Giellagas-instituhta oahppočájánasat:

Nákkosgirjjit

Ijäs, Johanna Johansen 2011: Davvisámegiela finihtta vearbahámiid sojahanvuogádaga oc̆c̆odeapmi vuollel golmmajahkásas̆ máná gielas. Kárás̆johka. Monografiaväitöskirja. 222. http://brage.bibsys.no/samall/bitstream/URN:NBN:no-bibsys_brage_17932/1/Johanna%20Ij%C3%A4s.pdf

Jomppanen, Marjatta 2010: Pohjoissaamen ja suomen perusinfinitiivi vertailussa leat ja olla-verbien yhteydessä

Aikio, Ante 2009: The Saami Loanwords in Finnish and Karelian. (unprinted)

Ylikoski, Jussi 2009: Non-finitis in North Saami. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 257. Helsinki.

Rautio Helander, Kaisa 2008:
Namat dan nammii. Sámi báikenamaid dáruiduhttin Várjjaga guovllus Norgga uniovdnaáiggi loahpas. Sámi allaskuvla. Guovdageaidnu.

Olthuis, Marja-Liisa 2007:
Inarinsaamen lajinnimet. Lintujen ja sienten kansannimitysten historiaa ja oppitekoisten uudisnimien muodostuksen metodiikkaa. Anarâškielâ servi ry. Ivalo.

Helander, Nils Øivind 2001:
Ii das šat murrii iige báktái. Davvisámegiela illatiivvageavaheapmi. Sámi instituhtta. Guovdageaidnu.

Hirvonen, Vuokko 1999:
Sámeeatnama jienat. Sápmelaš nissona bálggis girječállin. DAT. Guovdageaidnu.

Magga, Tuomas 1984:
Duration in the Quantity of Bisyllabics in the Guovdageaidnu Dialect of North Lappish. Acta Universitatis Ouluensis. Oulu.

Lisensiáhtadutkamušat

Korpilähde Outi 2008: Saamenmaan ammatilliset oppivuodet: Saamelaisalueen (ammatillisen) koulutuskeskuksen organisaatioidentiteetin muodostuminen tieto- ja kulttuurikontekstissa. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Olthuis, Marja-Liisa 2001:
Kyevtstaavvâl pajekielâ –mi- já anarâškielâ –mi ~ –me- nominih já toiálgupuáttim.

Näkkäläjärvi, Klemetti 1998:
Nállosalmmi čađa jávrrešduottarlaččaid máilbmái.

 

Pro gradu -dutkamušat

Guttorm, Inga Kaarina (2011) Passiivasuorggadusat Hans Aslak Guttorm teavsttain. 115 s.

Guttorm, Tuija-Mari (2011) "Täytyy päästää vähän läpi, silloin jaksaa". Toimintateoreettinen tutkimus saamenkielisten opettajien työhivinvoinnin kokemuksista Inarin ja Utsjoen kunnissa. 72 s.

Kotimäki, Elina (2011) Saamelaisen Hans Niiles Pieskin elämäkerta. Elämänhallinnan ja identiteetin rakentuminen kerronnan kautta. Pro gradu -työ. 74 s. : kuv.

Länsman, Oona (2011) Kausatiivavearbbat Kirsti Paltto girjjis Guovtteoaivvat nisu. 77, (9) s.
Čoahkkáigeassu
Olles dutkamuš

Anne Kirste Aikio 2011:
Sámi mediamuitaleaddji
Retorihkkaanalysa doaimmaheaddji Johs. Kalvemo dokumentárafilmmain
Čoahkkáigeassu
Olles dutkamuš

Magga; Sigga-Marja 2010:
Vapauden rajat ja ulottuvuudet.
Kirjoittamattomat säännöt duodjin ja saamelaisen muotoilun mahdollisuuksina ja rajoittajina
Čoahkkáigeassu
Olles dutkamuš

Guttorm, Milja 2010:
“Galgá jáhkkit dasa, ahte buorrána”
Sápmelaš buorideami iešvuođat ja buorideaddjiid kompeteanssat Dálvadas -materiála vuođul
Čoahkkáigeassu
Olles dutkamuš

Magga-Eira, Anni 2010:
Unit Issáha Alladievás Hoteallabuolžan - Sosioonomastihkalaš dutkamuš Sállevári bálgosa luonddunamain. Čoahkkáigeassu.

