Saamelaisessa kulttuuriarkistossa säilytetään runsasta saamen kieliin ja saamelaiskulttuureihin liittyvää kulttuuri- ja tutkimusaineistoa. Saamelainen kulttuuriarkisto palvelee saamen kielten ja kulttuurin opetusta ja tutkimusta, minkä lisäksi kokoelmat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden saamen kielten ja kulttuurin elvyttämis- ja vahvistamistyölle.

Saamelainen kulttuuriarkisto toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa ja on hallinnollisesti osa Oulun yliopiston keskusarkistoa.

Saamelaisen kulttuuriarkiston tehtävät ovat seuraavat:

  1. Säilyttää saamelaista kulttuuria koskevaa äänite-, kuva- ja videoaineistoa.
  2. Digitoida aineistoa ja tehdä mahdolliseksi arkistoidun materiaalin käytön tutkimuksessa ja Giellagas-instituutin järjestämässä opetuksessa.
  3. Tarjota aineistoja saamelaisen perinnetiedon- ja taidon vahvistamiseen ja elvyttämiseen sekä henkilökohtaisen yhteyden luomiseen nykyisten saamelaissukupolvien edustajien ja heidän esivanhempiensa välille.
  4. Toimia kohtaamispaikkana eri saamelaisaineistojen käyttäjien ja Suomen saamelaisaineistoja säilyttävien arkistojen välillä.
  5. Tarjota asiantuntemusta ja neuvoja saamelaisaineistojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

 

Yhteystiedot

Saamelainen kulttuuriarkisto
Giellagas-instituutti
PL 1000
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ska(at)oulu.fi & marko.jouste(at)oulu.fi
Puh: +3582 94 483 491 (Marko Jouste) / +35850 3224 359 (Arkisto)

Arkisto sijaitsee Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa, huoneessa HU324. Lisäohjeita ja karttoja Oulun yliopiston yhteystiedot-sivulla.

Arkiston johtajana toimii Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman ja Oulun yliopiston keskusarkiston puolelta kehityspäällikkö Katariina Alha. Arkiston pääkehittäjä on yliopistonlehtori Marko Jouste.

 

Aineistojen käyttö

Arkistoaineistojen käyttö tapahtuu Saamelaisessa kulttuuriarkistossa Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Arkiston käyttäjät velvoitetaan käyttösopimuksella noudattamaan arkiston käyttösääntöjä, tietosuoja- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä sekä erikseen annettavia ohjeita aineiston käytöstä.

Aineiston käyttäjän on siis kirjallisesti määriteltävä perusteltu käyttötarkoitus ennen kuin hän saa aineistoja käyttöönsä. Perusteltu käyttötarve voi olla esimerkiksi tutkimus, opetus tai henkilökohtaiset perusteet, kuten omaan sukuun tutustuminen. Arkistoon voi tutustua myös vierailunomaisesti, esimerkiksi avoimet kutsutilaisuudet ja oppilasvierailut ovat keinoja tutustua saamelaisiin kulttuuriaineistoihin.

Osa materiaalista on yleisesti kiinnostavaa niin saamelaisille kuin muillekin saamelaiskulttuurista kiinnostuneille. Osa on puolestaan hyvin henkilökohtaista ja sisältää myös arkaluontoisia aiheita. Kaikkien aineistojen käytössä tulee ottaa huomioon sekä eettiset kysymykset että henkilötietosuoja. Arkistoaineistoa ja sen käyttöä määräävät Arkistolaki, Tekijänoikeuslaki (1961/404) ja Henkilötietolaki (199/523).

