Tutkimuksen painopisteet

 

Terveystiedon ja –viestinnän (Health Information and Communication) ja niiden vaikuttavuuden  perustutkimus  toteutetaan monitieteisessä tutkimusympäristössä ja –yhteistyössä. Tarkastelun kohteena on ihmisten arjen terveystietokäyttäytyminen, -käytännöt ja terveystiedon lukutaito terveydenedistämisen ja lihavuuden ehkäisyn interventioissa sekä aikuisväestön ja ikääntyneiden keskuudessa. Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi terveystiedon tuottaminen ja räätälöinti, www-painonhallintapalvelut, terveystiedon lukutaidon yhteys terveyskäyttäytymiseen, käyttäytymisen muutosvaiheet, elämänhallinta sekä terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. Tulokset ovat hyödynnettävissä erilaisissa terveyden ja terveellisten elintapojen edistämishankkeissa, elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja -teknologioiden kehittämisessä käytännössä. Lisää aiheesta.

 

Tiedeviestintä (Science Communication). Tieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää sekä populaaria yleistajuista tiedeviestintää (Public Communication of Science, Public Understanding of Science) että tieteellistä viestintää (Scientific Communication). Myös lääketieteen viestintä ja terveysviestintä voidaan katsoa kuuluvaksi tiedeviestinnän alaan. Yleistajuisen tiedeviestinnän tutkimus hyödyttää sekä tieteentekijöitä että laajaa yleisöä. Se auttaa ymmärtämään, miten tieteestä viestiminen saadaan vaikuttavaksi. Tieteen tuloksellisuutta voidaan arvioida muun muassa analysoimalla julkaisutoimintaa. Tutkimus hyödyttää tiedepolitiikasta päättäviä, tutkijoita sekä kirjastokokoelmien kehittäjiä. Lisää aiheesta.

 

Tietojohtaminen (Knowledge Management). Globaali tietoyhteiskuntakehitys edellyttää tiedon jatkuvaa uudistumista ja siihen perustuvaa teollista ja taloudellista toimintaa. Tutkimuksen tavoitteena on uuden teoreettisen ymmärryksen ja käytännön menetelmien kehittäminen tietoperustaisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen.
Informaation optimaalinen hyödyntäminen tietoa tuottavissa prosesseissa on keskeistä. On myös pyrittävä tunnistamaan ihmisten vuorovaikutusta ja toimintaa ohjaavia kulttuuriin liittyviä seikkoja ja pyrittävä vaikuttamaan niihin, sillä selviytyminen tietoperustaisessa toimintaympäristössä edellyttää jatkuvaa oppimista, uuden tiedon luomista ja niitä edistävien seikkojen johtamista.
Tutkimuksen tulokset kehittävät alan asiantuntijuutta, johtamista sekä tietoon perustuvaa toimintaa ja taloutta yhteiskunnan eri sektoreilla. Lisää aiheesta.

 

Arviointitutkimus. Toiminnan ja tietojärjestelmien arviointi on keskeistä organisaatioiden kehittämistyössä. Arviointitutkimus kohdistuu käytäntöön ja sen tuloksia voidaan käyttää jonkin järjestelmän, palvelun, verkkosivujen tai vastaavan sekä itse arviointivälineiden kehittämiseen. Lisää aiheesta.

 

Muistiorganisaatiot, kirjasto- ja dokumentaatiotutkimus. Kirjastot ja muut muistiorganisaatiot muodostavat kulttuurisen elämän sekä erilaisten informaatio- ja dokumentaatiokäytäntöjen pysyväisluonteista infrastruktuuria. Niille on yhteistä aineistojen kokoaminen kokoelmiksi sekä kuvaileminen, mikä palvelee myös mahdollisuutta hakea niiden kokoelmista eri tilanteissa haluttua tai tarpeellista aineistoa. Ominaista kirjastoille ja muille muistiorganisaatioille on se, että niihin liittyy myös ammatillisten käytäntöjen, tehtävien ja menetelmien uusintaminen, mille muistiorganisaatioiden toiminnan pitkäjänteisyys asettaa omat ehtonsa. Tällä on merkitystä myös muistiorganisaatioihin liittyvän tutkimuksen kannalta.  Lisää aiheesta.

 


Valmistuneet väitöskirjat ja opinnäytetyöt.

 

Viimeksi päivitetty: 16.12.2016