Tekoäly sote-tiedolla johtamisessa - webinaariyhteenveto
Uutinen julkaistu alunperin kesäkuussa 2021.
Miten eri alueilla on lähdetty rakentamaan edellytyksiä hyödyntää ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn mahdollistavia, edistyksellisiä analytiikan keinoja sote-tiedolla johtamisessa? Mitä uhkia ja mahdollisuuksia siihen liittyy? Millaisia käytännön kokeiluja on jo tehty, ja millaisia kehityspolkuja kansallisella tasolla on meneillään? Muun muassa näihin kysymyksiin kuultiin vastauksia 17.5.2021 järjestetyssä Analytiikkawebinaarissa. Lisäksi paneelikeskustelussa käytiin vilkasta keskustelua sote-tiedolla johtamisen nykytilanteesta ja tulevaisuuden visioista. Aihe herätti mielenkiintoa - webinaaria seuraamassa oli kaikkiaan lähes 140 osallistujaa.
Tässä yhteenvedossa avaamme lyhyesti webinaariesitysten pääkohdat, esittelemme tulokset yleisölle esitetystä kysymyksestä sote-tiedon ja AI- ja analytiikkamenetelmien hyödyntämisen kohdealueista sekä kertaamme paneelikeskustelussa esiin nousseita näkökulmia niin panelisteilta kuin webinaarin osallistujilta. Lopussa vielä webinaarin järjestäjien top-3 nostot siitä, mitä tuon iltapäivän keskusteluista päällimmäisenä jäi mieleen.
Webinaarin alustuksissa kuultiin kansallisista tietojohtamisen toimenpiteistä ja alueilla tapahtuvasta kehitystyöstä datan ja tekoälyn hyödyntämisessä
Webinaarin alustuksissa sote-tiedolla johtamisen kysymyksiä lähestyttiin monipuolisesti eri näkökulmista. STM:n Jukka Lähesmaan ja Oulun yliopiston työelämäprofessori ja Analytiikkaverkoston vetäjän Maritta Perälä-Heapen avauspuheenvuorojen jälkeen aiheeseen perehdyttiin seuraavien alustusten kautta:
- Tekoälyn hyödyntäminen ikäihmisten kotona asumisen ja ammattilaisten päätöksenteon tukena
Katja Rääpysjärvi, kehityspäällikkö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - POPsote tietojohtamisen tilannekatsaus ja tekoälyn hyödyntämisen kehittämistarpeet
Marja Vesa, projektipäällikkö, POPsote - Data ja analytiikka peruspalveluissa - mahdollisuudet ja uhat
Aki Kuivalainen, toimitusjohtaja, Predicell Oy - Case HUS: Kotidialyysilla parempaa elämänlaatua ja tehokkaampaa hoitoa
Asko Hakonen, partner, Gillie.AI - Case ensihoitopalvelun tiedon toisiokäyttö
Viljami Lampilinna, projektipäällikkö, Sote-tieto ja tiedonhallinta -yksikkö, THL - Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma
Juhana Valo, Valtava ohjelmajohtaja, STM
Kansallisesti ensisijaiseen käyttöön kerättyä tietoa voidaan käyttää myös tiedolla johtamisen seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissä. Suomessa on pitkät perinteet systemaattiseen tiedon keräämiseen, aina kirkon kirjoista lähtien, mikä luo erinomaiset edellytykset tiedolla johtamiselle. Nyt, sote-palveluiden painotuksen siirtyessä jälkikäteisarvioinnista kohti ennakointia ja ennustettavuutta, tätä kertynyttä tietopohjaa tullaan hyödyntämään myös edistyksellisen analytiikan keinoin. Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma (Toivo) tavoittelee maakuntien tiedolla johtamisen, ICT-valmistelun sekä viranomaisten keskinäistä koordinaatiota. Valtava-hankkeessa edistetään tiedolla johtamista tukevan IT-infrastruktuurin, sote-tietopohjan ja osaamisen laajentamista.