Saamelaisen kulttuuriarkiston käyttösäännöt (pdf)

Ohjeita vierailijoille ja aineistojen käyttäjille (pdf suomeksi)
Rávvagat gussiide ja materiálaid geavaheddjiide (pdf davvisámegillii)

Selvitys oikeudellisista kysymyksistä:

Nuorgam, Piia (2013):

Selvitys Saamelaiseen kulttuuriarkistoon liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä (pdf)

 

Aineistot

A. ÄÄNITTEET
B. VIDEOT
C. VALOKUVAT
D. KIRJALLISET AINEISTOT
E. ESINEET

KOKOELMAT

 

A. Äänitteet

Saamelaisessa kulttuuriarkistossa sijaitsee kattava kokoelma saamelaisia ääniteaineistoja. Äänitekokoelman suurimmat kokonaisuudet ovat tutkimusta varten toteutetut henkilöhaastattelut sekä ainutlaatuinen kokoelma Yle Sámi Radion lähetyksiä 1970-luvulta. Muita kokonaisuuksia ovat esimerkiksi tutkimus- ja opetusmateriaalit, muiden arkistojen kopiot, uskonnolliset materiaalit sekä Giellagas-instituutin toimintaan liittyvä kokoelma.

  • Äänitteet sisältävät runsaasti näytteitä eri saamen kielistä, murteista, alueellisesta vaihtelusta ja kielen ajallisesta muuttumisesta.
  • Äänitteissä kerrotaan muun muassa 1900-luvun historiasta, elinkeinoista ja niiden muutoksista, 1970-luvun yhteiskunnallisesta murroksesta sekä eri alueiden välisistä kulttuurieroista.

Äänitekokoelmat sisältävät materiaalia kaikilla saamen kielillä. Kieleen ja kulttuuriin liittyvien puhenauhoitteiden lisäksi arkistossa on runsaasti saamelaista musiikkia. Arkiston LP- ja CD-levykokoelma sisältää kattavan otoksen 1960–2000-lukujen saamelaisesta äänitetuotannosta, tavoitteena on koota arkistoon kaikki julkaistu saamelainen musiikki. 

Äänitekokoelma:

A1. Haastattelut

  A1.1. Henkilöhaastattelut
  A1.2. Teemahaastattelut

Haastatteluäänitekokoelma sisältää sekä kielitieteellisiä että yleisesti kulttuuria käsitteleviä haastatteluita. Materiaalia on kerätty 1950-luvulta lähtien ja se karttuu koko ajan. Aineisto on syntynyt erilaisten keräys- ja tutkimusprojektien sekä opiskelijatöiden tuloksena. Haastattelukokoelma on jaettu henkilö- ja teemahaastatteluihin. Teemahaastattelukokonaisuudet muodostuvat yleisten teemojen lisäksi usein yksittäisen tutkijan tai tutkimusprojektin kokoamasta materiaalista.

A2. YLE Saameradion kokoelma

  A2.1. Saameradion ohjelmat 1973–1979
  A2.2. Koltansaamenkielinen kokoelma 1973–1979

Yle Saameradion kokoelmaan on taltioitu suurin osa vuosina 1973–1979 lähetetyistä Ylen Saameradion ohjelmista. Suomessa toimitetun materiaalin lisäksi saameradiossa lähetettiin yhteispohjoismaisia lähetyksiä, joten kokoelmaan kuuluu myös Ruotsin ja Norjan saameradioiden tuottamaa materiaalia. Ylen saameradion kokoelma koostuu yhteensä 208 kelanauhasta, mikä tarkoittaa digitaalisena aineistona n. 500 tuntia ääntä. Aineistojen sisältötietoja voi selata arkistossa digitaalisesti. Omaksi kokonaisuudekseen ovat erotettu koltansaamenkieliset lähetykset.

A3. Saamen kielten ja kulttuurien opetus

  A3.1. Opetustilanteiden tallenteet
  A3.2. Opetusohjelmat

Saamen kielten ja kulttuurien opetus -kokoelma sisältää runsaasti opetusohjelmia sekä tallenteita erilaisista opetustilanteista, kuten harjoituksia, luentoja ja oppitunteja sekä saamen kielten oppikirjoihin ja opetusmateriaaleihin kuuluvaa äänitemateriaalia. Kokoelmaan kuuluvat esimerkiksi Sámás-oppikirjasarjan (1-3) äänimateriaalit, Davvin-oppikirjasarjan äänimateriaaleja, murrenäytteitä, joikuarkistoprojektiin liittyviä haastatteluita, kertomuksia evakkoajasta, opiskelijoiden tuottamaa kenttätyömateriaalia ja Lapin avoimen korkeakoulun Lappi-kurssin äänitemateriaalit.

