Väitöskirjat

Doctoral dissertations
 
Vuosi Tekijä

Väitöskirjan nimi

2015 Hirvonen Noora Hirvonen N (2015) Health information matters: everyday health information literacy and behaviour in relation to health behaviour and physical health among young men. Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, 133. Artikkeliväitöskirja http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1040-7
2014 Känsäkoski Helena

Value creation in childhood obesity care and prevention. - Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 119. Oulu. Artikkeliväitöskirja. http://herkules.oulu.fi/isbn9789526204130/isbn9789526204130.pdf

2013 Enwald Heidi Tailoring health communication : the perspective of information users' health information behaviour in relation to their physical health status. - Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 118. Oulu. Artikkeliväitöskirja. 185, [81]. http://urn.fi/urn:isbn:9789526202792
2011 Kurttila-Matero Eeva

School library: a tool for developing the school’s operating culture

2006 Niemelä Raimo

Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen; Laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta

2004 Kautto Vesa

Tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin ohjaus yliopisto-opetuksessa; Neljän tieteenalan tarkastelu

2000 Ekholm Kai

Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946

2000 Saarti Jarmo

Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit.Kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus

1999 Kortelainen Terttu

Kansallisesta kansainväliseksi.Tutkimus suomalaisen tieteellisen lehden kansainvälisestä diffuusiosta

1997 Suominen Vesa Filling empty space : a treatise on semiotic structures in information retrieval, in documentation, and in related research
     
     

 

School library: a tool for developing the school’s operating culture

Kurttila-Matero Eeva

Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos
Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi maanantaina 19.12.2011 klo 12 Oulun yliopistolla salissa YB210.
Vastaväittäjä on Dr. RossTodd, Director in Center for International Scholarship in School Libraries (CISSL), Rutgers, The State University of New Jersey, USA ja kustoksena Professori Maija-Leena Huotari.

Abstract

The aim of this study was to increase understanding of the dimensions of the school’s operating culture in general and pedagogical practices in particular in the context of the School Library of the Information Society project (SLI). The purpose was to describe development in the school’s operating culture as perceived by teachers and principals.

The background for the study was the historical basis of Finnish school libraries and the starting point and aims of the SLI project. The analysis of the complex concept of the school’s operating culture was inspired by the Activity Theoretical Model put forth by Yrjö Engeström. The operating culture consists of 1) tools, which are the school library and teaching methods, 2) rules, consisting of different statutes and the curriculum, 3) the school community, including teachers, pupils, and parents, and 4) a division of labor, including resources for librarianship. Teachers and principals are the subjects who work together to improve pedagogical practices. The shared metatheories of Information Studies and Educational Sciences were scrutinized from the viewpoint of learning literacies. The impact of the SLI project was evaluated through all these factors.

This was a qualitative case study. The follow-up time was seven years. The data are comprised of the yearly reports of eleven elementary schools collected during the SLI project in 2002–2004 and group interviews conducted in 2009. The use of methodological triangulation and the follow-up design add to the validity of the study. QSRNVivo software facilitated management and analysis of the data. Application of the activity theoretical model gives external validity to the study.

All eleven elementary schools developed their library space and collection, which was given a more central role in relation to the curriculum and the pupils’ work. An information literacy curriculum was developed in some schools. Library teachers’ resources could not be increased. Collaboration increased between the teachers and the pupils, and with other schools, the public library, and the Education Department. Teaching information literacy and pedagogical use of information technology were developed. The limitation of this study is the fact that the researcher acted as the project coordinator in the SLI project and knew the interviewees, who probably for this reason wanted to give positive statements. However, the researcher’s familiarity with the research subject helped in recognizing significant aspects of the data.

The model of the school’s operating culture can be used and further tested in different school and school library development projects. The activity theoretical Learning Commons Model developed in this study connects education authorities and the public library to the school’s collaborative network. This model should be examined, as it may serve as an analytical tool for developing learning environments and an instrument of developmental work research.

 
Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä koulun toimintakulttuurin ulottuvuuksista yleensä ja erityisesti pedagogisista käytännöistä Oulussa toteutetun Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (TKK) yhteydessä. Toimintakulttuurin kehitystä kuvataan opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta.

