Terveystieto ja -viestintä

Terveystiedon ja -viestinnän (Health Information and Communication) ja niiden vaikuttavuuden tutkimus kohdistuu ihmisten arjen terveystietokäyttäytymiseen, -käytäntöihin ja terveystiedon lukutaitoon. Terveystietokäyttäytymisen tutkimusympäristönä ovat terveydenedistämisen ja lihavuuden ehkäisyn ravitsemus- ja liikuntainterventiot sekä hoitokäytännöt ja tarkastelun kohteena lapset ja nuoret, aikuisväestö sekä ikääntyneet.

Monitieteisestä tutkimusyhteistyötä tehdään kliinisen lääketieteen, fysiologian, kansanterveystieteen, lääketieteen tekniikan, terveysliikuntatieteen, ravitsemustieteen sekä tietojärjestelmä- ja tietojenkäsittelytieteiden tutkijoiden kanssa.  Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi terveystiedon tuottaminen ja räätälöinti, www-painonhallintapalvelut, terveystiedon lukutaito, terveyskäyttäytymisen muutosvaiheet, elämänhallinta sekä terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö.

Terveystiedon ja –viestinnän perustutkimus tuottaa merkittävää uutta tieteellistä tietoa. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa erilaisissa terveyden ja terveellisten elintapojen edistämishankkeissa, elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja -teknologioiden kehittämisessä käytännössä.

 

Käynnissä olevat tutkimushankkeet ja -projektit

 

Informaatiolukutaito sosiaalisena ilmiönä

Tutkija: KM Riitta-Liisa Karjalainen (väitöskirjaprojekti)
Ohjaajat: Maija-Leena Huotari ja Terttu Kortelainen

Informaatiolukutaito ymmärretään usein joukkona erilaisia taitoja, jotka yksilön on hallittava. Tällöin ei oteta huomioon sitä, että yksilön informaatiolukutaito on vahvisti sidoksissa siihen aikaan, paikkaan ja kulttuuriin, jossa hän kasvaa ja elää. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tietää tarkemmin, millaisista tekijöistä yksilön informaatiolukutaito muodostuu, kun sitä tarkastellaan yhteisöllisestä, sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään esittämään välineitä informaatiolukutaidon opetukseen erityisesti terveydenhuollossa työskenteleville. Tutkimuksen metateoreettinen lähtökohta on sosiaalinen konstruktivismi. Keskeisenä käsitteenä on Vygotskyn esittämä nk. lähikehityksen vyöhyke (the Zone of the Proximal Development), jonka mukaan yksilön kehittyminen ja oppinen etenee ensin sosiaalisena, ihmisten välisenä ja sitten psykologisena, yksilön sisäisenä tapahtumana. Tutkimus toteutetaan laadullisella tutkimusotteella, jossa tutkimusmenetelminä ovat havainnointi, haastattelut ja toimintaa muuttamaan pyrkivät interventiot.

 

Sukupuolivähemmistöjen informaatiokäyttäytyminen ja tiedon tarpeet

Tutkija: Aira Pohjanen (väitöskirjaprojekti)

Ohjaajat: Terttu Kortelainen ja Heidi Enwald

 

Nuorten terveyteen liittyvät uuslukutaidot - tiedon tuottaminen ja auktoriteetin rakentuminen sosiaalisessa mediassa

Tutkija: Anna-Maija Huhta (väitöskirjaprojekti)

Ohjaajat: Maija-Leena Huotari ja Noora Hirvonen

 

Päättyneet tutkimushankkeet ja -projektit

 

GASEL-hanke: Osallistava räätälöity etäpalvelukonsepti ikääntyneiden terveyden edistämiseen

Informaatiotutkimus on mukana monitieteisessä GASEL-tutkimushankkeessa. Hanketta rahoittaa TEKES (2014-2016). Hankkeessa on kartoitettu ikääntyneiden hyvinvointiin liittyviä asioita ja kerätty laaja kyselyaineisto, jossa on tutkittu mm. ikääntyneiden informaatiokäyttäytymistä ja terveystiedon lukutaitoa. Hankkeessa toteutetaan vaatimusmäärittely, jonka pohjalta voidaan toteuttaa pelillistetty, räätälöity hyvinvointipalvelu ikääntyneille.