A4. Saamelaistapahtumat, konferenssit, seminaarit

A5. Muiden arkistojen kopiot saameaineistoista

  A5.1. TKU-kokoelma
  A5.2. Inarinopiston kokoelma
  A5.3. Kotus-kokoelma

Muiden arkistojen kopiot saameaineistoista -kokoelmaan kuuluu runsaasti kopioitua äänimateriaalia muista saamelaisaineistoja sisältävistä arkistoista, mikä helpottaa aineistojen saavutettavuutta. Suurimmat kopiokokoelmat ovat Turun yliopiston Dálvadas-kokoelma, Inarinopiston kokoelma sekä Kotus-kokoelma.

A6. Giellagas-sarja (Giellagas-instituutin toimintaa)

A7. Uskonnolliset tallenteet

A8. Saamelaiset musiikkiaineistot

Saamelaisen kulttuuriarkiston musiikkiaineisto koostuu 1960–2000-lukujen perinnemusiikista ja tuona aikana julkaistuista saamelaisista äänitteistä. Aineisto sisältää julkaistua ja julkaisematonta musiikkimateriaalia niin Suomesta, Norjasta, Ruotsista kuin Venäjältäkin. Tavoitteena on koota arkistoon kaikki julkaistu saamelaismusiikki. Julkaistun materiaalin kokoelma käsittää laajan ja monipuolisen otoksen saamelaismusiikkia (useimmissa formaateissa: MC, LP, EP, Single, CD, DVD, digitaaliset tiedostomuodot). Kokoelma kattaa lähes kaikki musiikkigenret saamelaisesta perinnemusiikista populaarimusiikkiin. Etenkin Norjassa toimivan saamelaisen tuotantoyhtiön DAT:n julkaisemaa musiikkia löytyy kokoelmasta runsaasti. Julkaisematon materiaali käsittää muun muassa haastatteluaineistoihin sisältyvää perinnemusiikkia. Tällaista perinnemusiikkia ovat esimerkiksi pohjoissaamelainen joiku, inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu’dd.

A9. Tutkimusmateriaaleja

 

B. Videot

Saamelaisen kulttuuriarkiston videoaineistoihin kuuluu näytelmiä, henkilöhaastatteluja, elokuvia, dokumentteja, tv-ohjelmia, lastenohjelmia, opiskelija- ja työpajatuotantoja sekä opetustilanteiden, seminaarien ja erilaisten kulttuuritapahtumien taltiointeja. Kokoelma karttuu koko ajan.

Oman kokonaisuutensa muodostavat saamelaisten kansallisteatterin Beaivvášin näytelmät, joita on arkistossa digitaalisena yli 40 kappaletta. Beaivváš-kokoelman vanhin näytelmä on Alta-joen patoamiskiistaa kuvaava musiikillinen satiiri Min duoddarat (Våre vidder 1) vuodelta 1983. Videohaastatteluihin kuuluu muun muassa perinteistä saamelaista luonnonkäyttöä käsittelevä laaja haastattelusarja.

Giellagas-kokoelmaan sisältyy väitöstilaisuuksia, kansallispäivän seminaareja sekä opetustilaisuuksia. Opetustapahtumia on taltioituna runsaimmin pohjoissaamen kielen opetuksesta.  Varhaisin väitöstilaisuuden taltiointi on vuodelta 1984, jolloin Tuomas Magga väitteli Oulun yliopistosta ensimmäisenä saamelaisena tohtoriksi. Giellagas-kokoelmaan kuuluu myös saamelaisten kansallispäivän kunniaksi järjestettyjen seminaarien sekä oheistapahtumien taltiointeja, kuten gákti- eli saamenpukunäytöksiä.