Tarkastelua taustoitetaan kuvaamalla suomalaisten koulukirjastojen historialliset lähtökohdat sekä tutkimuskohteena olevien oululaisten koulujen TKK-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoreettisessa tarkastelussa koulun toimintakulttuurin määrittelyn pohjana on Yrjö Engeströmin toiminnan teorian malli. Toimintakulttuuriin kuuluvat seuraavat ulottuvuudet: 1) välineet, joita ovat koulukirjasto ja opetusmenetelmät, 2) säännöt, joita ovat säädökset ja opetussuunnitelma, 3) yhteisö, joka koulussa käsittää henkilökunnan, oppilaat ja vanhemmat sekä 4) työnjako, joka sisältää kirjastonhoidon resurssit. Opettajat ja rehtorit kehittävät toimintakulttuuria päämääränään entistä paremmat opetuskäytännöt. Informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen yhteisiä metateorioita tarkastellaan lukutaitojen oppimisen näkökulmasta. Kehittämishankkeen vaikutuksia arvioidaan näiden tekijöiden kautta.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsittää yhdentoista alakoulun projektiraportit vuosilta 2002–2004 ja ryhmähaastattelut vuodelta 2009. Aineistotriangulaatiolla ja seitsemän vuoden seurannalla pyrittiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen. QSRNVivo-ohjelma helpotti aineiston hallintaa ja analysointia. Toiminnan teorian käyttö toimintakulttuurin mallintamiseen systematisoi analyysiä ja lisäsi ulkoista validiteettia.

Koulukirjastot kehittyivät tiloiltaan ja aineistoiltaan ja niiden rooli vahvistui opetussuunnitelmassa ja oppilaiden työskentelyssä. Tiedonhankinnan opetussuunnitelma kehittyi osassa kouluja. Kirjasto-opettajien resursseja ei onnistuttu lisäämään. Toimintakulttuurin tärkein muutos oli yhteistoiminnan lisääntyminen opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden koulujen, yleisen kirjaston ja opetusviraston kanssa. Informaatiolukutaidon opetus ja tietotekniikan opetuskäyttö kehittyivät kouluissa. Tutkimuksen luotettavuutta rajoittaa se, että tutkija tunsi TKK-hankkeen projektipäällikkönä haastateltavat, joten opettajat ja rehtorit ehkä halusivat kertoa myönteisiä asioita. Toisaalta tutkijan perehtyneisyys tutkimuskohteeseen helpotti merkityksellisten näkökohtien tunnistamista.

Koulun toimintakulttuurin mallia voidaan käyttää ja testata edelleen koulun ja koulukirjastojen kehittämishankkeissa. Tutkimuksen pohjalta syntyi toiminnanteoreettinen learning commons -malli, joka liittää koulun yhteistyöverkostoon opetustoimen ja yleisen kirjaston. Tätä mallia voidaan käyttää ja edelleen kehittää oppimisympäristöjen tutkimuksessa ja kehittävässä työntutkimuksessa.

Julkaistu pdf-muodossa

Acta Universitatis Ouluensis. Humaniora 103
ISSN: 0355-3205
ISBN: 978-951-42-9736-6
ISBN print: 978-951-42-9735-9
Asiasanat: activity theory, case study, information literacy, learning, literacy, operating culture, school culture, school libraries, informaatiolukutaito, koulukirjastot, koulukulttuuri, lukutaito, oppiminen, tapaustutkimus, toiminnan teoria, toimintakulttuuri ,

 

Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen; Laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta

Niemelä Raimo

Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos, Oulun yliopisto
Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU106) 8. joulukuuta 2006 klo 12.00
Copyright © 2006
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Professori Mariam Ginman
Yhteiskuntatieteiden tohtori Kimmo Tuominen
OULUN YLIOPISTO, OULU 2006
ISBN 951-42-8290-6 (PDF)
ISSN 1796-2218 (Online)
URN:ISBN:9514282906

Abstract

This study focuses on the information behaviour of older adults. The interdisciplinary approach combines everyday life information-seeking, a gerontological notion of successful ageing and research on media use.

First, the media repertoires of older adults are examined from the perspective of their course of life. Their information behaviour when they have retired is analysed in Pamela McKenzie's terms of information practices, i.e. 1) active seeking, 2) active scanning, 3) non-directed monitoring and 4) getting information by proxy. A new viewpoint to information use in information studies is independent and activating media use.

