Alle kouluikäisten lasten kariesriskin arvio ja suun terveydenhuollon palveluiden käyttö huomioiden perhetilanne, suositukset ja lainsäädäntö
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Markku Larmas -sali (H1091), Aapistie 3, Kontinkankaan kampus
Väitöksen aihe
Alle kouluikäisten lasten kariesriskin arvio ja suun terveydenhuollon palveluiden käyttö huomioiden perhetilanne, suositukset ja lainsäädäntö
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti Anna-Maria Pelkonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hammaslääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Merja Laine, Turun yliopisto
Kustos
Professori Marja-Liisa Laitala, Oulun yliopisto
Alle kouluikäisten lasten suun terveydenhuollon palvelut eivät toteudu tasavertaisesti
Oulun yliopiston väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin oululaisten alle kouluikäisten lasten suun terveydenhuollon palveluiden toteutumista. Tulosten perusteella suun terveydenhuollon palveluissa oli puutteita eivätkä palvelut tavoittaneet kaikkia lapsia tasavertaisesti. "Tulokset ovat erityisen huolestuttavia, sillä suun terveyden edistäminen on tärkeintä varhaislapsuudessa, jolloin sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaimmin", toteaa väitöstutkija Anna Pelkonen.
Tutkimusaineisto koostui 206 satunnaisesti valitun alle kouluikäisen oululaislapsen potilasrekisteritiedoista. Rekistereistä kerättiin tiedot lasten hammashoito- ja neuvolakäynneistä sekä hampaiden reikiintymisestä riskitekijöineen. Lisäksi poimittiin merkinnät mahdollisista perheiden haastavista elämäntilanteista.
Tulokset osoittivat, että lapsen hampaiden reikiintymisriskiin vaikuttivat useat eri tekijät. Poisjäännit neuvola- ja hammashoitokäynneiltä sekä perheen haastava elämäntilanne olivat yhteydessä hampaiden reikiintymiseen ja siihen liittyviin vakavampiin seurauksiin kuten tulehduksiin ja maitohampaiden poistoihin. Pienellä osalla lapsista suunterveys oli erityisen heikko ja heille kasaantui usein myös enemmän riskitekijöitä.
Suun terveydenhuollon ammattilaiset eivät suositusten mukaisesti kattavasti määrittäneet lapsen kariesriskiä ja tarjonneet yksilöllisesti ennaltaehkäisevää hammashoitoa. Myöskään lapsen ja perheen tuen tarvetta ei havaittu suun terveydenhuollossa, vaikka muissa palveluissa oli herännyt huoli perheen tilanteesta.
Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää kehitettäessä entistä lapsi- ja perhelähtöisempiä suun terveydenhuollon palveluita. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen esimerkiksi neuvolapalveluiden kanssa olisi tärkeää. Suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa paremmin riskissä olevat lapset ja kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville. Tulevaisuudessa lakisääteisten palveluiden toteutumiseen pienillä lapsilla tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkimusaineisto koostui 206 satunnaisesti valitun alle kouluikäisen oululaislapsen potilasrekisteritiedoista. Rekistereistä kerättiin tiedot lasten hammashoito- ja neuvolakäynneistä sekä hampaiden reikiintymisestä riskitekijöineen. Lisäksi poimittiin merkinnät mahdollisista perheiden haastavista elämäntilanteista.
Tulokset osoittivat, että lapsen hampaiden reikiintymisriskiin vaikuttivat useat eri tekijät. Poisjäännit neuvola- ja hammashoitokäynneiltä sekä perheen haastava elämäntilanne olivat yhteydessä hampaiden reikiintymiseen ja siihen liittyviin vakavampiin seurauksiin kuten tulehduksiin ja maitohampaiden poistoihin. Pienellä osalla lapsista suunterveys oli erityisen heikko ja heille kasaantui usein myös enemmän riskitekijöitä.
Suun terveydenhuollon ammattilaiset eivät suositusten mukaisesti kattavasti määrittäneet lapsen kariesriskiä ja tarjonneet yksilöllisesti ennaltaehkäisevää hammashoitoa. Myöskään lapsen ja perheen tuen tarvetta ei havaittu suun terveydenhuollossa, vaikka muissa palveluissa oli herännyt huoli perheen tilanteesta.
Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää kehitettäessä entistä lapsi- ja perhelähtöisempiä suun terveydenhuollon palveluita. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen esimerkiksi neuvolapalveluiden kanssa olisi tärkeää. Suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa paremmin riskissä olevat lapset ja kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville. Tulevaisuudessa lakisääteisten palveluiden toteutumiseen pienillä lapsilla tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Luotu 6.11.2026 | Muokattu 9.11.2026