Tapahtumataltiointeja on myös etenkin Oulun seudulla järjestetyistä saamelaisista kulttuuritapahtumista, kuten PoroFeriasta ja saamelaiselta kulttuuriviikolta. Videokokoelmiin kuuluu myös muita satunnaisia tapahtumataltiointeja, esimerkiksi kolttasaamelaisten kulttuuritapahtumasta Sevettijärvellä vuonna 1983.

Videokokoelma:

B1. Giellagas-kokoelma (Giellagas-instituutin toimintaa)

B2. Beaivváš-teatterin kokoelma

B3. Elokuvat, dokumenttiohjelmat

B4. Saamelaiskulttuuritapahtumat

B5. Videolle tallennetut haastattelut

 

C. Valokuvat

Saamelaisen kulttuuriarkiston valokuva-aineistoista suurimman kokonaisuuden muodostaa dokumenttikuvien kokoelma. Dokumenttikuvat käsittävät ympäri saamenmaata kuvattuja otoksia, joista suurin osa on kuvattu tutkimusmatkojen yhteydessä 1970- ja 1980-luvuilla. Kuviin on taltioitu monipuolisesti Saamenmaan maisemia, rakennuksia, elinkeinoja, kodinaskareita sekä saamelaista vaatetusperinnettä ja muuta duodjia eli saamelaista käsityötä.

Kuvakokoelmia löytyy esimerkiksi Sakianseljän poroerotuksesta vuodelta 1975, Siikaselän vasanmerkityksestä vuodelta 1977 ja Raja-Joosepin kämpältä vuodelta 1979. Dokumenttikuvien luokkaan on kattavasti kuvattu ja arkistoitu myös saamelaismusiikin levynkansia.

Giellagas-kokoelma sisältää Giellagas-instituutin toimintaan liittyvää valokuvamateriaalia. Tallennettuna on esimerkiksi väitöstilaisuuksia ja muita merkkipäiviä, konferensseja, seminaareja, kansallispäivän viettoa ja matkakuvia opintomatkoilta. Oman kokonaisuutensa muodostavat myös saamelaiskulttuuritapahtumat Oulussa ja ympäri saamelaisaluetta.

Arkiston kuva-aineisto käsittää myös nelisenkymmentä painokuvaa 1700-luvulta. Pääosa on kehystettyjä kuparipiirroksia, lisäksi joukkoon kuuluu kehystettyjä värillisiä painotöitä, väripainokuvia, värillisiä kirjankuvia ja kivipiirroksia. Pääosa kuvista on julkaistu Johannes Schefferuksen Lapponia-teoksessa ja sen eri käännösversioissa. Osa piirroksista on laadittu vuosina 1798–1799 A.F. Skjöldebrandin ja italialaisen Giuseppe Acerbin matkalla Suomen kautta Nordkapiin. Skjöldebrandin piirtämät kuvat on julkaistu teoksessa Voyage pittoresque au Cap Nord (1801-1802).

Valokuvakokoelma:

C1. Dokumenttivalokuvat

C2. Giellagas-kokoelma

C3. Saamelaiskulttuuritapahtumat

 

D. Kirjalliset aineistot

Saamelaisen kulttuuriarkiston kirjalliset aineistot muodostuvat kirjallisuudesta, opinnäytteistä, laajasta lehtileikekokoelmasta sekä erilaisista dokumenteista.

Arkiston käsikirjastoon sisältyy

  • Giellagas-instituutin julkaisut ja opinnäytteet
  • Kustannus-Puntsin julkaisuja
  • pohjoisiin vähemmistökieliin keskittyvä sanakirjakokoelma
  • Saamelaisiin kulttuureihin ja saamen kieliin liittyvää muuta kirjallisuutta, opinnäytteitä ja julkaisuja.