Lisätietoa: http://www.oulu.fi/gasel/

 

Tailoring health communication. The perspective of information users’ health information behaviour in relation to their physical health status
[Terveystiedon räätälöinti. Näkökulmana tiedon käyttäjän informaatiokäyttäytymisen suhde heidän fyysiseen terveydentilaansa]

Tutkija: Heidi Enwald (väitöskirjaprojekti)
Ohjaajat: Maija-Leena Huotari ja Terttu Kortelainen

The aim of the study is twofold: firstly, to increase understanding about the user of health information; namely about differences of users´ characteristics of health information behaviour, and secondly, to contribute to the research on factors that could be used as basis to tailor health information. Health information behaviour is scrutinized as information needs, seeking and use. The findings indicate differences in health information users´ characteristics related to their health information behaviour as such and in relation to the indicators of users´ physical health status. Moreover, tailored interventions studies using computer as the medium of delivery in the context of physical activity, nutrition and weight management, have been examined. According to the findings the biases of tailored intervention studies stand out as having major influence on their outcomes.  

Julkaisut: Heidi Enwald

 

The role of information behavior in exercise behavior change of young men
[Informaatiokäyttäytymisen rooli nuorten miesten liikuntakäyttäytymisen muutoksessa]

Tutkija: Noora Hirvonen (väitöskirjaprojekti)
Ohjaajat: Maija-Leena Huotari, Raimo Niemelä ja Raija Korpelainen (ODL Liikuntaklinikka)

This study aims at increasing our understanding of the health information behaviour of young Finnish men especially focusing on the way these men interact with information concerning physical activity and exercise. Young men´s health information behavior is investigated in the study in connection with those personal, social and environmental factors that are known to determine health and physical behavior. The study augments the Transteoretical Model of behaviour change (TTM) with the conceptions of information behavior. The results are applied in practice in the development of effective health communication strategies, including a gamified well-being service, to promote physical activity in this population.

Julkaisut: Noora Hirvonen

Terveystiedon käytännöt ja vaikuttavuus eli HeIP

[Health Information Practice and its Impact. The Context of Metabolic Syndrome and Obesity]  –hanke toteutettiin yhteistyössä Åbo Akademin informaatiotutkimuksen oppiaineen kanssa vuosina 2008-2012. Suomen Akatemia rahoitti HeIP-hanketta vuosina 2008-2012.

Vastuullinen johtaja: Maija-Leena Huotari
Tutkijat: HIM-Oulu&Åbo


Terveystiedon hallinnan ja uuden tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen lihavuuden ehkäisyssä

[Utilization of Health Information Management (HIM) and Modern Information Technology (ICT) in the Prevention of Obesity] –tutkimus oli alaprojekti konsortiossa PrevMetSyn [Improved Methods of Lifestyle Modification for Patients at High Risk for Metabolic Syndrome]. Tutkimus rahoitettiin Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet, SALVE -ohjelmasta vuosina 2010-2012.

Vastuullinen johtaja: Maija-Leena Huotari
Tutkijat: Stefan Ek, Heidi Enwald, Raimo Niemelä

Tutkimukset lisäsivät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja elintapasairauksien ehkäisemisen teoreettista tietoa ja tuottivat uusia sovelluksia. Informaatiokäyttäytymisen, -käytäntöjen ja –ympäristöjen käsitteistöä integroitiin terveyspsykologian, -sosiologian ja terveydenedistämisen malleihin. Empiirisenä tutkimusympäristönä olivat liikapainon ehkäisyn lääketieteelliset interventiot, lihavien lasten hoitoketju, nuorten hyvinvointipalvelu sekä väestö aikuisista ikääntyneisiin. Tiedonhallinnan sykli kattoi seitsemän projektia: Tuottaminen (räätälöinti ja potilasarvo), organisointi (www-painonhallintapalvelut, informaatiokäyttäytyminen terveyskäyttäytymisen muutosvaihemallissa), ja käyttö (terveystiedon lukutaito, terveystietokäyttäytyminen ja elämänhallinta). Perustutkimuksen tuloksia hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOS-palkinnolla vuonna 2013 palkitsemassa, Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikan koordinoimassa MOPO-hyvinvointiportaalin suunnittelussa sekä liikuntainterventiossa. Terveystiedon lukutaidon seulontavälinettä hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa PrevMetSyn-ravitsemusinterventiossa.