The theoretical framework applies a gerontological life course approach, which connects former life events to latter events in one's information behaviour. The framework in this study encompasses everyday information behaviour more generally than information-seeking. The main concepts of the framework are information practices, media use, and as a new concept, enactment.

The study is based on a qualitative approach that utilizes methodological triangulation. The empirical data was gathered from 319 elderly Finns. The longitudinal material was gathered from 13 retired teachers. The methods used were interview (2004), questionnaire (2001 & 2004), sentence completion task (2001 & 2004) and the Depression-Happiness Scale (2004). A second set of material consisted of 306 media diaries from the national Yksi päivä mediaa (Media use in one day) material collected in 2001. The main methods of analysis were a narrative life review and content analysis. Different methods and material collected at two different times increase the reliability of the results and illustrate changes in the explored phenomena.

This study indicates that the life course approach should be taken into account in information studies, at least when research focuses on older adults. An interesting result is the concept of enactment, which describes the activating role of media. Analysis of the data indicated that media use of older adults is connected, for example, to organising their daily programme, food, physical exercise and health, language skills, civil debate, crosswords, competitions and games, time of devotion, and lending, borrowing and recycling of material.

Another notable result is the application of McKenzie's model of information practices to structure the information behaviour in everyday life. The model is also improved by applying a new information practice, abstaining from information. Its role in the information behaviour of everyday life should be studied further. The activating role of media use among populations other than the elderly is another important issue in a media environment that will be more interactive in the future.

Tiivistelmä

Tutkimus kohdistuu ikääntyneiden informaatiokäyttäytymiseen. Tieteidenvälisessä tarkastelussa yhdistyvät informaatiotutkimuksen arkielämän tiedonhankinnan tutkimus, gerontologiasta omaksuttu käsitys onnistuvasta vanhenemisesta ja viestinnän alan mediankäytön tutkimus.

Aluksi tarkastellaan ikääntyneiden mediarepertuaarien muutoksia heidän elämänkulkunsa ajalta. Eläkkeellä olon aikaista informaatiokäyttäytymistä analysoidaan arjen informaatiokäytäntöinä, joita Pamela McKenzien teoreettisen mallin mukaisesti ovat 1) aktiivinen etsintä, 2) aktiivinen seuranta, 3) kohdentumaton havainnointi ja 4) informaation saaminen toisen henkilön kautta. Informaatiotutkimuksessa uutena tiedonkäytön sovellusalana on omaehtoinen ja aktiivinen mediankäyttö.

Teoreettisessa viitekehyksessä sovelletaan gerontologista elämänkulun lähtökohtaa. Sen mukaisesti ihmisten aiemmilla elämänkokemuksilla on yhteyksiä heidän myöhempään informaatiokäyttäytymiseensä. Viitekehys kattaa tiedonhankintaa yleisemmin arkielämän informaatiokäyttäytymisen. Siinä keskeisiä ovat informaatiokäytäntöjen ja mediankäytön käsitteet sekä uutena esitetty toimintaan aktivoitumisen (enactment) käsite.

Tutkimus perustuu laadulliseen lähestymistapaan, jossa sovelletaan menetelmätriangulaatiota. Empiirinen aineisto on koottu yhteensä 319 ikääntyneeltä suomalaiselta. Pitkittäisaineisto koostuu 13 opettajaeläkeläiseltä saaduista tiedoista. Menetelminä olivat haastattelu (2004), kysely (2001 ja 2004), lauseentäydennystehtävä (2001 ja 2004) ja The Depression-Happiness Scale -mittari (2004). Toisena aineistona olivat 306 mediapäiväkirjaa, jotka on kerätty Yksi päivä mediaa -kirjoitustapahtumassa (2001). Pääasiallisina analyysimenetelminä olivat narratiivinen elämäntarkastelu ja sisällönanalyysi. Eri menetelmillä ja kahtena eri ajankohtana kerätyn aineiston analyysi lisää tulosten luotettavuutta ja nostaa esille tutkittavien ilmiöiden muutoksia.

Tutkimuksen perusteella elämänkulun lähtökohta tulisi ottaa huomioon informaatiotutkimuksen teoreettisissa malleissa. Tämä koskee ainakin ikääntyneiden informaatiokäyttäytymistä. Kiinnostava tulos on toimintaan aktivoitumisen käsitteen esittäminen. Käsite kuvaa sitä, miten mediankäyttö aktivoi toimintaan. Esimerkiksi päiväohjelman organisointi, ravinto, liikunta ja terveys, kielitaidon ylläpitäminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, sanaristikot, kilpailut ja pelaaminen, hiljentyminen sekä aineiston vaihto, lainaaminen ja kierrätys nousivat esille aineiston analyysissä.

