Saamelaisen kulttuurin tutkimus

A. Tutkimushankkeet

1) ”Saamelaisuuden muuttuvat kuvat” –projektin ajankohtaisin hanke on professori Veli-Pekka Lehtolan Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoituksella ( 2008- 2009 ) meneillään oleva tutkimus ”Lappological research and the public image of the Saami in Finland from 1910s to 1940s” Lehtola on julkaissut aiheesta monia artikkeleita sekä käsitellyt saamelaisinstituutioiden historiaa tältä kannalta kolmessa monografiassa.

Lehtolan valmisteilla olevien tutkimusten lisäksi tekeillä on neljä pro gradu -tutkielmaa, joissa saamelaista mediaa ja käsityötä (duodjia) tarkastellaan representaation näkökulmasta. Näkökulmana on se, miten saamelaisuutta luodaan ja miten saamelaisuuden kuvat elävät saamelaisten itsensä parissa. Representaatiotutkimus on ollut yhtenä päälinjana Lehtolan ja yliopistonlehtori lehtori Anni-Siiri Länsmanin toteuttamassa koulutuksessa Giellagas-instituutissa.
1 maisterintutkinto (Reetta Karjalainen).

2)  “Contested environmental strategies in Sápmi and Nenetsia”-projekti on saanut rahoitusta vuosina  2006-2009  Oulun yliopiston  Thule –instituutin kautta.
Projektissa tutkitaan Saamenmaan ja Nenetsian alkuperäiskansojen, saamelaisten ja nenetsien, käsityksiä ja tulkintoja maiseman ja kulttuurin välisestä suhteesta. Tavoitteena on analysoida niitä strategioita, joilla alkuperäiskansat ovat pyrkineet selviytymään kilpailevien maankäyttömuotojen aiheuttamista paineista. ”Sopeutuminen” (adaptation) ja ”muutos” (transition) nähdään aktiivisina strategioina, jossa paikallisten ja etnisten identiteettien jatkuvalle rakentamiselle on tyypillistä myös modernien vaikutteiden luonteva käyttöönotto.
Valmisteilla on kolme väitöskirjaa: Päivi Magga, Leena Niska ja Anna-Liisa Väyrynen.

3) Saamelais-suomalaiset suhteet –projektissa saamelais-suomalaisia suhteita käsitellään viidellä tasolla: valtion suhteena saamelaisiin, maakunnallisten ja paikallisten viranomaisten suhteena saamelaisiin, paikallisina etnisinä suhteina, saamelaisten omaehtoisena etnopoliittisena toimintana sekä julkisen keskustelun tasolla.

Valmistumassa on professori Veli-Pekka Lehtolan tutkimus ”Lapinmaa - Lannanmaa. Saamelais-suomalaiset suhteet 1897- 1952, johon on saatu erillisiä apurahoja (6 kuukautta).

Edelliseen liittyen erillisprojekti on saamen kielen ja koululaitoksen suhdetta käsittelevä hanke. Yhteistyökumppanina on Svein Lundin johtama Sámi skuvlahistorjádutkan -hanke, joka on Saamelaisen korkeakoulun (Sámi Allaskuvla, Kautokeino, Norja) hallinnoima projekti.

Valmistumassa on Ulla Aikio-Puoskarin väitöskirja saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen asemassa Suomen koululaitoksessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Valmisteilla on kolme muuta väitöskirjaa: Anni Linkola (koululaitos ja saamelaisnuorten identiteetti), Erika Sarivaara (saamelaisnuorten identiteetin rakentuminen) ja Outi Korpilähde (saamelaisalueen aikuiskoulutus). 
1 lisensiaatintutkinto (Outi Korpilähde).

4) Saamelaisten hengellisyys-projekti, jonka johtajana on professori Veli-Pekka Lehtola, on monitieteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia saamelaisten uskonnollisen tilanteen ja hengellisyyden muuttumista 1600-luvulta 1900-luvulle. Projektiin on liittynyt saamelaisten pyhiin pakkoihin liittyvät arkeologiset tutkimukset Inarissa (Eeva-Kristiina Harlin ja Eija Ojanlatva), historiallinen tutkimus kirkon ja saamelaisten suhteesta (fil. tri Ritva Kylli ja FM Anne Koskamo) sekä lestadiolaisuudesta Suomen saamelaisalueella (TM Erva Niittyvuopio).

Lehtola on mukana verkostossa ”Laestadianism: Political Theology and Civil Religion in Secularizing Finland”, jota vetää Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Lapin yliopistosta (Suomen Akatemian rahoitus haussa). Giellagas-instituutissa on valmisteilla Erva Niittyvuopion väitöskirja aiheesta. 

5)  Metropolia Arctica: Modern Urban Issues in the Circumpolar North -tutkimusverkosto

Ma professori Anni-Siiri Länsman on mukana Metropolia Arctica – tutkimusverkostossa, jossa tutkitaan pohjoisten  alueiden urbanisoitumiskehitystä ja sen seurauksia.  Verkoston vetäjänä on apul. professori Susanne Dybbroe/ Department of Anthropology and Ethnography. Institute of Anthropology,  Archaeology and Linguistics, University of Aarhus, Denmark.
Verkoston tutkijat ovat mm. Kanadasta, Grönlannista, Alaskasta, Ranskasta ja Islannista. Verkoston seuraavan workshopin  nimi on “Migration and Cultural Diversity in Northern Urbanized Communities” ja  järjestetään Oulussa ja Inarissa syyskuussa 2009.

