Aate- ja oppihistoriaa voi opiskella pääaineena ainoastaan täällä Oulun yliopistossa. Oppiaineessa on yksi professuuri ja kolme yliopistonlehtoraattia. Väitöskirjantekijöitä on vuonna 2013 kymmenkunta ja uusia maistereita valmistuu vuosittain noin kymmenen.

Aate- ja oppihistoriassa tutkitaan aatteita ja tieteiden historiaa. Aatehistoria tutkii menneisyyden ihmisten uskomuksia, toiveita ja pelkoja – sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja ihmisluonnon. Aatehistorian tutkimuskenttään kuuluvat myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja ”-ismit”, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi. Näille ilmiöille ja uskomusjärjestelmille haetaan selityksiä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimerkiksi talouden, politiikan ja uskonnon alueelta. Oulussa tutkitaan esimerkiksi valistusta ja sen perintöä, utopia-ajattelua ja poliittista ajattelua konservatismista anarkismiin.

Oppi- eli tieteenhistoria selvittää, miten käsitys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttunut ja miten tiedettä on eri aikoina harjoitettu. Usein keskitytään luonnon- ja lääketieteisiin, mutta yhtä hyvin voidaan kartoittaa humanististen alojen menneisyyttä. Tieteenhistoria tutkii myös, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, millaista tietoa on pidetty "tieteellisenä" ja miten tiede nivoutuu politiikkaan, kulttuuriin ja aatteisiin. Oulussa tutkitaan erityisesti lääketieteen, psykiatrian ja psykologian historiaa sekä fysikaalisten tieteiden ja evoluutioteorioiden historiaa ja 1600–1700-lukujen tieteellistä vallankumousta.

Aate- ja oppihistorian esitteet opiskelijoille ja tutkijoille on julkaistu syksyllä 2013 (ks. alla olevat liitteet).