Merkittävä tulos on myös McKenzien informaatiokäytäntöjen mallin soveltaminen ihmisten arkisen informaatiokäyttäytymisen jäsentämiseen sekä mallin täydentäminen informaatiosta pidättäytymisen informaatiokäytännöllä. Informaatiokäyttäytymisen käsitteen vakiinnuttaminen alan suomenkieliseen terminologiaan selkiyttäisi arkielämän tiedonhankinnasta käytettyä käsitteistöä.

Jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä informaatiosta pidättäytymistä osana laajempaa informaatiokäyttäytymistä. Mediankäytön toimintaan aktivoivaa merkitystä olisi tutkittava myös muista väestöryhmistä kuin ikääntyneistä. Lisäksi olisi tutkittava sitä, millaisia vaikutuksia median vuorovaikutuksellisuuden lisääntymisellä on ihmisten arkiseen toimintaan.

Asiasanat: ageing, arki, enactment, everyday life, ikääntyneet, informaatiokäyttäytyminen, informaatiokäytännöt, information behaviour, information practices, information-seeking, media, menetelmätriangulaatio, narrative life review, tiedonhankinta, triangulation

Julkaistu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 74
ISBN 951-42-8289-2
ISSN 0355-3205

 


Tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin ohjaus yliopisto-opetuksessa; Neljän tieteenalan tarkastelu

Kautto Vesa

Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos, Oulun yliopisto
Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU106) 19. marraskuuta 2004 klo 12.00.
Abstract in English
Copyright © 2004
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Professori Reijo Savolainen
Yhteiskuntatieteiden tohtori Oili-Helena Ylijoki
OULUN YLIOPISTO, OULU 2004
ISBN 951-42-7472-5 (PDF)
ISSN 1796-2218 (Online)
URN:ISBN:9514274725

Julkaistu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 58
ISBN 951-42-7471-7
ISSN 0355-3205

Abstract

This research seeks to answer the following questions: In which contexts are Finnish undergraduate university students taught to evaluate research literature? What kind of teaching is given? What kind of evaluation criteria are the students encouraged to use?

The theoretical framework is based on Tony Becher's model of the cognitive and social features of academic disciplines and the differences among them, which he presented in his book Academic Tribes and Territories in 1989. Accordingly, the study examines what are the major features of the disciplines in question and analyses whether these features explain the way evaluation is taught.

The study is based on a qualitative approach. The empirical material was gathered by interviewing 18 university lecturers and 14 students from the universities of Helsinki and Tampere in spring 2001. The interviewees represented Physics (University of Helsinki), Medicine, Social Policy and Social Work and Literary Studies. In addition, a content analysis of ten Finnish master's thesis handbooks published between 1995–2003 was carried out.

Medicine demonstrated the most extensive and planned approach to the teaching of evaluation. In other disciplines, teaching was dependent on the interest of the individual lecturers. In Material Physics and in Applied Physics, students had to carry out extensive analysis and evaluation of articles. Some article analysis was carried out also in Social Policy and Social Work and Literary Studies.

The evaluation criteria for the literature were most explicit in Physics and Medicine. In Physics, lecturers advised students to focus on approach, experimental methods and results, in Medicine on approach, research methodology, material and the strength of the evidence. In Social Policy and Social Work, methodology and different schools of thought played a significant role in evaluation. Schools of thought were also important in Literary Studies. In the different disciplines, the views on the criteria predicting the quality of publications varied.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä yhteyksissä tieteellisen kirjallisuuden arviointia opetetaan perustutkintokoulutuksessa suomalaisessa yliopistossa? Millä tavoin opetusta annetaan? Millaisia kirjallisuuden arvioinnin kriteerejä kehotetaan käyttämään?

Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen. Keskeisin aines on Tony Becherin kirjassaan Academic tribes and territories (1989) esittämä malli tieteenalojen kognitiivisista ja sosiaalisista piirteistä ja niiden eroavuuksista. Tämän mukaisesti selvitetään, mitkä ovat tarkasteltujen tieteenalojen keskeiset ominaisuudet ja selittävätkö nämä ominaisuudet arvioinnin ohjauksen luonnetta ja tieteenalakohtaisia eroja.

