Terveysteknologian tärkein ominaisuus on lisätä turvallisuuden tunnetta
”Seuraava suuri kehitysaskel tapahtuukin ihmisten kokemuksissa, ei algoritmeissa”, professori Saila Saraniemi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo.
Terveysteknologiaa kehitetään kovalla vauhdilla, ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia sensoreita, sovelluksia ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Tutkijan mukaan keskeinen kysymys on, helpottaako teknologia elämää.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa on tutkittu diabetesta sairastavien kokemuksia terveysteknologiasta.
Tutkijatohtori Milka Haanpää havaitsi väitöskirjassaan (2023), että käyttäjät puhuvat teknologiasta yllättävän vähän. ”Sen sijaan esiin nousevat turvallisuus, luottamus, hallinnan tunne sekä mahdollisuus elää tavallista arkea ilman jatkuvaa huolta sairaudesta”, työtä ohjannut Saila Saraniemi sanoo.
Haanpää tutki diabetesta sairastavien kokemuksia digitaalisten sensorien käyttäjinä. Tavoitteena ei ollut arvioida teknologiaa sinänsä, vaan ymmärtää, miten se näyttäytyy osana käyttäjän jokapäiväistä elämää.
Jatkuvasti käytössä olevan teknologian eli esimerkiksi verensokerin mittaussensorin käyttäjät eivät kokeneet tärkeimmäksi sitä, että sensori mittaa verensokeria vuorokauden ympäri, vaan sen, että sairaus tuntuu paremmin hallittavalta. Jatkuva seuranta tuotti ennakoitavuutta, turvallisuuden tunnetta ja mielenrauhaa.
Tutkimus nostaa esiin luottamuksen merkityksen. Mitä tiiviimmin teknologia kytkeytyy ihmisen arkeen, sitä tärkeämmäksi luottamus muodostuu. Huonosti suunnitellut käyttöliittymät, häiritsevät ilmoitukset tai epäselvät datakäytännöt voivat heikentää käyttökokemusta, vaikka itse teknologia toimisi moitteettomasti.
Saraniemen mukaan käyttäjät eivät ole passiivisia datan vastaanottajia vaan he tulkitsevat, soveltavat ja yhdistävät teknologian tuottamaa tietoa omaan elämäänsä. ”Arvo ei synny sensorissa, sovelluksessa tai tekoälyssä, vaan vasta silloin, kun käyttäjä pystyy hyödyntämään tiedon omassa arjessaan”, hän painottaa.
Seuraava suuri kehitysaskel tapahtuu ihmisten kokemuksissa, ei algoritmeissa
Käyttäjät kuvasivat teknologiaa arvokkaaksi ennen kaikkea siksi, että se vähensi huolta, helpotti päätöksentekoa ja vapautti energiaa muihin asioihin. Terveysteknologian merkittävin innovaatio ei välttämättä ole uuden tiedon tuottaminen, vaan kitkan poistaminen ihmisten arjesta.
Saraniemen mukaan terveysteknologian kehittäjien tulisi pohtia, rakennetaanko ratkaisuilla ennen kaikkea datatuotteita vai parempia päätöksiä, turvallisuuden tunnetta ja käyttäjien toimijuutta.
Haanpään tutkimus osoittaa myös, että käyttäjät eivät koe yksittäisiä laitteita vaan kokonaisen palveluekosysteemin. Vaikka sensori toimisi moitteettomasti, kokemus voi kärsiä esimerkiksi puutteellisesta asiakastuesta, hankalasta käyttöönotosta tai varaosien saatavuusongelmista.
Käyttäjän näkökulmasta teknologia, palvelut, terveydenhuollon ammattilaiset ja vertaistukiyhteisöt muodostavat yhden kokonaisuuden.
Saraniemen mukaan terveysteknologian vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään käyttöasteen, tarkkuuden tai kliinisten tulosten perusteella. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten teknologia muuttaa ihmisten arkea, lisää luottamusta ja vahvistaa tunnetta oman terveyden hallinnasta.
"Teknologia voi mitata, ennakoida ja ohjata. Arvo syntyy vasta silloin, kun ihminen kokee turvallisuutta, tuntee olevansa kykenevämpi ja hallitsevansa paremmin omaa terveyttään. Siksi terveysteknologian tärkein käyttöliittymä ei ole näyttö, vaan ihmisen eletty elämä."
***
Uutinen on tiivistelmä professori Saila Saraniemen puheenvuorosta Teknologia parantaa, kokemukset luovat arvoa asiakkaalle — luottamuksen rakentaminen, kokemukset ja arvo terveysteknologiassa Health Business Dayssä Oulussa 14.10.2026
Puheenvuoro pohjautuu seuraaviin tutkimuksiin:
Milka Väinämö (2023): ”It makes things so much easier” – Exploring brand experience in a digital health context. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Haanpää (o.s. Väinämö), M. & Saraniemi, S. (2024). A user-centric exploration of a digital health experience. Nordic Conference on Digital Health and Wireless Solutions. Oulu.
Komulainen, H., Nätti, S., Saraniemi, S. & Ulkuniemi, P. (2023): Towards a holistic customer value approach in managing public health care services: a developer’s view. International Journal of Public Sector Management.
Torvinen, H., Komulainen, H., Nätti, S. & Saraniemi, S. (2026): Third time’s the charm: revisiting the customer in public service logic. Public Management Review.