Etusivu

Hakulomake

Tutkimus

Historiatieteiden painoaloja ovat: 1. Pohjoisen kulttuurit, 2. Mielikuvat, kulttuurinen vuorovaikutus ja historian kerroksellisuus, 3. Tiede ja yhteiskunta, 4. Terveyden ja sairauksien historia, 5. Ihminen ja ympäristö sekä 6. ICT- ja innovaatiohistoria. Niissä tehdään sekä oppiaineiden erityispiirteistä nousevaa että yliopiston monitieteisiin painoaloihin liittyvää tutkimusta. Historiatieteiden painoalojen välillä ei ole selkeitä rajalinjoja; useimmat yhteisömme jäsenistä tekevät tutkimusta kahdella tai useammalla painoalalla.

Kaikki oppiaineiden tutkimusteemat liittyvät Humanistisen tiedekunnan painoalaan Kulttuurinen vuorovaikutus ja identiteetti. Painoalat 4, 5 ja 6 ovat lisäksi yhteydessä koko yliopiston painoaloihin (Terveys; Ympäristö; ICT). Painoala 1 liittyy Oulun yliopiston strategiassa linjattuun profiiliin, jonka mukaan yliopisto on merkittävä monitieteinen pohjoisuuden osaaja.

 

1. Pohjoisen kulttuurit

Pohjoisuuden tutkimuksella on Oulun yliopistossa pitkät perinteet. Historiatieteissä Pohjoisen historian tutkimus alkoi jo 1960-luvulla, ja 1990-luvulta lähtien teeman tutkimusta on tehty myös antiikin kielten ja kulttuurin oppiaineessa. Pohjoisuus on ymmärretty maantieteellisesti laajasti – sen piiriin kuuluvat mm. Pohjois-Suomen, saamelaisuuden, Barentsin alueen, Skandinavian, Kanadan, Alaskan ja Pohjois-Japanin historian tutkimus. Pohjois-Suomen arkea 1500–1900-luvuilla jäljitetään mm. mikrohistorian, nimistöhistorian, sosiaali- ja taloushistorian, uskontohistorian sekä asutus- ja väestöhistorian menetelmien avulla. Historian oppiaineiden sekä antiikin kielten ja kulttuurin oppiaineen yhteistyössä tutkitaan myös varhaismoderninaikakauden Ruotsin valtakunnan latinankielistä korkeakulttuuria. Uudempia tutkimussuuntauksia edustavat mm. Alaskan historian ja Hokkaidon sotien jälkeisen historian tutkimus, Perämeren alueen 1700–1800-lukujen kaupunkihistoria sekä viikinkiajan historia.

2. Mielikuvat, kulttuurinen vuorovaikutus ja historian kerroksellisuus

Historiatieteiden, antiikin kielten ja kulttuurin, filosofian sekä taidehistorian oppiaineiden tutkijoista koostuvan painoalan aikajana ulottuu antiikista nykyaikaan. Painoalaan liittyvä tutkimus alkoi jo 1970-luvulla. Tutkimuksen erityisiä kohteita ja näkökulmia ovat antiikin perinnön vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, etniset vähemmistöt, globalisaatio, identiteetti, Itämeren piiri, Japani, kansainväliset suhteet, keskus ja periferia, kulttuurien kohtaaminen, lapsuus, lähetystyö ja mielikuvat. Historian kerroksellisuus avautuu monipuolisen lähdeaineiston ja valtavirran historiassa vähemmälle huomiolle jääneiden menetelmien ja näkökulmien kautta. Historiatieteen menetelmien tutkimus vastaa tähän haasteeseen. Perinteisen arkisto-, lehdistö- ja kirjallisuusaineiston lisäksi kulttuurisesta vuorovaikutuksesta ja identiteeteistä kertovina lähteinä on hyödynnetty muun muassa elämäkertoja, erilaisia kuvallisia dokumentteja, rakennustaidetta sekä teemahaastatteluja.