Giellagas-insituutti on päävastuussa workshopin järjestelyistä. Seminaarien lisäksi verkoston tavoitteena ovat aihetta koskevat englanninkieliset julkaisut.

B. Rahoitus
Hankkeessa 1 on käytössä Suomen Akatemian varttuneen tutkijan rahoitus. Hankkeessa 2 yksi tutkija on palkattu Thule-instituutin ja Lapin kulttuurirahaston rahoituksella. Toinen tutkija on toiminut vuoden Saamelaisinstituutin (Kautokeino, Norja) rahoituksella ja on hakemassa Norjan tiedeneuvoston rahoitusta yhdessä Saamelaisen korkeakoulun Ealat-hankkeen kanssa.
Hankkeen 3 päätutkija on saanut erillisiä apurahoja. Hankkeessa 4 Kylli ja Koskamo toimivat monivuotisella rahoituksella.  Harlinille pyritään saamaan rahoitus Euroopan tiedeneuvostolta yhteishankkeessa Oulun, Uumajan ja Sheffieldin yliopistojen kesken.

C. Tutkinnot
Maisterintutkinnot: 1; lisensiaatintutkinnot: 1.

Saamen kielen tutkimus

A. Tutkimushankkeet
Oppiaineen merkittävimmät tutkimushankkeet ovat tällä hetkellä
1) saamelaiskielten sanaston historiallinen tausta ja suhteet muihin uralilaisiin kieliin; hanke käsittää paitsi saamen eriasteisiin kantakieliin palautuvan sanaston myös saamen indoeurooppalaisperäisen ja itämerensuomesta saadun lainasanaston sekä saamelaisperäisen sanaston suomen murteissa ja karjalassa; yksi väitöskirja (Ante Aikio), useita tutkielmia tulossa

2) edelliseen liittyen saamelaiskielten äännehistoria ja sen uralilainen tausta; hanke käsittää myös muiden uralilaisten kielten äännehistorian, joista varsinkin vokaaliston historia vain pääpiirteittäin; omaperäisen ja lainasanaston identifioiminen edellyttää äännehistorian tarkkaa tuntemista; varsinkin lainasanaston avulla voidaan tarkastella saamen kielen puhujien kosketuksia muihin kieliryhmiin sekä ajoittaa ja paikantaa näitä kontakteja; tutkielmia tulossa (Ante Aikio, Pekka Sammallahti)

3) saamelaiskielten fonologia; painopiste on pohjoissaamessa, mutta myös muita fonologian kannalta vaillinaisesti tai huonosti tunnettuja saamelaiskieliä (esim. uumajansaame, turjansaame, akkalansaame) tutkitaan; tutkimus palvelee paitsi kielihistoriaa ja dialektologiaa myös lukemisen ja kirjoittamisen opettamista tuottamalla systemaattista tietoa fonologisten järjestelmien ja kirjakielen välisistä suhteista; tulossa mm. pohjoissaamen fonologiaa koskeva monografia

4) pohjoissaamen lauseoppi; hankkeessa on laadittu pohjoissaamen syntaksin yleisesitys, tutkittu adverbisten verbinmuotojen käyttöä erilaisissa teksteissä, definiittisyyden ilmaisemista ja vertailtu saamen ja suomen infinitiivisyntaksia; yksi väitöskirja (Jussi Ylikoski), useita artikkeleita (Jussi Ylikoski, Pekka Sammallahti, Marjatta Jomppanen), yksi pro gradu –työ (Anna-Mari Kukkonen); tulossa väitöskirja definiittisyyden ilmaisemisesta (Outi Guttorm).

5) saamen omaksuminen ensimmäisenä kielenä; hankkeessa on tutkittu laajan aineiston varassa yhden kaksikielisen (saame-suomi) lapsen kielenomaksumista verbin finiittimuotojen käytön valossa; väitöskirja valmistunee v. 2010-2011 (Johanna Ijäs)

6) saamelaiset paikannimet; hankkeessa on tutkittu saamelaisten paikannimien asemaa norjalaisissa kartoissa ns. norjalaistamisaikana, saamelaisperäisiä paikannimiä Etelä-Suomessa ja saamelaisalueen substraattipaikannimiä; yksi väitöskirja (Kaisa Rautio Helander), artikkeleita (Ante Aikio)

7) saame vieraana kielenä; hankkeessa on tutkittu suomenkielisten saamenoppijoiden ylioppilaskirjoitusten saamen kokeen kieltä virheanalyysin avulla; valmistunut yksi pro gradu –työ (Outi Länsman)

8) pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen sanasto; sanastoa on tutkittu kenttätöissä ja keräämällä julkisesta kielenkäytöstä; ilmestynyt yksi väitöskirja (Marja-Liisa Olthuis), saamelais-saksalainen sanakirja ja saksalais-saamelainen sanakirja (Pekka Sammallahti, Klaus Peter Nickel), inarinsaamen käänteissanakirja (Pekka Sammallahti), tulossa laaja pohjoissaamen sanakirja (Pekka Sammallahti) ja koltansaamen käänteissanakirja (Pekka Sammallahti)

B. Rahoitus
Hankkeet 1, 2, 3, 7, osittain 4, 6 ja 8 rahoitettu Giellagas-instituutin virkatyönä (suuruutta vaikea arvioida), hankkeet 4 (Outi Guttormin osalta), 5 ja 6 (Kaisa Rautio Helanderin osalta) Norjan tutkimusneuvoston rahoituksella (tohtorikoulutettavan palkka, suuruus ei ole tiedossa)

C. Tutkinnot
Maisterintutkinnot: 2
Tohtorintutkinnot: 4