Ajan ja rasismin filosofiaa

Ajan kulku filosofisena ongelmana Matias Slavov, filosofian yliopistonlehtori

Aikaa verrataan tyypillisesti joen virtaukseen. Aika kuluu vääjäämättä. Tulevaisuudesta, jota ei vielä ole, tulee nykyisyyttä, joka on, ja tämä nykyisyys sitten katoaa olemattomaksi menneisyydeksi.

Vaikka yllä oleva luonnehdinta on olennainen osa arkista käsitystämme ajasta, sille ei ole juuri löydettävissä tukea modernista fysiikasta. Esitelmässäni pohdin, koemmeko me ihmiset ajan virtaamista ja onko ylipäänsä hyviä syitä olettaa ajan kulumisen olevan todellinen ilmiö.

Mustia säkkejä, pesukarhuja ja väestönvaihtoa – rasismin kielifilosofiaa, Jani Sinokki filosofian tutkijatohtori

Voiko huumori oikeuttaa rasististen väitteiden esittämisen? Kuinka rasisti voi manipuloida muita taitavalla kielenkäytöllä? Miten rasismi edes ilmenee ajattelussa?

Esitelmäni käsittelee rasistisen kielenkäytön vähemmän ilmeisiä, usein piiloon jääviä piirteitä kielifilosofisen pragmatiikan keinoin.

Aloitan esitelmäni tarkastelemalla rasististen uskomusten yleistä muotoa ja sen toimintaa osana rasistisia selityksiä. Sen jälkeen siirryn esittelemään kielifilosofiassa tutkittuja rasistisen puheen ja kielenkäytön ongelmia ”savuverhoista” tahalliseen manipulointiin.