Ekskuršuvnnat

Kultuvra, deaivvadeamit ja márkanriemut Johkamohkis – oahppomátki Johkamohki dálvemárkaniidda 4.–7.2.2010

Márkanriemut

Mátkámet álggii duorastaga 4. beaivve guovvamánus Oulu universitehta šiljus, go báhkkiimet buot dávviriiddámetguin guovtti minibussii. Mátki golai suohttasit, ja ilolažžan olliimet Johkamohkái juo árrat ovdal eahkeda. Ijaštalaimet báikkálaš skuvlla hávskkes luohkkálanjas. Östra skolan lei áibbas márkanšilju, Johkamohki guovddáža, lahkosis. Vuosttas eahket oahpásmuvaimet guvlui  iehčanassii. Johkamohkki lea Ruoŧa sápmelaččaid guovddášbáiki, ja dohko leat čohkkejuvvon dehálaš sámi institušuvnnat dego musea ja Sámi oahpahusguovddáš.  Johkamohkis lea maiddái okta Ruoŧa Sámedikki doaibmabáikkiin.
 

Sistegápmagat Sámiid oahpahusguovddáža (Sámij åhpahusguovdásj) oahppiid čájáhusas

Vuosttáš albma márkanbeaivi čuvggodii midjiide bearjadaga, go beasaimet fitnat Ájtte-museas. Manaimet dohko dalán iđđes ja oaččuimet ráfis oahpasmuvvat musea fálaldagaide. Ovdal musea bissovaš čájáhusa mohki finaimet govva- ja dáiddačájáhusas. Aitosaš čájáhus lei ráhkaduvvon museai fiidnát, muhto eandalii hutkalaččat. Museadállu lei huksejuvvon boazogárddi hápmái. Dan guovddážis lei girdnu ja dan birra kontorat, main ledje čájáhusat iešguđetlágan fáttáin. Buot miellagiddevaččamus dávvirat ledje omd. dološ duodjegálvvut, mat čájehedje árbevieru ja dan gutnejahttima árvvu sámi duojis ain dálá áiggege. Dološ áigge duojárat ledje duođai čeahpi duddjot. Giddiimet maiddái erenomáš fuomášumi meavrresgárrái ja noaiddi boahkánii. Dakkár gálvvut leat hui hárvenaččat dálá sámemuseain, dasgo omd. girku duššadii daid vássán jahkečuđiin.

Oahpásmuvvamin Sámiid oahpahusguovddážii

Bearjadaga nubbin prográmmas lei miellagiddevaš guossástallan duodjeskuvllas, Sámiid oahpahusguovddážis. Skuvlla doaimmain ja oahpahusas  midjiide muitalii duodjeoahpaheaddji Mikael Pirak. Duodjeskuvllas ráhkaduvvojit sámi duojit, ja dohko besset studeret dušše sápmelaččat geat leat sámedikki registaris. Skuvlejupmi bistá guokte jagi. Vuosttaš jagi oahppit vudjot eanet árbevirolaš dujiide, muhto nuppi jahkegurssa oahppit besset juo dahkat eanet moderna dujiid, ja sii maiddái lágidit juohke jagi dálvemárkaniidda iežaset čájáhusa. Finaimet geahččamin dán jagi čájáhusa, go leimmet oahpasmuvvan skuvlii. Leimmet buohkat hirpmástuvvan, go oinniimet man fiidna dujiid oahppit ledje duddjon. Muhtimat mis smiehttagohte iežage studerema duodjeskuvllas.
Dujiid lassin skuvllas lea vejolaš lohkat maiddái sámegiela ja sámiid kultuvrra ja ođđa oahppoávnnasin sámiid borramuškultuvrra.

Márkanšiljus

Guossástallamiid maŋŋá oahpasmuvaimet márkaniidda iehčanassii. Johkamohki dálvemárkanat leat lágiduvvon jagi 1605 rájes, ja jagi 1955 rájes dat leat šaddan turistadáhpáhussan. Vaikko álgoálgosaš márkanat leat sakka rievdan veardidettiin dálážii, lea márkaniid dehálamos fáktor ain dat, ahte sápmelaččat ja sin buktagat leat mielde. Midjiide lei hearvái, ahte márkaniin vuvde sámi dujiid lassin maiddái earret eará boallovalástallanbuvssaid ja gumpebáiddiid. Márkanat leat čađa áiggiid leamašan dehálaš čoahkkananbáiki sápmelaččaide, ja maiddái min oahppiid mielas lei suohtas deaivvadit eará guovllu sápmelaččaiguin. Márkanriemuid maŋŋá, márkanbeaivvi loahpas, vulggiimet joavkun velá oahpásmuvvat báikkálaš eahketkultuvrii.