Lähestymistapa on laadullinen. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla 18 yliopisto-opettajaa ja 14 opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa keväällä 2001. Haastatellut edustivat fysiikkaa (Helsingin yliopisto), lääketiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä sekä kirjallisuudentutkimusta. Haastatteluja täydensi sisällönanalyysi kymmenestä suomenkielisestä tutkielmanteon oppaasta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 1995–2003.

Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä ongelmaperustainen opetusmenetelmä, muilla aloilla annettiin perinteistä luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuden tenttimiseen painottunutta opetusta.

Yhteisesti suunniteltua ja laajinta tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin opetus oli lääketieteessä. Muilla tieteenaloilla ohjaus perustui yksittäisten opettajien harrastuneisuuteen. Materiaalifysiikassa ja sovelletussa fysiikassa opiskelijat harjoittelivat arviointia analysoimalla runsaasti artikkeleita. Jossain määrin artikkelien analysointia esiintyi myös sosiaalitieteissä ja kirjallisuudentutkimuksessa.

Kirjallisuuden arviointikriteerit olivat selkeimmät fysiikassa ja lääketieteessä. Opettajat kehottivat opiskelijoita kiinnittämään fysiikassa huomiota menetelmään, koeasetelmaan ja tuloksiin, lääketieteessä tutkimusasetelmaan, menetelmään, aineistoon ja näytön riittävyyteen. Sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä evaluoinnin kannalta tärkeitä olivat tutkimusmenetelmät ja mihin tutkimusperinteeseen julkaisu kuului. Koulukunta oli tärkeä myös kirjallisuudentutkimuksessa. Käsitykset julkaisun laatua ennustavista kriteereistä vaihtelivat, kuitenkin esimerkiksi lehden tasoa pidettiin yleisesti laadun takeena. Käsitys käyttökelpoisen kirjallisuuden iästä vaihteli aloittain.

Tutkimus osoittaa, että tieteenalojen peruspiirteet vaikuttivat arvioinnin ohjauksen luonteeseen ja arviointikriteereihin. Toisaalta on havaittavissa paikallisten perinteiden vaikutusta.

Asiasanat: higher education: Finland, informaatiolukutaito, information literacy, korkeakoulupedagogiikka, scholarly literature evaluation, scientific literature evaluation, tiedonlähteiden arviointi

Koko väitöskirja on osoitteessa:  http://herkules.oulu.fi/isbn9514274725/isbn9514274725.pdf

 


Filling empty space : a treatise on semiotic structures in information retrieval, in documentation, and in related research

Suominen Vesa

Julkaistu: Oulu : Oulun yliopisto , 1997 Väitöskirja: Diss. : Oulun yliopisto

 


 

Kansallisesta kansainväliseksi.

Tutkimus suomalaisen tieteellisen lehden kansainvälisestä diffuusiosta

Kortelainen Terttu

Informaatiotutkimuksen laitos, Oulun yliopisto
Esitetään Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU 106), 17. syyskuuta 1999 klo 12.
Copyright © 1999
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Professori Reijo Savolainen
Docent Sara von Ungern-Sternberg
OULUN YLIOPISTO, OULU 1999
ISBN 951-42-5336-1 (PDF)
ISSN 1796-2218 (Online)
URN:ISBN:9514253361

Abstract

The research was focused on the international diffusion of a national zoological journal, Annales Zoologici Fennici. The purpose of the study was to apply diffusion of innovations research as a theoretical framework of a diffusion study conducted through the bibliometric methodology.

The following research questions were studied: to which countries has Annales Zoologici Fennici diffused, what are the attributes of Annales Zoologici Fennici as an innovation, and what theoretical concepts adopted from diffusion research can be considered as useful in a bibliometric study of the diffusion of a scientific journal. The following concepts were examined: innovation, diffusion, and the relative advantage, compatibility, complexity, and trialability of an innovation.

The international diffusion of Annales Zoologici Fennici was studied through citation analysis and an analysis of the national distribution of authors whose articles had been published in the journal, and as the attributes of innovation, the compatibility, complexity and observability of Annales Zoologici Fennici were examined.