Länsman, Helmi 2009:
”Ja vuoi dan stákku dan olmmošriebus” Demonstratiivapronomeniid geavaheapmi Hans Aslak Guttorm girjjiin. Čoahkkáigeassu (PDF)

Länsman, Outi 2008:
“Viimma giddas mus lei studeantačallošis”. Oahppiid feaillat davvisámegiella vierisgiellan -studeantaiskosa čállosiin. Čoahkkáigeassu (PDF)

Kukkonen, Anne-Mari 2008:
Čilgehusadjunktiivvat sámi aviissaid oaivečállosiin.

Karjalainen, Reetta 2008:
Kuvia lumessa. Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin mediarepresentaatio kolmessa valtaväestön sanomalehdessä vuosina 1999 - 2007. Tiivistelmä (PDF)
Olles dutkamuš
bearbma
čuovus 1
čuovus 2

Rasmus, Minna 2006:
Bággu vuolgit, baggu birget. Sámemánáid ceavzinstrategiijat Suoma álbmotskuvlla ásodagain 1950-1960 -loguin. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF).

Palismaa, Maaren 2005:
Sámimánáid giellahálddašeapmi. Kontrastiiva dutkamuš 6. luohká sámimánáid giellageavaheamis.

Saijets, Mika 2005:
Boazonamahusat. Leksikála semantihkalaš guorahallan bohcco ahke-, sohkabealle-, guolga- ja čoarvenamahusain Báišduoddara bálgosis.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Somby, Seija Risten 2003:
Beaivenieidda duodji. Duodjeárbevieru kultuvrralaš mearkkašumit ja enkulturašuvdna golmma sohkabuolvva áigge Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllus 1900-logus. Čoahkkáigeassu (PDF)

Valtonen, Taarna 2003:
Ohcejoga Dálvadasa duottarguovllu báikenamat. Sámegiela báikenammavuogádaga semiotihkalaš guorahallan. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Väyrynen, Anna-Liisa 2003:
Guovdageainnu sámegiela ja Soađegili suomagiela vokálat. Vuosttaš stávvala monoftoŋggaid kvalitatiiva veardádallan. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Aikio, Ante 2002:
Sápmelaš loatnasánit suopmelaš gielaid davvejoavkkus. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Jomppanen, Marjatta 2002:
Subjeavtta sadji davvisámegiela muitalancealkagis.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Kilpimaa, Outi 2002:
Dat –determinánttalaš nomengihpuid definihttavuohta.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Magga, Maarit 2001:
Sámi nissonolbmuid identitehta gárggiideapmi - Eallingeardedutkamuš Nuorta-Eanodaga servodatlaš nuppástusain 1940- 2000.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Marjomaa, Marko 2001:
Guovdageainnu suopmana diftoŋggat. Álgo- ja loahppadettolaš diftoŋggaid eksperimentálafonehtalaš dutkamuš.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Saijets, Maiju 2000:
Eadni, badjeolmmoš vai duojár? - Diskursaanalyhtalaš dutkamuš golmma badjenissona jearahallamiin.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Näkkäläjärvi, Ellen 1998:
Relatiivasániid gos/gosa ja mas/masa valjášupmi davvisámegielas.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Kuokkanen, Rauna 1997:
Etnostreassas sápmelašvuođa ođđasis huksemii - Sápmelašvuođa govven dálá sápmelaš girjjálašvuođas.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Vuolab, Kaarina 1996:
Man vai maid? Davvisámegiela relatiiva- ja interrogatiivapronomena mii ovttaidlogu akkusatiivahámiid valjášupmi objeavtta funkšuvnnas.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Näkkäläjärvi, Klemetti 1994:
Jávrrešduoddara boazodoalu hápmahuvvan ja bealljemearkavuogádat. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Olthuis, Marja-Liisa 1994:
Deverbála substantiivvat Erkki Itkosa sátnegirjjis “ Inarilappisches Wörterbuch”.