Niko Valkeapää ja Buljos Bidus

Čuovvovaš beaivve, dahjege sámi álbmotbeaivve 6.2., dolliimet fas virkos mielain  ja diehtoáŋgirin márkanšiljui. Aitosaš márkaniid lassin lei maiddái buotlágan eará suohtas ja miellagiddevaš oaidnin- ja vásihanláhkai. Gussiide ledje ordnejuvvon omd. luohtekonsearta muohtateáhteris ja máinnasteapmi Girona sámi teáhtera lávus. Go lei sámi márkaniin gažaldat, de Johkamohkkái ledje dieđus boahtán lávlut sámi nástealmmi šearradamos násttit, dego Sofia Jannok ja Niko Valkeapää. Mii giekulaččat leimmetge viššalis márkanguossin hui movtta dáin iešguđetlágan dáhpáhusain. Lávvardat lei vásáhusaid dievva, muhto beaivvi loahpas dolliimet velá girkui guldalit juoigankonseartta, gos juoigin ledje čeahpes Ruoŧa beal sápmelaččat. Fiidna reaissu loahppan oassi mis vulggii velá eahkedis ávvudit sámi álbmotbeaivvi sámedánssuide Folketshusii.

Aktivitehtat Talvatis-jávrris

 

Johkamohki dálvemárkanat váikkuhedje midjiide sakka, ja stuorra kulturdáhpáhussan dat fálle juoidá juohkehažžii. Reaisu lihkostuvai buohkanassii  bures ja fiidna vásáhusaid lassin oaččuimet buktit ruoktot čáppa sámi dujiid, maid lea miella čájehit juohke oktii.

Čállán: Juha Halonen, Pilvi Vuomajoki ja Iris Harlin.
Govven: Juha Halonen
Sámegillii jorgalan: Sini Seine

 

Dieđut ja fáktat

Johkamohkki (Jokkmokk)

1. viidodat 19 474 km², mas čázádagat 1 344 km²
2. olmmošlohku 5 599
3. gullá Norrbotten letnii
4. Gieldda ássit leat eanas sápmelaččat.
5. http://www.jokkmokk.se/

Ájtte (duottar- ja sámemusea)

• vuođđuduvvon jagis 1983
• Ruoŧa sámi kultuvrra oaivemusea, spesialiseren duoddariidda ja álbmotpárkkaide
• lágida čájáhusaid ja iešguđetlágan kulturdáhpáhusaid
• girjerádju, arkiivvat, studerenlanjat, govvaarkiiva, diehtoguovddáš Ruoŧa álbmotpárkkaid ja duoddariid birra
• http://www.ajtte.com/

**********************************************************************************************************
Vuonat, várit ja váimmolašvuohta – oahppomátki Divttasvutnii 18.–22. 5.2009

 

Giellagas Vuotnabađas

Go beaivváš badjánii vuossárgga miessemánu 18. beaivvi 2009, de Giellagas-instituhtta báhkkii bussii ja stártii oahppomátkái Dážabeallái. Hurgguheimmet vihttanuppelot diimmu, biillas bahkas go neavskalat. Čáppa eatnamat gal ledje. Bottaža čádjádallama maŋŋá olliimet viimmát Innhavet-gilážii, min idjadanbáikái.


 


Árran, julevsámi guovddáš

Go leimmet oađestan ja borran Norgga njálgga iđitbiepmu, de vuoddjáimet Ájluovtta gilážii. Doppe oahpásmuvaimet sihke Árrana doaimmaide ja Ájluovtta skuvlii. Min buohkaid jiellat lei unna golmmagielat gánddaš, gii dajai, ahte lei oahppan suomagiela riegádettiinis. Árranis mii beasaimet gullat máŋggaid logaldallamiid julevsámiid historjjás, kultuvrras ja gielas.

Nugo mii leat Giellagasa ovddeš ekskuršuvnnain hárjánan, de eat dálge dárbbašan dušše beare logaldallamiin čohkohallat, muhto beasaimet deaivvadit maid báikkálaš nuoraiguin. Ofelažžan mis lei Lars Kintel, Lásse, guhte leamaš Giellagasas lonohallanstudeantan. Son lei ordnen ovttas báikki nuoraiguin midjiide eahketdoaluid, paintball ja fanasmátkki guollebiepmahahkii. Divttasvuonas lea seamma váttisvuohta go earáge davviguovlluin: nuorra nissonat vulget gazzat oahpu gávpogiidda, go fas nuorra albmát báhcet ruovttuguvlui. Danin eahketdoaluide bohtege Giellagasa oahppiid lassin dušše beare báikki nuorra albmát.