Both the study of citations and authors showed a growth of international awareness of Annales Zoologici Fennici during the study period, 1974-1996. The most important directions of diffusion were to the boreal areas. The diffusion was most marked in the horizontal direction, but an element of hierarchical diffusion was also noted. The compatibility of the journal as well as a decrease of complexity were found to have an influence on diffusion. Bibliometric methods were able to represent the international diffusion of a scientific journal.
Asiasanat: bibliometrics, citation analysis, diffusion, scientific journal

 

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen aihe oli kansallisen tieteellisen lehden kansainvälinen diffuusio. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen, eläintieteellisen Annales Zoologici Fennici - lehden  kansainvälisen  aseman  kehitystä  innovaatioiden  diffuusio-näkökulmasta bibliometrisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä tieteellisen lehden kansainvälisestä leviämisestä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella innovaatioiden diffuusiotutkimuksesta omaksuttujen käsitteiden soveltuvuutta tieteellisen lehden diffuusiota koskevaan tutkimukseen, jossa käytetään bibliometrisiä tutkimusmenetelmiä. Vastausta haettiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mihin maihin
Annales Zoologici Fennicin diffuusio on suuntautunut, millaiset ovat Annales Zoologici Fennicin ominaisuudet innovaationa ja miten hyvin innovaatioiden diffuusiotutkimuksen piirissä kehitetyt käsitteet soveltuvat tieteellisen lehden diffuusion tarkasteluun bibliometrisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia käsitteitä: innovaatio, diffuusio sekä innovaation suhteellinen etu, yhteensopivuus, monimutkaisuus ja näkyvyys. Kansainvälisen diffuusion tarkastelu perustui viittausanalyysiin ja Annales Zoologici Fennicissä artikkeleita julkaisseiden kirjoittajien kansallisen jakauman tarkasteluun. Annales Zoologici Fennicin saamista viittauksista tarkasteltiin okonaismäärää ja viittausten alkuperää. Lisäksi tarkasteltiin Annales Zoologici Fennicin diffuusion hierarkkisuutta vertaamalla eri maista tulleiden viittausten ja artikkeleiden määrää näiden maiden panokseen eläintieteellisinä julkaisijoina. Annales Zoologici Fennici muuttui tarkastellun ajanjakson, vuosien 1974-1996 kuluessa, selvästi kotimaisesta tieteellisestä lehdestä aiempaa kansainvälisemmäksi.
Lehden kansainvälinen diffuusio ilmeni sekä sen saamien viittausten määrän kasvuna että sen julkaisemien ulkomaisten artikkeleiden osuuden suhteellisena lisääntymisenä. Annales Zoologici Fennicin diffuusio on voimakkaimmin suuntautunut boreaalisille alueille. Muutoksiin liittyy Annales Zoologici Fennicin yhteensopivuuden laajeneminen ja monimutkaisuuden väheneminen. Diffuusiotutkimuksesta omaksutut käsitteet ja bibliometriset menetelmät soveltuivat tieteellisen lehden kansainvälistä diffuusiota koskevaan tutkimukseen.
Asiasanat: tieteelliset lehdet, diffuusio, viittausanalyysi, bibliometriikka

Julkaisu Adoben PDF-muodossa 5.47 MB

Julkaistu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 31
ISBN 9511-42-5335-3
ISSN 0355-3205

 


Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit.

Kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus

Saarti Jarmo

Informaatiotutkimuksen laitos, Oulun yliopisto
Esitetään Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Keckmaninsalissa (HU106), 29. tammikuuta 2000 klo 12.
Abstract and Summary In English
Copyright © 1999
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Dosentti Hannele Koivunen
Dosentti Ilkka Mäkinen
OULUN YLIOPISTO, OULU 1999
ISBN 951-42-5476-7 (PDF)
ISSN 1796-2218 (Online)
URN:ISBN:9514254767

Abstract

The subject of this study is the content description of fictional works, especially novels. Study is divided into two sections. In the first part of it the aim is to investigate the communicative process of fiction, the previous studies on the content description of fiction and the making of thesauruses for fiction. In the second part the aim is to create means for the analysis of fictional content description (based on the first part's theoretical discussi-on) and to make a general model for fiction search and retrieval system. The material for the empirical part of the study was gathered in Finnish public libraries. The aim of the empirical part of the study is to find out how the clients and the library professionals of public libraries describe novels by indexing and abstacting them - what differences they have and what is the consistency between them.