Guttorm, Vesa 1992:
Gii, gea- ja mii, ma- relatiivamáddaga valjášupmi “olmmoš”- korreláhtaid oktavuođas. Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Hirvonen, Vuokko 1991:
Gumppe luođis Áillohažžii. Luođi šládjateorehtalaš guorahallan ja Valkeapää divttat njálmmálaš tradišuvnna joatkin.Čoahkkáigeassu suomagillii (PDF)

Kandidáhtadutkamušat

Seine Sini 2010: Giellagas-instituhta sámestudeanttaid gielalaš identitehta

Konttinen Salli 2010: Nissonnamahusaid semantihkalaš rollat Kirsti Paltto girjjis guovtteoaivvat nisu

Guttorm Tuija-Mari 2009:
"Kaunis todistus seurakunnasta" Utsjoen saamelaisten hengelliset käytännöt piispantarkastuspöytäkirjojen valossa vuosina 1947-1977.

Kotimäki Elina 2009:
Saamenkielinen päivähoito ja etninen syrjintä. Päivähoidon järjestelyt Rovaniemen kaupungissa.

Lehtola Riitta 2009:
Saamelaisuuden representaatiotavat S-lehden kuvissa vuonna 2005.

Aikio, Anne Kirste 2008:
Leago sámi media maiddái sámi nuoraid media? Dutkamuš nuoraid oainnuin sámi medias.

Kotavuopio Laura 2008:
Tove Janssona Pappan och havet -girjji suomagielat ja sámegielat jorgalusaid veardádallan.

Länsman Oona 2008:
Transitiivavearbbain suorggiduvvon kausatiivavearbbaid geavaheapmi Hans Aslak Guttorma girjjiin.

Magga, Elna 2008:
Guohppenjavi báikenamat.

Magga, Sigga-Marja 2008:
Muurinmurtajia vai perinteenjatkajia. Analyysi duodji- ja muotoilupuheista.

Tornensis, Birit 2007:
Sámi TV-ođđasiid Sápmi ja sápmelašgovva.

Guttorm, Milja 2007:
“Luontomme, jumalamme ja nämä kädet”. Saamelainen kansanlääkintä Johan Turin, T.I. Itkosen ja Elsa-Marja Aikion mukaan.

Karjalainen Reetta 2007:
Verkostoituva Skábmagovat, Inarista Australiaan. Saamelaisen alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin elämänkaarianalyysi yhdeksän vuoden ajalta.

Mätäsaho, Rauna 2007:
Morottaja soga ovdanamat 1900-logus.

Aikio, Heli 2005:
Sarre soga almmáinamaid árben 1700 -logus 1900 -logu beallemuddui.

Länsman, Helmi 2005:
Čujuheaddji pronomeniid tekstuála iešvuođat Hans Aslak Guttorm girjjis Rádjajohtin.

Guttorm, Inga 2004:
Passiivva geavaheapmi Hans Aslak Guttorm teavsttain.

Morottaja, Anna 2002:
Oamastanhámit jagiid 1933 ja 2001 Nuorttanaste -bláđiin.

Juuso, Berit-Ellen 2002:
Guovttegielatvuohta skuvlabirrasis.

Juuso, Piia 2002:
Adpostposišuvnnaid geavahus Sámi Áiggis 1979 ja Min Áiggis 2002.

Kukkonen, Anne-Mari 2002:
Àviissat sámekultuvrra seailluheami gaskaoapmin. Min Áigi ja Áššu –aviissaid sisdoalloanalyseren.

Guttorm, Milja 2000:
Lestádiolašvuohta Eino Guttorma girjjis Árbeeatnan luohti.

Guttorm, Sari 2000:
Gáregasnjárgga guovllu árbevirolaš boazobeatnatnamat.

Guttorm, Susanna 2000:
Sátnevádjasiid vuollálasti konjunkšuvdnacealkagat.

Jomppanen, Marjatta 2000:
Sátneortnega iešvuođat Nuorttanaste -bláđi jagi 1899 teavsttas.

Katekeetta, Anu 2000:
Geahččama govvideaddji vearbbaid semantihkka Árbeeatnan luohti – girjjis.

Magga, Maarit 2000:
Eallingeardedutkamušgovvideapme gaskaahkásaš sámi nissonolbmuid identitehta gárggiideami kultuvrralaš ja servodatlaš nuppástusain Nuorta -Eanodagas 1945-1999.