Kirjallisiin aineistoihin sisältyy myös

  • Giellagas-instituutin ja Saamelaisen kulttuuriarkiston toimintaan liittyvää materiaalia
  • Kulttuuritapahtumiin liittyvää materiaalia
  • Opiskelijatöitä
  • Lapin kartat -kokoelma

Lisäksi arkistoon on tallennettu runsaasti tutkijoiden kartuttamaa aineistoa, kuten muistiinpanoja, käsikirjoituksia ja litteraatioita.

Pääosa arkiston kirjallisista aineistoista on kertynyt Oulun yliopistossa ensin saamen kielen oppiaineen ja sittemmin Giellagas-instituutin toiminnan aikana sekä lahjoitusten myötä. Lahjoituksina on saatu runsaasti esimerkiksi 1970-luvun saamelaisaiheista kirjallisuutta tieteellisistä teoksista lastenkirjallisuuteen. Suurin osa kirjallisuudesta ja muusta kirjallisesta materiaalista on pohjoissaamen- tai suomenkielistä, mutta myös muut saamen kielet, erityisesti koltan- ja inarinsaame, sekä esimerkiksi ruotsi, norja, unkari ja englanti ovat edustettuina.

Vanhaa saamenkielistä kirjallisuutta on tallennettu Oulun yliopiston kirjaston harvinaiskokoelmiin, linkki Oula-tietokannan luetteloon kirjaston Harvinaiskokoelmat-sivulla.

Arkiston lehtileikekokoelma sisältää materiaalia pääasiassa Suomessa ilmestyineistä sanoma- ja aikakauslehdistä, mutta myös Norjan puolella julkaistavaa, ainoaa saamenkielistä sanomalehteä Ávviria on arkistoitu kokoelmiin kattavasti. Koltansaamenkielinen Sää´mođđâz-lehti ilmestyi vuosina 1978–1986 ja sen numeroista lähes jokainen on taltioituna arkistoon.

Lehtileikemateriaali vaihtelee kokonaisista lehtien numeroista ja vuosikerroista yksittäisiin juttuihin, aina 1960-luvulta nykypäivään. Arkistoituna on pääasiassa pohjoisen Suomen sanomalehtiä sekä esimerkiksi Kalevan ja Helsingin sanomien saamelaisaiheisia artikkeleita. Lehtileikekokoelma on karttunut pääasiassa lahjoitusten ja oman keräystyön ansiosta.

Kirjalliset aineistot:

D1. Arkistoon liittyvät asiakirjat

D2. Käsikirjoitukset ja tutkimusmateriaalit

D3. Äänitteiltä tehdyt litteraatiot

D4. Giellagas-kokoelma

D5. Saamelaiskulttuuritapahtumat

D6. Sanomalehtikokoelma

D7. Viitekirjasto

D8. Muut painotuotteet

 

E. Esineet

Saamelaisen kulttuuriarkiston esinekokoelma on karttunut pääasiassa lahjoitusten ja muutamien omien hankintojen kautta. Esinekokoelma on verrattain suppea, sillä arkiston painopiste on erityisesti ääniteaineistoissa. 

Esinekokoelmassa suurimman kokonaisuuden muodostavat saamenpuvut eli gáktit, joiden lisäksi kokoelmaan kuuluu luhkia, lakkeja, kenkiä, vöitä, pirtanauhaa, paulanauhoja, kahvipussukoita ja laukkuja. Suurimman osan vaatetuksesta on valmistanut tilaustyönä inarinsaamelaisen käsityön taitaja Ella Sarre. Osan kokoelman vöistä on tehnyt Lyyli-Seurujärvi-Sarre ja riskut ja hopeahakaset Petteri Laiti.

Erityislaatuisinta esineistöä ovat inarinsaamelaisen Nili-Ailin eli Aili Mattuksen valmistamat nuket. Nilin-Ailin nuket sekä vaatetusta ja muuta esineistöä on nähtävillä Giellagas-instituutin vitriinissä Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan aulassa.