Yhtenä kansallisena esimerkkinä on ensihoitopalvelun tiedon toisiokäyttö. Ensihoitopalvelun tiedon toisiokäytön kehittämisessä tuodaan dataa n. 800 000 ensihoitotehtävästä, eri tietojärjestelmistä, tuottamaan kansallisen tason informaatiota. Eri alueilta ja järjestelmistä tuodun tiedon kautta voidaan lisätä ymmärrystä ensihoidon tilanteista niin hoidon järjestäjille, kuin myös viranomaisille, tutkijoille ja väestölle. Tekoäly, tai toisin muotoiltuna tukiäly, luo uudenlaisia mahdollisuuksia akuuttihoidon hoitoketjuun. Se voi mahdollistaa esimerkiksi palveluiden käyttöä ennakoivien tekijöiden tunnistamisen ja niihin puuttumisen sekä potilasturvallisen, tutkittuun tietoon pohjautuvan hoidon tarpeen arvioinnin puhelimitse tai verkossa. Ensihoidon tuottajalle muodostuu kattavampi arvio potilaan tarvitsemista palveluista, ja tutkittuun tietoon perustuva arvio hoidon tarpeesta. Lisäksi potilasta voidaan ohjata akuutin tilanteen hoidon jälkeen akuuttihoidon palveluiden käyttöä ehkäisevään, ongelman ratkaisun tähtäävään palveluun, jonka aidosti tiedetään auttavan.
Keskusteltaessa datan ja analytiikan hyödyntämisestä alueilla sote-palveluissa, on asiaa hyvä tarkastella niin sen luomien mahdollisuuksien, kuin myös uhkien ja haasteiden näkökulmasta. Haasteita sote-palveluille asettaa mm. sote-alan vetovoimaisuus ja kilpailukyky, työvoiman saatavuus ja pysyvyys, monikulttuurisuuden kasvu, perinteiset toimintakulttuurit sekä sote-palveluiden suurkäyttäjät. Datan, edistyksellisen analytiikan ja erilaisten tekoälymenetelmien hyödyntämiseen liittyviä uhkia luovat puolestaan kyberturvallisuus, eettiset kysymykset, sote-uudistuksen epävarmuus, asiakkaiden asema ja digiosaaminen, kuten myös mahdollisesti kompleksiseksi rakentumassa oleva toimintaympäristö. Haasteista ja uhkista huolimatta mahdollisuudet ovat mittavia.
Maakunnissa kehitetään jo tekoälyn ja datan tehokkaampaa hyödyntämistä. Tekoälyn hyödyntäminen ikäihmisten kotona asumisen ja ammattilaisten päätöksenteon tukena nähdään mahdollisuutena. Esimerkiksi kotihoidon piirissä tiedon hyödyntäminen edistyksellisen analytiikan keinoin avaa mahdollisuuksia puuttua asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin ajoissa. Reaaliaikainen, ennakoiva tieto voi tuottaa terveydenhuollon ammattilaisille ns. huoliherätteitä yksittäisen asiakkaan tilasta, mahdollistaen näin esimerkiksi vältettävissä olevien päivystyskäyntien tai vakavien kaatumisten ennaltaehkäisemistä. Sote-palveluissa kerätyn tiedon hyödyntäminen laaja-alaisemmin myös em. ennakoinnin tarpeisiin, mutta se edellyttää datan yhdistelyn mahdollistavia alustoja ja tekoälyä.
Maakunnissa on käynnissä tiedolla johtamisen hankkeita, joilla tavoitellaan hyötyjä kansalaisille: tietoa tarpeita vastaavista palveluista, hyviä palveluita asuinpaikasta riippumatta, parempia päätöksiä ja laadukkaampaa informaatiota. Alueella rakennetaan yhtenäistä tietopohjaa ja järjestelmäkokonaisuutta, jotka ovat edellytyksiä siirtymälle jälkikäteisestä arvioinnista kohti ennakoivaa analytiikkaa. Runsasta, jo ennestään olemassa olevaa tietoa on myös saatettava sellaiseen muotoon, että sitä voidaan aidosti hyödyntää. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi rekisteritietojen visualisointia.
Datan, tekoälyn ja koneoppimismenetelmien sekä edistyksellisen analytiikan monipuoliseen hyödyntämiseen sote-kentällä on vielä matkaa, ja se vaatii monialaista, alueellista ja kansallista yhteistyötä. Lisäksi siirtymä korjaavista toimenpiteistä kohti ehkäisevää toimintaa edellyttää kulttuurin ja toimintatapojen muutosta, jotka puolestaan vaativat aikaa, aktiivista muutosjohtamista ja johdon sitoutumista - pelkkä teknologiaosaaminen ei siis riitä.