Paintball
suohtastallamin meahcis

Ekskuršuvnna duohta ulbmil čielggai midjiide easka eahketdoaluin, mat ledje Árrana lávus. Dohko ledje Giellagasa nieidajoavkku lassin čoahkkanan dušše beare báikkálaš nuorra albmát. Ánne-Sire evttohiige, ahte Giellagas-instituhta sáhtášii fárrehit Ájluktii.




Lávostallan
”I want a molecule of three”

Gaskavahku goarkŋuimet geahččat Leiknes báktegovaid, mat leat badjel 9000 jagi boarrásat. Dat govat ledje earenomáš lunddolaš oaidnit. Govain ledje dušše eallit ja dat ledje čullojuvvon báktái. Ii leat dihtosis, gii daid lea čuollan ja manin. Professor Lehtolas lei goit iežas teoriija: Son árvalii, ahte dološ olbmot leat dušše láhppon dan báikái ja áiggegollun veháš sárggodan báktái.


 


Leiknes njuvččat

Gaskavahku goarkŋuimet geahččat Leiknes báktegovaid, mat leat badjel 9000 jagi boarrásat. Dat govat ledje earenomáš lunddolaš oaidnit. Govain ledje dušše eallit ja dat ledje čullojuvvon báktái. Ii leat dihtosis, gii daid lea čuollan ja manin. Professor Lehtolas lei goit iežas teoriija: Son árvalii, ahte dološ olbmot leat dušše láhppon dan báikái ja áiggegollun veháš sárggodan báktái.



Johtimin ođđa fearániidda

Álgovahkus návddašeimmet fierttus, muhto de duorastaga balviii. Dat ii goi eastán min vuolgimis fatnasiin vuotnabahtii, Lásse geassebáikái. Dakko bokte Norga lea buot seakkimus: Vuotnabađas Ruoŧa rájá duohkái lea dušše guhtta kilomehtera. Lásse muitalii, ahte nuppi máilmmisoađi áigge báikkálaš sámit ofelaste duháhiid mielde báhtareaddjiid dorvui rájá badjel. Jos livčče gávnnahallan, livčče gártan Duiskka fáŋgaleirii. Norgga stáhta lea easka maŋimuš jagiid addán dáidda sáŋgáriidda dan dovddastusa, man sii ánssášit. Lássii báikkálaš historjá lei hui oahpis, ja son muitaliige midjiide olu iešguđetlágan muitalusaid. Mii oahpaimet, ahte Divttasvuotna lea maŋimuš báiki, man Ipmil sivdnidii. Vuona vihtta suorggi šadde Ipmila suorpmain, go son rokkastii eananravdda. Bázahusaid son bálkestii sealggoduohkásis, ja dain šadde Lufoahtat.

Morašmielain mii dagaimet dearvvuođaid Divttasvutnii ja Lássii. Leimmet ollu vásihan ja de leige buorre dollet Ruoŧabeallai. Guovttelot tunnealla, ovtta dahkujávrri ja čieža ealgga maŋŋá joavddaimet Árjapluovvái. Finaimet silbamuseas ja beasaimet gullat báikkálaš sámiid historjjás. Burssat ledje guorranan ja lávkkat dievvan, go mii njuikesteimmet ja dolliimet Oulu guvlui.

 

Dieđut ja fáktat
Divttasvuotna (Tysfjord)
- viidodat 1464 km², mas eananviidodat 1360 km²
- olmmošlohku 2052 (jagis 2007)
                      - Ájluokta (Drag) sullii 800
                      - Måsske (Musken) sullii 40
                      - Gásluokta (Kjøpsvik) sullii 950
- gullá Nordlandda letnii ja lea oassi Nord-Salten guovllus
- gieldda virggálaš gielat leat dárogiella ja julevsámegiella
- lea gullan sámegiela hálddašanguvlui jagi 2006 rájes
- dehálamos ealáhus lea industriija.
- www.tysfjord.kommune.no
Árran
- vuođđuduvvon jagis 1994
- váldoulbmilat: doalahit ja ovddidit julevsámegiela, kultuvrra ja servodaga
- ovttasbargu Budejju allaskuvllain
- ordne julevsámegiela gáiddusoahpahusa
- dávvirvuorká, julevsámegielat mánáidgárdi, duddjonbádji ja dutkaninstituhtta
- S ámedikki ja NRK Sámi Radio doaimmahagat
- Sámediggi ruhtada doaimma 18 miljon ruvnnuin jahkásaččat
- /www.arran.no/index.php?cat=60852

Siidduid leat ráhkadan: Anni Ahlakorpi, Sini Seine ja Pilvi Vuomajoki
Govven: Anni Ahlakorpi, Lars Kintel, Sini Seine ja Pilvi Vuomajoki