Mobiililaitteiden käyttö opetuksessa on usein teknologiavetoista

Taulutietokoneiden, älypuhelimien, kosketustaulujen ja kosketuspöytien opetuskäyttö on kovassa kasvussa sekä Suomessa että maailmalla. Useat oppilaitokset ovat joko hankkimassa tai suunnittelevat näiden laitteiden hankkimista. Uudet laitteet vanhenevat nopeasti ja tilalle tulee jatkuvasti uusia innovatiivisempia välineitä. Teknologiavetoisuuden sijasta meidän tulee kiinnittää huomiota oppimisprosessien ymmärtämiseen ja tukemiseen, jotta pystymme hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti kulloinkin käytössä olevia laitteita ja sovelluksia. Teknologian onnistunut opetuskäyttö vaatii huolellista pedagogista suunnittelua. Tähän tulokseen tuli kasvatustieteiden maisteri Jari Laru, opiskelun ja vuorovaikutuksen tukemista käsittelevässä väitöskirjassaan.

Älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden opetuskäyttö vaatii huolellista pedagogista suunnittelua

Tutkimuksessa on hyödynnetty kolmea erilaista yhteisöllistä työskentelyä tukevaa mobiilisovellusta: FLE3mobilea, Flyersia ja Shozua, joista viimeisin oli osa laajaa sosiaalisen median sovelluksia hyödyntänyttä kokonaisuutta. Kaikki sovellukset olivat opetuskäyttöön tai kuluttajamarkkinoille tarkoitettuja työkaluja.

”Uusi teknologia motivoi opiskelijoita työskentelemään, mutta vaikutus kestää vain hetken”, Laru toteaa. Todellisuudessa uuden teknologian monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa vaatii erittäin perusteellista suunnittelua ja oppimisen perusprosessien ymmärtämistä. Pisa menestyksen jatkamiseksi koulujen opetusmenetelmiä ja toimintatapoja tulee kehittää merkittävästi. ”Jos opettajilla ja opiskelijoilla on kokemusta vain opettajajohtoisesta työskentelystä, jäävät uuden teknologian ominaisuudet helposti lähes kokonaan hyödyntämättä”, Laru täsmentää.

Teknologiavetoisuus on yksi pullonkaula uuden teknologian opetuskäytössä. Samalla kun puhelinten ja taulutietokoneiden opetuskäyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, niiden opetuskäyttöä perustellaan lähinnä tarkemmin määrittelemättömillä kansalaistaidoilla ja uuden teknologian hyödyntämisen tärkeydellä.

Kolme tapaustutkimusta mobiiliteknologian opetuskäytöstä ja sen suunnittelusta

Larun väitöskirja on teoreettisesti ja metodologisesti perusteltu vastine teknologiavetoiseen keskusteluun uuden teknologian opetuskäytön alalla. Tutkimus yhdistää pedagogista vaiheistamista ja kognitiivisia työkaluja käsittelevän teoreettisen viitekehyksen todellisissa tilanteissa tehtyihin tapaustutkimuksiin. Työssään Laru tarkastelee uutta teknologiaa kognitiivisena työkaluna, ajattelun ja tiedon yhteisöllisen rakentelun apuvälineinä.

Larun tekemä väitöstutkimus koostuu kolmesta eri tapaustutkimuksesta. Jokainen kolmesta tutkimuksesta sisältää tilanteisiin sidottuja tehtäviä, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteisöllistä työskentelyä, jotta haluttuun lopputulokseen oli yleensä mahdollista päästä.

Tutkimus osoittaa että oppilaat eivät automaattisesti osaa hyödyntää uusinta teknologiaa ja pedagogisia menetelmiä opiskelunsa tukena. Päinvastoin, käyttäminen vaatii opiskelijoilta paljon päämäärätietoista ponnistelua. Henkilökohtaiset tekijät, kuten aiemmat kokemukset, opiskelutaidot, mutta myös tilannesidonnaiset tekijät kuten opetusmenetelmät vaikuttavat opiskelijoiden kykyyn hyödyntää uutta teknologiaa opiskelussa.

Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa teknologian opetuskäyttöä

Larun tutkimuksen tuloksia, opetuksen ja oppimisprosessien pedagogisesta vaiheistamisesta ja sosio-teknisten kokonaisuuksien huolellisesta suunnittelusta voidaan käyttää tukena uuden teknologian opetuskäytön suunnittelussa ja käyttöönotossa.

LISÄTIETOJA:

• Väitöskirja Jultika-palvelussa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
• Yliopiston viestinnän tiedote: http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos12/laru.html
• Väittelijän laatima epävirallinen sivusto (sisältää osajulkaisut): http://vaitos.jarilaru.eu