Yleisökysymys ja reflektointi: Sote-tiedon ja tekoälymenetelmien hyödyntämisen tärkeimmät kohdealueet
Webinaarin osallistujilta kysyttiin heidän ajatuksistaan näiden tärkeimmistä Sote-tiedon ja tekoälymentelmien käyttökohteista. Kysymys jaoteltiin ennakoiviin ja terveydenhoitoa tukeviin osa-alueisiin, vaikka päällekkäisyyttäkin näissä luonnollisesti on. Ennakoivissa palveluissa 49:n vastaajan mielestä tärkeimmiksi kohdealueiksi vastauksissa nousivat ennakoiva yksilöllisen palvelutarpeen arviointi, yksilölliset hyvinvointia ylläpitävät palvelut sekä resurssiallokaatioiden ja palveluiden riittävyyden ennustaminen (kuva 1). Terveydenhoitoa tukevista kohdealueista vastaajien (34 vastaajaa) mielestä tärkeimpiä olivat sairauden hoito ja seuranta, hoitoriskien ennakointi ja kotihoito ja kuntoutus (kuva 2).
Webinaarin alustajien paneelikeskustelu aloitettiin yleisökysymyksen vastausten peilaamisella. Yksilönäkökulman korostuminen vastauksissa nähtiin positiivisena asiana – tässäkin korostui huomio siitä, miten ennakoivalla, yksilöllisellä palvelutarjoomalla, kansalaisten itsearvioinnilla ja tietopohjan hyödyntämisellä voidaan tukea kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa, ja näin tuoda sote-palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia. Muutos kohti yksilökeskeistä palvelujärjestelmää on selkeästi jo käynnissä, mutta käytännössä kehitystoimenpiteet ovat vielä organisaatiolähtöisiä. Panelistit korostivatkin sitä, miten organisaatioiden omat järjestelmät ja toimintatavat on saatava ensin kuntoon, jotta voidaan tarjota kansalaisille aidosti toimivia, yksilöllisiä tarpeita vastaavia palveluita, eikä vain sitä, mitä tarjolla kullakin hetkellä sattuu olemana. Organisaatiolähtöiset toimenpiteet ovatkin tässä vaiheessa vielä välttämättömiä astinlautoja matkalla kohti tulevaisuuden yksilöllistä sote-palveluiden kenttää.
Yksilönäkökulman korostumiseen liittyen esiin nousi myös kysymyksiä ja haasteita. Haastavaksi nähtiin mm. se, miten ihmiset saadaan toimimaan halutulla tavalla, aktiivisesti käyttämään ennaltaehkäiseviä palveluita sekä tuottamaan hyvinvointitietoa osaksi palvelujärjestelmää? Entä miten saada ihmiset luottamaan palveluntarjoajiin ja tietoturvaan ilman, että sääntelyä viedään niin pitkälle, että jäädään digitaalisten palveluiden kehityksessä jälkeen muista toimijoista? Yhtenä huomiona tähän panelistit nostivat esiin kontekstisidonnaisuuden: ihmiset tuottavat tietoa mielellään, kun sen konteksti ja hyöty ovat heille itselleen selkeitä ja he ovat palvelun käytössä vapaaehtoisesti mukana.
Hyvinvoinnin ylläpidon ollessa jatkuvasti läsnä, akuutti- ja sairauksien hoidon tilanteet ovat pääsääntöisesti ohimeneviä häivähdyksiä ihmisen elämässä, mikä selittänee osaltaan niiden sijoittumisen yleisökysymyksen tärkeysjärjestyksen häntäpäähän. Tiedon ja tekoälyn hyödyntämisellä on kuitenkin tässäkin kentässä valtava potentiaali. Akuuttihoidossa tietopohjan hyödyntämisen kautta pystytään tuottamaan esimerkiksi parempaa kiireellisen hoidon arvioinnin ohjeistusta, harvinaissairauksien tunnistamisessa taas tekoäly voi kahlata eri tietolähteitä merkittävästi ihmissilmää- ja aivoja nopeammin, helpottaen näin myös diagnosointia ja oikean hoidon piiriin ohjaamista.
Yksilöllisen lääkehoidon ja sairauksien diagnostiikan osalta panelistit nostivat esiin myös genomitiedon hyödyntämisen. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarjota oikeasti juuri kyseessä olevalle henkilölle toimivaa täsmälääkehoitoa, mutta uhkiakin aiheeseen liittyy – nyt jo tuttuun tapaan esimerkiksi eettisten ja tietoturvallisuuteen liittyvien kysymysten kannalta.
Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden visioita ja tarpeita
Sote-työn murros – paradigman muutos, tietovaranto ja tekoälyn demystifiointi
Webinaarissa ja tässä yhteenvedossakin jo useamman kerran viitattu sosiaali- ja terveysalan murros ilmenee ennakoivuuden ja ennaltaehkäisyn painotusten lisäksi myös alan palveluiden mittaroinnissa ja raportoinnissa. Siirtymää tapahtuu suoriteperustaisesta seurannasta kohti hyvinvointi- ja terveyshyötyjen näkökulmaa, niin liiketoiminnan tuloksellisuuden kuin palveluiden vaikuttavuuden seurannassa. Yksilöiden hyvinvoinnin ylläpidon omavastuu korostuu, samalla kun tarve uudenlaisille palveluille ja palvelun sisällön ja jakelumuodon yksilölliset tarpeet huomioivalle räätälöimiselle lisääntyy.
Yksilöllisten palvelujen tuotannossa Kanta-palvelun omatietovaranto ja yksilöiden tuottama hyvinvointitieto ovat olennaisia mahdollistavia tekijöitä, mutta niiden hyödyntämisen mahdollisuudet käytännössä ovat vielä rajalliset, ja selvityksiä aiheesta on käynnissä. Tämän päivän arjessa toimivien yritysten näkökulmasta kehitys on kuitenkin niin hidasta, että se ohjaa hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Omatietovarannon integraatiomahdollisuuksiin kaivattaisiinkin nopeasti sujuvampaa ja nopeampaa toimintamallia!
Sote-alan murrokseen liittyy myös jonkinasteinen tekoäly-hypetys. Mahdollisuuksia on paljon, kuten tässäkin webinaarissa nähtiin ja kuultiin, mutta käytännön tasolla liikutaan usein vielä laadukkaan, käyttökelpoisen tiedon tuottamisesta edes excel-taulukoiksi. Tekoäly ja sen sovellukset saatetaan myös kokea epäilyttävinä, rajallisen osaamisen ja epäilemättä myös epämääräisen terminologian vuoksi. Ratkaisuna tähän tekoälyn demystifiointiin nostettiinkin kehittäjien ja sote-ammattilaisten keskinäisen ymmärryksen parantaminen - esimerkiksi kieltämällä tekoäly- ja analytiikka-sanojen käyttö sote-ratkaisuista puhuttaessa, ja asioiden selittämisen konkreettisten tarpeiden, ratkaisujen ja hyötyjen kautta.
Osaaminen – tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen, kehittäminen, käyttöönotto, tietopohja
Kansallista tietopohjaa rakennetaan nykyisen tietotuotannon näkökulmasta tukemaan kansallista ohjausta, valvontaa ja tietojohtamista. Suomen 22:n sote-palvelujärjestäjien välillä tarvitaan yhtenäisyyttä tietorakenteisiin, jotta voidaan tukea tiedolla johtamisen käytäntöjen rakentumista ja varmistaa alueiden vertailukelpoisuus. Paneelikeskustelussa nousi esille, miten yksilöllinen palvelutarpeen arviointi tulee muuttumaan ja miten sitä voidaan kehittää myös uudella tavalla data-ohjatusti, mutta se vaatii uudenlaista tietotuotantoa. Uudella tavalla kerätty data mahdollistaa ennakoinnin kehittämisen, mutta palvelutarpeen arviointiin liittyvä ennusteiden tekeminen vaatii uudentyyppistä tiedolla johtamisen malleja, tutkimustyötä, ja vaikuttavuuden osoittamista. Sote-alueilla toivotaankin, että analytiikan osaamista ja tekoälymenetelmiä hyödynnetään jatkossa enemmän, jotta alueilla voidaan kehittää mahdollisimman edustavia ennustemalleja osaksi ennakoivaa terveydenhoitoa. Paneelissa keskusteltiin myös, miten dataa yhdistellään, ja miten varmistetaan datan riittävä edustavuus mallien kehittämistä varten. Kansallisten toimijoiden tuottamaa dataa halutaan osaksi ennakointia, mutta sillä edellytyksellä, että sen hyödyntämiselle on selkeät pelisäännöt ja sen käyttötarkoitus on kommunikoitu hyvin.