Julkaisut: HIM-Oulu&Åbo

 

MOPO-hanke

MOPO-Tuning –projektissa MOPO-hankekonsortion jäsenenä EU/ESR rahoitusta vuosina 2011-2013.
MOPO-Coach –projektissa MOPO-hankekonsortion jäsenenä TEKES/EAKR-rahoitusta vuosina vuosina 2011-2012 ja MOPO-Call Up & Go –projektissa vuosina 2010-2011.
Vastuullinen johtaja: Maija-Leena Huotari
Tutkijat: Heidi Enwald, Noora Hirvonen, Stefan Ek, Raimo Niemelä
Julkaisut: HIM-Oulu&Åbo

 

Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen: laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta (PDF)

Tutkijakoulutettava: Raimo Niemelä (väitöskirjaprojekti, Viestinnän tutkijakoulu CORE)
Ohjaaja(t): Maija-Leena Huotari, Terttu Kortelainen
Alkoi: 2004 Päättyi: 2007

Media aktivoi ikääntyneitä. Lähes kaikki ikäihmiset ovat päivittäin tekemisissä median kanssa. Lehdet, televisio, radio ja Internet kuuluvat arkeen. Miten ja mitä informaatiota ikääntyneet mediasta hakevat?

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaista aktiivista tiedonhankintaa ja satunnaista tiedonsaantia ikäihmisten arkinen mediankäyttö on. Aluksi kuvataan sitä, millaisia viestintävälineiden muutoksia tämän päivän ikääntyneet ovat kohdanneet elämänsä aikana. Pääosin keskitytään eläkkeellä olon aikaiseen mediankäyttöön, joka osoittautui omaehtoiseksi ja monipuoliseksi.

Kiinnostava tulos on se, miten media aktivoi ikääntyneitä. Arkinen mediankäyttö voikin olla osa onnistuvaa vanhenemista. Päiväohjelman organisointi, ruuan valmistaminen, liikunta ja terveys, kielitaidon ylläpitäminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja sanaristikoiden ratkominen ovat esimerkkejä toiminnoista, joihin media liittyy.

Jostakin viestimestä pidättäytyminen voi omaehtoisena valintana kuulua onnistuvaan vanhenemiseen. Tällainen informaatiosta pidättäytymisen käytäntö esitetään tutkimuksessa uutena teoreettisena käsitteenä lisättäväksi Pamela McKenzien informaatiokäytäntöjen malliin. Informaation aktiivinen etsintä ja aktiivinen seuranta, samoin kuin informaation saaminen sattumanvaraisesti ja onnekkaasti havainnoimalla tai toisen henkilön kautta muodostavat McKenzien teoreettisen malliin.

Laadullinen aineisto on koottu 319 suomalaiselta. Pitkittäistutkimus kohdistuu yhteen opettajaeläkeläisten ryhmään vuosina 2001 ja 2004. Menetelminä ovat haastattelu, kyselyt, lauseentäydennystehtävät ja itsearviointitehtävä. Niitä täydentävät ikääntyneiden ihmisten Yksi päivä mediaa -kirjoitustapahtumaan vuonna 2001 lähettämien mediapäiväkirjojen sisällönanalyysi.

 

Hakustrategiat haettaessa terveystietoa World Wide Web:stä (www-sivut)

Tutkija: Margit Mustonen (Suomen Akatemian Mediakulttuurin tutkimusohjelman Kansalaiset, terveys ja muuttuva mediakulttuuri –hankkeen alaprojekti)
Ohjaaja(t): Terttu Kortelainen
Alkoi: 4/2000 Päättyi: 6/2002

Viestintävälineiden digitalisoituminen muuttaa viestintäkulttuureita ja ihmisten tapaa etsiä tietoa ja arvioida löytämänsä tiedon vastaavuutta heidän kokemaansa tiedontarpeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida terveystiedon asiantuntijoiden ja ei-ammattilaisten käyttämiä tiedonhakustrategioita heidän etsiessään terveystietoa World Wide Web:stä sekä selvittää, millä periaatteilla he arvioivat löytämäänsä materiaalia. Tarkastelemalla terveystiedonhallinnan asiantuntijoiden ja ei-ammattilaisten tekemiä tiedonhakuja ja tiedonhakutilanteessa ilmenevää käyttäytymistä pyrittiin saamaan esille myös mahdollisia eroja heidän käyttämissään tiedonhakustrategioissa ja relevanssiarvioissa.

Julkaisut

Viimeksi päivitetty: 27.10.2016