Digipelaamisen vaikutukset ja hyödyt ikääntyneiden laaja-alaiseen toimintakykyyn ja aktiivisuuteen sekä soveltuvuus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Luentosali F202, Kontinkankaan kampus
Väitöksen aihe
Digipelaamisen vaikutukset ja hyödyt ikääntyneiden laaja-alaiseen toimintakykyyn ja aktiivisuuteen sekä soveltuvuus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Saara Kukkohovi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hoitotiede
Vastaväittäjä
Professori Elina Haavisto, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Satu Elo, Oulun yliopisto
Digipelaamisella voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä sekä fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden toimintakyvyn ja aktiivisuuden tukeminen on tärkeää, mutta ikääntyneille mielekkäitä aktiviteetteja voi olla vähän tarjolla. Digipelejä on kehitetty myös ikääntyneiden käyttöön, mutta niiden hyödyntämisestä kuntoutumista edistävässä hoitotyössä on vielä vähän tutkimustietoa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten digipelaaminen vaikuttaa ikääntyneiden toimintakykyyn ja aktiivisuuteen sekä kuinka hyvin se soveltuu ympärivuorokautisen palveluasumisen arkeen. Tulosten mukaan digipelaaminen voi tukea ikääntyneiden toimintakykyä monin eri tavoin, ja se soveltuu hoivaympäristöön, jossa suurimmalla osalla asukkaista on muistisairaus.
Tämä väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa koottiin yhteen aiempaa kansainvälistä tutkimustietoa, arvioitiin digipeli-intervention toteutettavuutta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sekä selvitettiin digipelaamisen vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn ja aktiivisuuteen. Lisäksi kuvattiin henkilökunnan kokemuksia digipelaamisen hyödyistä ja sen soveltuvuudesta suomalaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
Tulokset osoittivat, että digipelaaminen kehitti ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä silloin, kun pelaaminen vaati fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi digipelaaminen edisti ikääntyneiden sosiaalista toimintakykyä ja lisäsi fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta. Henkilökunnan kokemusten perusteella digipelaamisella oli sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia hyötyjä ikääntyneiden toimintakyvylle. Näitä hyötyjä olivat muun muassa kognitiivisten kykyjen tuki, mielialan ja vireyden kohoaminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistuminen. Lisäksi digipelaamisen koettiin tukevan ikääntyneiden mielekästä ja aktiivista arkea sekä henkilökuntaa aktiviteettien järjestämisessä. Digipelaamisen onnistuneeseen toteutukseen vaikuttivat esimerkiksi henkilökunnan asenteet ja osaaminen.
Tutkimuksen perusteella digipelaaminen on lupaava menetelmä ikääntyneiden toimintakyvyn, aktiivisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Sen avulla voidaan lisätä ikääntyneille mielekästä toimintaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Digipelaamisen onnistunut hyödyntäminen edellyttää henkilökunnan sitoutumista, myönteistä suhtautumista uuden teknologian käyttöön sekä riittävää osaamista hyödyntää teknologiaa ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä.
Etäosallistumisen salasana: 916863
Tämä väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa koottiin yhteen aiempaa kansainvälistä tutkimustietoa, arvioitiin digipeli-intervention toteutettavuutta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sekä selvitettiin digipelaamisen vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn ja aktiivisuuteen. Lisäksi kuvattiin henkilökunnan kokemuksia digipelaamisen hyödyistä ja sen soveltuvuudesta suomalaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
Tulokset osoittivat, että digipelaaminen kehitti ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä silloin, kun pelaaminen vaati fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi digipelaaminen edisti ikääntyneiden sosiaalista toimintakykyä ja lisäsi fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta. Henkilökunnan kokemusten perusteella digipelaamisella oli sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia hyötyjä ikääntyneiden toimintakyvylle. Näitä hyötyjä olivat muun muassa kognitiivisten kykyjen tuki, mielialan ja vireyden kohoaminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistuminen. Lisäksi digipelaamisen koettiin tukevan ikääntyneiden mielekästä ja aktiivista arkea sekä henkilökuntaa aktiviteettien järjestämisessä. Digipelaamisen onnistuneeseen toteutukseen vaikuttivat esimerkiksi henkilökunnan asenteet ja osaaminen.
Tutkimuksen perusteella digipelaaminen on lupaava menetelmä ikääntyneiden toimintakyvyn, aktiivisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Sen avulla voidaan lisätä ikääntyneille mielekästä toimintaa ja tuoda uusia mahdollisuuksia kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Digipelaamisen onnistunut hyödyntäminen edellyttää henkilökunnan sitoutumista, myönteistä suhtautumista uuden teknologian käyttöön sekä riittävää osaamista hyödyntää teknologiaa ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisessä.
Etäosallistumisen salasana: 916863
Luotu 21.10.2026 | Muokattu 21.10.2026