3. Tiede ja yhteiskunta

Painoalalla ovat edustettuina aate- ja oppihistorian, filosofian ja historian erityispiirteistä nousevat tutkimusintressit. Aate- ja oppihistoriassa tutkitaan monipuolisesti 1500–1900-lukujen tieteen ja tiedeyhteisöjen historiaa sekä tieteen suhdetta politiikkaan ja kulttuuriin. Aate- ja oppihistoriallisiin suuntauksiin kuuluu myös tieteellisen maailmankuvan, valistuksen ja sen perinnön, utopia-ajattelun sekä tieteellisten kiistojen tutkimus. Filosofinen tieteenhistorian tutkimus kattaa mm. historian teorian ja filosofian sekä modaalimetafysiikan ja sen tieteenteoreettiset sovellutukset.

4. Terveyden ja sairauksien historia

Historiatieteiden puitteissa tutkitaan ruumiin ja mielen terveyden ja sairauksien historiaa, esimerkiksi hulluuden, poikkeavan käytöksen, aivosairauksien sekä erilaisten tartuntatautien esiintymistä, määrittelyä, ennaltaehkäisyä ja hoitamista erilaisissa historiallisissa konteksteissa. Ajallinen painopiste on 1800- ja 1900-luvuissa. Terveydentilaa, hyvinvointia ja sairauksia tarkastellaan sosiaalisina, tieteellisinä, aatteellisina ja kulttuurisina ilmiöinä. Terveyden ja sairauksien historian tutkijat osallistuvat aktiivisesti tiedekunnassa toimivan monitieteisen Humanistisen terveydentutkimuksen ryhmän (Medical Humanities Group) toimintaan.

5. Ihminen ja ympäristö

Painoalan erityinen ja omaleimainen luonne syntyy aate- ja oppihistorian, filosofian ja historian yhteistyöstä. Yhtäältä ihmisen ja ympäristön suhteen tutkimus liittyy teeman aatteellisiin, ideologisiin ja tieteenhistoriallisiin kysymyksiin. Painoalalla tutkitaan mm. ympäristöaatteiden ja -filosofian historiaa sekä tieteellisen tiedon vaikutusta siihen, miten sääilmiöt ja luonnon arvo on tulkittu kulttuurisesti. Painoala on myös yhteydessä pohjoisuuden tutkimuksen kenttään analysoimalla mm. ilmastohistorian vaikutusta Pohjoisen kulttuureihin, valtiovallan suhdetta Lapin luontoon sekä ihmisen muuttuvaa suhdetta havumetsävyöhykkeen suoluontoon.

6. ICT- ja innovaatiohistoria

Vuodesta 2000 historiatieteissä on toiminut ICT- ja innovaatiohistorian tutkimusryhmä, joka on tehnyt yhteistyötä yli tiedekunta- ja yliopistorajojen sekä kansainvälisten instituutioiden ja tutkimusryhmien kanssa. Tutkimusryhmän kohteina ovat erityisesti tietojenkäsittelytieteiden, Internetin ja World Wide Webin, tietoyhteiskuntavisioiden, alueellisen innovaatiokehityksen sekä innovaatioiden leviämisen historia. ICT:n ja innovaatioiden lähihistoriaa jäljitetään ennakkoluulottomasti hyödyntämällä monimuotoista historiallista lähdeaineistoa sekä täydentämällä perinteistä historiantutkimuksellista palettia monitieteisen ja uudistuneen tutkimusympäristön rikastamin mahdollisuuksin. ICT- ja innovaatiohistorian tuoreen kansainvälisen historiografisen tutkimuksen aloittamiseen on osallistuttu vuodesta 2010.

 

----

 

 

Research Assessment Exercise 2007 (Tutkimuksen kokonaisarviointi 2007): Arvioinnissa historian laitos todettiin Tutkimuksen laatuyksiköksi

Viimeksi päivitetty: 18.11.2013
Facebook icon
Twitter icon
LinkedIn icon
Share on Google+