Murroksen toteutuminen asettaa vaatimuksia sote-alan toimijoiden osaamisen päivittämiselle. Ymmärrystä ja osaamista tarvitaan jo siinä, että tunnistetaan mahdollisuuksia ja tarpeita uudenlaisien palveluiden kehittämiselle, ja varsinkin niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaiken osaamisen ei kuitenkaan tarvitse olla sote-palvelutarjoajien organisaatioilla itsellään, vaan palveluiden kehittämistä voidaan tehdä myös yhteistyössä ratkaisuja tuottavien yritysten kanssa. Tämäkin kuitenkin vaatii sote-toimijoilta osaamista hyödyntää uudenlaista tietoa ja soveltaa omia toimintamallejaan sekä ymmärrystä realiteeteista esim. käytössä olevan datan laadun tai eri tietolähteistä tulevan datan yhdistelyn suhteen.
Tekoälyosaamisen ja -koulutuksen kehittämisen toimenpiteinä keskusteltiin mm. datan hyödyntämisen demonstroinneista ja visualisoinneista, käytännön testausmahdollisuuksista todenmukaisissa, mutta synteettisissä ympäristöissä ja vertaisoppimista tukevan analytiikan mestari-kisälli -toimintamallin luomisesta. Lisäksi keskusteltiin jo avoimesti saatavissa olevista oppaista ja työkaluista (esim. DigiHealth Hubin tuottamat Health Data Guide ja Health Data Assessment Checklist) sekä mahdollisuudesta rakentaa Elements of AI -verkkokurssiin rinnastuvaa, sote-alan dataan ja tekoälysovelluksiin liittyvää oppimateriaalia/verkkokurssia.
Kokeiluja ja erilaisia tekoälypilotteja tehdään jo paljon. Pilotointitarpeiden, -mahdollisuuksien ja kehittämiskohteiden määrittelyssä oleellista on osallistaa toimijoita sote-palvelukentältä, lähtien asiakasrajapinnassa päivittäin työskentelevistä ammattilaisista, jotta kehittämistyöhön saadaan mukaan tarvittavat osaamiset ja näkökulmat. Piloteista saadaan hyödyllistä tietoa ratkaisujen toimivuudesta ko. käyttökohteessa sekä niiden hyödyllisyydestä, mutta niihin liittyy merkittävä tuotantokäyttöön jalkauttamisen haaste. Käyttöönottoa edistävinä tekijöinä esiin nousi innovatiivinen yhteistyö yritysten ja palvelutuottajien kanssa hankintatoimenpiteissä, tuotantokäytössä olevien ratkaisujen markkinointi päättäjille, sekä kansallisen tason tiedon jakaminen ja ohjeistus huipputeknologian ratkaisujen pilotoinneista/käyttöönotosta. Esimerkiksi brittiläinen NHS ohjeistaa toimijoitaan uusien teknologioiden pilotoinnissa – kun tiettyä ratkaisua on kokeiltu riittävästi, ei siihen liittyen uusia kokeiluja enää (saa) tehdä, vaan siirrytään suoraan hankintaprosesseihin.
Suomessa on n. 150 sote-palvelutuottajaa, joista jokainen ponnistelee lisääntyvän ja monipuolistuvan palvelutarpeen, rajallisten resurssien sekä uusien teknologioiden ja tiedon hyödyntämisen kysymysten parissa. Jokaisen ei tulisi joutua keksimään pyörää uudelleen, vaan yhteistyön, vertaisoppimisen ja näiden kansallisen koordinaation kautta meillä on mahdollisuuksia päästä nopeammin ja parempiin lopputuloksiin.
Yhteenveto: Muista ainakin nämä
Data ja teknologia yksin eivät riitä, vaan tarvittavaan myös mittavaa kulttuurin muutosta, johdon tukea visionäärisille, mutta myös vielä hiekkalaatikkotason kehitystoimenpiteille, jotta siirtymä jälkikäteisestä arvioinnista ja korjaavasta toiminnasta kohti yksilöllisiä, ennakoivia, ennustavia ja ennaltaehkäiseviä palveluita toteutuu.
Oikotietä onneen ei ole, vaan kehityksen on tapahduttava askel kerrallaan. Vaikka kulttuuri muuttuu organisaatiolähtöisesti kohti yksilökeskeisyyttä, organisaatioiden on ensin ratkaistava tiedon hyödyntämisen käytännön haasteet, ennen kuin voidaan aidosta tarjota monipuolisia, yksilöllisiä palveluita.
Osaamisesta on huutava pula! Tarvitaan osaajien kasvattamista niin sote-palveluiden tuottajien toimesta kuin aktiivista, innovatiivista yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös tekoälyn mystifiointia konkreettisten käyttötapausten kautta, sekä ”tulkkeja” helpottamaan keskustelua kehittäjien ja sote-ammattilaisten välillä.