Saamelaiseen kulttuuriarkistoon on koottu erittäin kattavasti saamelaista musiikkia. Arkiston LP- ja CD-levykokoelmaan sisältyy suurin osa kaikesta julkaistusta saamelaisesta musiikkituotannosta. Kokoelmaa on tarkoitus kartuttaa myös jatkossa.

Painokuvat 1700-luvulta (ks. Saamelaisen kulttuuriarkiston valokuva-aineistot)

 

Kokoelmat

 

Áillohaš-kokoelma (Nils-Aslak Valkeapäähän liittyvät aineistot)

Saamelaisen kulttuuriarkiston Nils-Aslak Valkeapäätä käsittelevä Áillohaš-kokoelma perustettiin vuonna 2016. Kokoelma koostuu Valkeapään itsensä tekemistä ja häntä koskevista arkistomateriaaleista sekä luetteloista, joihin kerätään mm. kaikki Valkeapään elämäntyöhön liittyvät julkaisut ja esiintymiset. Kokoelman ääniteaineistot sisältävät julkaistua ja julkaisematonta musiikkia, äänikirjoja Valkeapään runoteoksista, lauluja ja sävellyksiä Valkeapään runoihin, äänitaidetta, haastatteluita, radiolähetyksiä sekä teatteri-, elokuva- ja televisioesiintymisiä ja äänimateriaalia näytelmistä ja elokuvista.

Giellagas-sarja (Giellagas-instituutin toimintaa)

Giellagas-sarjan kokoelmaan kuuluu Oulun yliopiston Giellagas-instituutin toimintaan liittyvää̈ arkistomateriaalia. Kokoelma sisältää äänitteitä, videoita, valokuvia, runsaasti julkaistuja ja julkaisemattomia kirjallisia aineistoja sekä pienen esinekokoelman. Giellagas-sarjan videoaineistoihin kuuluu väitöstilaisuuksia, seminaareja sekä opetustilaisuuksia. Opetustapahtumia on taltioituna runsaimmin pohjoissaamen kielen opetuksesta. Varhaisin väitöstilaisuuden taltiointi on vuodelta 1984, jolloin Tuomas Magga väitteli Oulun yliopistosta ensimmäisenä saamelaisena tohtoriksi. Giellagas-kokoelmaan kuuluu myös saamelaisten kansallispäivän kunniaksi järjestettyjen seminaarien sekä oheistapahtumien taltiointeja, kuten gákti- eli saamenpukunäytöksiä, näistä suurin osa on kuvattu Oulussa.

Saamelaistapahtumat, konferenssit, seminaarit -kokoelma

Kokoelmaan kuuluu äänitteitä, videomateriaaleja, valokuvia, kirjallisuutta sekä asiakirja- ja markkinointimateriaaleja saamelaiskulttuureihin liittyvistä tapahtumista. Materiaalia on kerätty niin kulttuuritapahtumista kuin tieteellisistäkin tilaisuuksista. Mukana on aineistoa esimerkiksi alkuperäiskansojen festivaali Davvi Šuvvan ensimmäiseltä vuodelta 1979 sekä kielitieteilijöiden Fennougristikongressista vuodelta 1980.

Uskonnolliset saamenkieliset aineistot

Kokoelma sisältää uskonnollisia  äänitallenteita ja kirjallisuutta saamen kielillä, myös valtakieliä on mukana. Yhden kokonaisuuden muodostavat Ylen saameradion kokoelmaan kuuluvat hengelliset radiolähetykset vuosilta 1973–1979, mihin sisältyy pohjoissaamen ohella runsaasti myös inarin- ja koltansaamenkielistä materiaalia. Kokoelmaan kuuluu lisäksi nauhoitettuja saarnoja, hengellistä musiikkia ja kirjallisia aineistoja.