Onnistumme yhdessä: tutkija Anu Uusikylä ja erityisopettaja Satu-Maaria Toppinen rakentavat turvallisempaa kouluarkea
Kun erityisopettaja Satu-Maaria Toppinen aloitti työt Martinniemen koulussa, luokanopettajana työskennellyt Anu Uusikylä huomasi nopeasti, että heitä yhdisti rohkea ja ennakkoluuloton suhtautuminen koulun arjen hankaliinkin tilanteisiin. He haluavat rakentaa ryhmiä, joissa lapset toimivat yhdessä eikä kukaan jää ulkopuolelle.
Yhteinen tavoite näkyy tavassa, jolla he kohtaavat lapsia ja etsivät ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Joskus pienikin muutos lapsen arjessa voi vahvistaa hänen turvallisuuden tunnettaan ja kokemustaan joukkoon kuulumisesta.
”Lapset aistivat nopeasti, milloin aikuinen on aidosti läsnä heitä varten. Meidän kanssamme lapset avautuvat ja kertovat asioita, joista eivät ole ehkä aikaisemmin puhuneet. Välillä pintaan nousee vakaviakin juttuja”, Satu-Maaria Toppinen kertoo.
Kohtaamiset ja keskustelut lasten kanssa saivat Anu Uusikylän hakeutumaan väitöskirjatutkijaksi Oulun yliopistoon. Hän halusi perehtyä syvällisemmin siihen, miten koululuokkaan rakennetaan turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen lapsi kokee kuuluvansa joukkoon.
Tutkimuksen ideat testataan koululuokissa
Uusikylä on kehittänyt tutkimustyössään yhdessä Valteri-verkoston ja Suomen Vanhempainliiton kanssa kuvakortteja, joita voidaan käyttää sekä tutkimuksen että opetuksen välineinä. Kortit tukevat lasten osallisuutta ja auttavat rakentamaan luottamuksellista vuorovaikutusta.
Toppinen otti kortit nopeasti käyttöön keskusteluissa lasten kanssa.
”Kuvakortit ovat minulle tärkeä työväline, ja hyödynnän niitä monipuolisesti erilaisissa koulupäivien tilanteissa. Jos minulla on huoli jostain lapsesta, otan kuvakortit avuksi ja juttelen lapsen kanssa. Niistä löytyy aina paljon apua ja tukea tilanteeseen”, Toppinen kertoo.
Kortit ovat yksi keino tehdä näkyväksi lasten kokemuksia, vahvuuksia ja tarpeita. Olennaista on, että lapsi tulee kuulluksi ja pääsee itse vaikuttamaan siihen, miten hänen tilanteessaan toimitaan koulussa.
Toppisen kokemukset korttien käytöstä antoivat Uusikylälle tietoa siitä, miten ne toimivat koulun arjessa, ja auttoivat suuntaamaan tutkimusta.
”On ollut tärkeää, että koulussa on joku, joka on ottanut yliopistolla kehitetyn työkalun käyttöön työssään”, Uusikylä sanoo.
Yhteys koulun arkeen tekee tutkimuksesta vaikuttavaa
Uusikylä ja Toppinen pitävät molemmat tärkeänä, että yliopistossa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää suoraan kouluissa.
”Yliopistoissa tehdään niin paljon hienoa työtä, joka valitettavan usein jää vain tutkimusartikkeleihin”, Uusikylä sanoo.
Uusikylällä kosketus kouluarkeen on säilynyt myös tutkijana, sillä hän on väitöstutkimusta tehdessään työskennellyt välillä luokanopettajana. Kun toinen jalka on koulussa ja toinen tutkimuksessa, tutkimuskysymykset nousevat koulun todellisista tarpeista ja auttavat viemään asioita eteenpäin.
”Linkki koulumaailmaan on auttanut minua ymmärtämään, mikä luokassa lasten mielestä on tärkeää. Tutkimustyöstä puolestaan olen saanut todella hyviä eväitä siihen, miten lähestyn erilaisia tilanteita koulussa”, Uusikylä kertoo.
Oulun kaupungin kehittäjäopettajana työskentelevä Toppinen tietää myös, että kehittämistyössä on tunnettava koulun arki ja osattava puhua koulun kieltä.
”On ihan eri asia tehdä tutkimusta tai kehittää opetusta, kun oikeasti tuntee arjen työn ja voi itse olla toteuttamassa asioita, joista puhuu. Osaamme arvioida, mikä toimii ja mikä ei”, hän sanoo.
Tutkimus tekee näkyväksi, mitä koululuokissa tapahtuu, ja auttaa tarkastelemaan kriittisesti totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja.
”Meillä saattaa olla suppea käsitys siitä, minkälaisia lapset, opettajat ja huoltajat ovat, ja mikä voi olla koulussa mahdollista. Tutkimuksen kautta asioita katsoo uudella tavalla”, Uusikylä kertoo.
Luottopakki rohkaisee kokeilemaan uutta
Uusikylä ja Toppinen eivät pelkää epäonnistumisia vaan kokeilevat rohkeasti uusia keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen.
”Me emme ensimmäisenä ajattele, että ei tämä onnistu, vaan pohdimme, mitä tekisimme, jotta onnistumme. Me myös tosi rohkeasti kokeilemme uusia vähän epätavallisiakin tapoja tehdä”, Toppinen kertoo.
He tarjoavat toisilleen tuoreita näkökulmia mieleen pulpahtaneisiin ajatuksiin ja vastaan tuleviin pulmiin.
”Yhteistyömme on hirveän inspiroivaa. Saan vahvistusta sille, että asia on tärkeä, kun Satu pystyy sanoittamaan ja tuomaan ajatukseeni tai kokemukseeni uutta ilmaa”, Uusikylä kertoo.
Koulun arjessa työskenteleminen muistuttaa myös siitä, että opittavaa riittää eikä yksi oivallus muuta kaikkea. Toppinen kertoo havahtuvansa päivittäin siihen, mistä kaikesta voisi vielä ymmärtää enemmän.
”Emme ajattele olevamme valmiita. Opimme ja kehitymme koko ajan. Yritämme, välillä epäonnistumme ja jatkamme taas yrittämistä”, hän toteaa.
Välillä vaikeidenkin tilanteiden kanssa työskentelevälle parivaljakolle huumori on tärkeä voimavara.
”Me nauramme helposti. Nauramme yhdessä lasten ja perheiden kanssa, ja varsinkin itsellemme, omille höpsötyksillemme”, Toppinen kertoo.
Onnistujat
Anu Uusikylä
Työ: väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa
Koulutus: kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja. Väittelee marraskuussa 2026 kasvatustieteiden tohtoriksi.
Motto: Kaikille hienoille sanoille ja tavoitteille pitää olla jokin konkreettinen väline, jolla ne viedään osaksi arkea.
Satu-Maaria Toppinen
Työ: tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja, projektikoordinaattori Oulun kaupungin Turvallisuutta ja tunteita kouluun -hankkeessa
Koulutus: kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, erityisopettaja, seksuaalineuvoja
Motto: Tärkeintä on lämmin sydän, joka vaalii elämän koko kirjoa.