Rasmus, Minna 2000:
Vázzima govvideaddji vearbbaid semantihkka.

Valtonen, Taarna 2000:
Báikenamat sámi kultureanadaga govvideaddjin. Ovdamearkan Dálvadasa gili duottarguovlu.

Järviluoma, Seija 1999:
Hállama govvideaddji vearbbaid semantihkka.

Niittyvuopio, Jaana 1999:
Davvisámegiela fuolkevuogádagat. Tearpmaid geavahus ja sosiála mearkkašupmi.

Paadar, Outi 1999:
Muhtun davvisámegiela suopmaniid ja čállinvuogi soggevokálaid veardádallan.

Somby, Seija 1999:
Semantihkka ja sisti. Sistti ráhkadeapmi ja dasa laktáseaddji substantiivvaid guorahallan leksikála semantihka vuođul.

Aikio, Ante 1998:
Sámi-suoma vuođđogiela jietnadatvuogádagas. Fonemaparadigma meroštallan ja vokálaid fonotávssa rekonstrueren.

Länsman, Outi 1998:
Sápmelaš máidnasat ja muitalusat. Iešvuođat ja ovdamearkkat.

Marjomaa, Marko 1998:
Guovdageainnu suopmana diftoŋggat. Álgo- ja loahppadettolaš diftoŋggaid eksperimentálafonehtalaš dutkamuš.

Nutti, Inker-Susanna 1998:
Gárasavvona guovllu suopmaniin.

Saijets, Maiju 1998:
Áŋŋel badjebearrašiid nissonat: Sohkabeliid mielde juohkásan jahkodatbargguid rievdan nuppi máilmmisoađi maŋŋá.

Saijets, Mika 1998:
Báišduoddara bálgosa boazodoalus ja bohcco válddahallamis agi ja sohkabeali mielde.

Vieltojärvi, Pia 1998:
4 jahkásaš Nora mánágiela áigehámit. “mun lien muumimanna kummamamman kummituhlinanna pârkan”.

Magga, Maarit 1997:
Giehtaruohttasa guovllu sámiid historjá: Dološ Rounalas Gáijoha ja Bienni siiddaide.

Pieski, Pentti 1997:
Deanu guolástanvuogit: Goldin 1930-logus 1950-logi álgui.

Väyrynen, Anna-Liisa 1996:
Guovdageainnu suopmana ja Soađegili hupmangiella. Vuosttaš stávvala buhtis vokálaid kvalitatiiva veardádallan.

Proseminárabarggut

Kilpimaa, Outi 1994:
Ođđa sániid ráhkadanvuogit ja fáddábirrasat.

Kuokkanen-Shrestha, Susanna 1994:
Goarrunvearbbat. Sámiid árbevirolaš goarrunterminologiija guorahallan.

Kuokkanen, Rauna 1993:
Vuosttas giela gollamis.

Laiti, Irma 1991:
Ohcetjotsis báikenamat.

Näkkäläjärvi, Ellen 1991:
Áhčči-govva Anders Baer muitalusas.

Näkkäläjärvi, Klemetti 1990:
Bohcco bealljemearkkat jávrrešduottarlaččaid orohagas.

Mujo, Marja-Liisa 1989:
Anárašgiela vokálasystema fonologiia ja ortografiia.

Guttorm, Vesa 1998:
Korreláhttatiippaid váikkuhus mii- ja gii-relatiivamáddaga válljašupmái.

Karsikas, Marita 1998:
Ovdaattribuhtaid ortnet Kirsti Paltto noveallačoakkáldagas Soagŋu.

Laiti, Irma 1988:
Mierašjávrri guovllu báikenamat.

Vuolab, Káre Márjá 1988:
Mii -pronomen objeaktan Sagai Miuttaleagje aviissas.

Kähkönen, Antti 1984:
Davvisámegiela vuoiŋŋalaš sániid etymologiija.

Rautio, Kaisa 1984:
Návuona goallosbáikenamaid mearusosiid birra.

Valkeapää, Helena 1982:
Dialektaerohusaid vuhtii váldin lohkan- ja čállin oahpahusas.

Hyvönen Hilkka, Rissanen Pirjo ja Toropainen Ritva 1974:
Utsjoen lapinpuvusta - käyttö ja kuvaus.