The basic theoretical approach in this study is qualitative and specifically as seen within the grounded theory. The corpus of this study was analyzed both with qualitative and quantitative methods. Qualitative methods were mainly used when analyzing the abstracts and the indexings were analyzed with the the basic statistical methods as well as with the calculated consistency values for indexers.

The main finding was that the abstracts and indexings were very unconsistent. One could also typify the abstracts in four categories: plot/thematical abstracts, cultural/ historical abstracts, abstracts that describe the reading experience and critical abstracts. Also, with the aid of statistics one could make a typical indexing string of each novel that consisted about 10-15 indexing terms which described the basic contents of each novel. In the end of the study a model for search and retrieval system for fiction is presented.

Methodologically, the triangulative approach with different kinds of methods turned out to be fruitful. Especially when studying the human behaviour, both quantitative and qualitative methods are needed. When used together they test the findings and results and thus give more validity to the final results.
Asiasanat: abstracts, fiction, grounded theory, indexing

Julkaistu painettuna: Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 33
ISBN 951-42-5475-9
ISSN 0355-3205

 


Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit. Kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus.

Jarmo Saarti


Informaatiotutkimuksen laitos, Oulun yliopisto, PL 1000, 90401 Oulu

1999
Oulu, Finland
(Käsikirjoitus vastaanotettu 24. Marraskuuta 1999)


Tiivistelmä
Tutkimuksen aihe on kaunokirjallisuuden, erityisesti romaanien sisällönkuvailu. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kaunokirjallisuuden viestintäprosessia sekä esitetään katsaus kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua koskevaan tutkimukseen sekä kaunokirjallisuuden asiasanastojen ja tesaurusten laatimiseen. Toisessa osassa tavoitteena on luoda edellä mainituista teoreettisista lähtökohdista välineet kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun analysointiin sekä esittää tästä analyysistä lähtien malli kaunokirjallisuuden isällönkuvailujärjestelmän kehittämiselle. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu suomalaisissa yleisissä kirjastossa toteutettuihin romaanien sisällönkuvailua koskeviin koetilanteisiin. Empiirisen tarkastelun tavoitteena on selvittää, kuinka kirjastoammattilaisten ja kirjaston asiakkaiden tuottamat samojen kaunokirjallisten teosten sisällönkuvailut, asiasanoitukset ja tiivistelmät, eroavat toisistaan ja kuinka yhteneväisiä ne ovat. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on nk. grounded theory. Aineiston analyysi perustuu sekä laadullisiin että määrällisiin menetelmiin. Lyhennelmiä analysoidaan sisällönanalyyttisillä menetelmillä ja teosten asiasanoituksia tilastollisilla perusmenetelmillä sekä laskemalla eri henkilöiden tuottamille asiasanoituksille yhdenmukaisuutta kuvaavat tunnusluvut. Koehenkilöiden tekemät lyhennelmät ja asiasanoitukset olivat hyvin epäyhteneväisiä. Lyhennelmistä voitiin löytää neljä perustyyppiä, jotka ovat: juoni- tai temaattinen tiivistelmä, kulttuurihistoriallinen tiivistelmä, subjektiivinen tiivistelmä sekä kriittinen tiivistelmä. Asiasanoituksista voitiin löytää tilastollisten menetelmien avulla teosten tyyppikuvailut, jotka muodostuvat noin kymmenestä käytetyimmästä asiasanasta kunkin teoksen kohdalla. Lisäksi tutkimuksen lopussa esitetään yleinen malli kaunokirjallisuuden tietojärjestelmälle. Teoreettisesti grounded theoryyn perustuva ja menetelmällisesti triangulatiivinen lähestymistapa soveltui hyvin tällaiseen tutkimukseen, jossa haluttiin tutkia aiemmin vähän tutkittua aluetta ja luoda sen piirissä peruskäsitteistöä ja välineitä jatkotutkimukselle.
Asiasanat: kaunokirjallisuus, tiivistelmät, indeksointi, grounded theory

 


Kielletyt kirjat 1944-1946 : yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-1946

Ekholm Kai

[Orivesi] : Things to come , 2000 Diss. : Oulun yliopisto http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/

Viimeksi päivitetty: 27.10.2016