Hedelmällisyys, kipu ja elämänlaatu endometrioosia sairastavilla. Väestötason tutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistossa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie -sali, Kontinkankaan kampus
Väitöksen aihe
Hedelmällisyys, kipu ja elämänlaatu endometrioosia sairastavilla. Väestötason tutkimus Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistossa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Saara Vuontisjärvi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen tutkimuksen yksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Andrew Horne, Edinburghin yliopisto
Kustos
Professori Terhi Piltonen, Oulun yliopisto
Hedelmällisyys, kipu ja elämänlaatu endometrioosia sairastavilla
Endometrioosi on pitkäaikainen sairaus, josta kärsii noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohtuontelon ulkopuolella eli sille kuulumattomalla paikalla. Kuukautiskivut, kuukautisiin liittymätön lantion alueen kipu, yhdyntäkipu, lapsettomuus ja väsymys ovat endometrioosille tyypillisiä oireita. Endometrioosi heikentää elämänlaatua.
Tässä väitöstyössä tutkittiin elämänaikaista hedelmällisyyttä ja synnytysten määrää endometrioosia sairastavilla naisilla. Lisäksi väitöstyössä tarkasteltiin endometrioosin vaikutuksia naisten kipuaistimukseen 46-vuotiaana sekä endometrioosin ja elämänlaadun välistä yhteyttä. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, joka voitiin yhdistää kansallisiin rekistereihin. Naisia tutkittiin heidän ollessaan 31- ja 46-vuotiaita.
Endometrioosia sairastavilla naisilla havaittiin kolminkertainen todennäköisyys alentuneelle hedelmällisyydelle ja kaiken kaikkiaan he saivat vähemmän lapsia kuin naiset, joilla ei ollut endometrioosia (1,96 vs. 2,35). Mikäli endometrioosia sairastavaa naista hoidettiin hedelmöityshoidoilla, havaittiin, että hän voi saada ensimmäisen lapsensa vastaavassa iässä kuin verrokit.
Endometrioosia sairastavilla naisilla todettiin vielä 46-vuotiaana matalampi kynnys paineen aiheuttamalle kivulle sekä huonompi maksimaalisen kivun sieto verrattuna naisiin, joilla ei ollut todettu endometrioosia. Endometrioosia sairastavilla naisilla esiintyi myös useammin laaja-alaista ja häiritsevää kipua.
Myös elämänlaadun todettiin olevan matalampi endometrioosia sairastavilla naisilla kuin endometrioosia sairastamattomilla. 31-vuotiaana erot havaittiin seuraavissa osa-alueissa: uni, masennus ja ahdistuneisuus. 46-vuotiaana ero havaittiin unen osalta. Kipu, lapsettomuus, masennus ja yleisesti huonoksi koettu terveydentila vaikuttivat elämänlaatua huonontavasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että endometrioosi vaikuttaa hedelmällisyyteen, kivun aistimiseen ja elämänlaatuun. Kivun ja elämänlaadun osalta näiden vaikutusten todettiin ulottuvan myöhäiseen hedelmälliseen ikään saakka, vaikka yleisesti on ajateltu, että endometrioosi koskettaa lähinnä hedelmällisessä iässä olevia naisia. Endometrioosia sairastavat naiset tarvitsevat riittävästi tietoa sairautensa vaikutuksista, kokonaisvaltaista hoitoa ja psyykkistä tukea jo diagnoosihetkestä lähtien.
Tässä väitöstyössä tutkittiin elämänaikaista hedelmällisyyttä ja synnytysten määrää endometrioosia sairastavilla naisilla. Lisäksi väitöstyössä tarkasteltiin endometrioosin vaikutuksia naisten kipuaistimukseen 46-vuotiaana sekä endometrioosin ja elämänlaadun välistä yhteyttä. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, joka voitiin yhdistää kansallisiin rekistereihin. Naisia tutkittiin heidän ollessaan 31- ja 46-vuotiaita.
Endometrioosia sairastavilla naisilla havaittiin kolminkertainen todennäköisyys alentuneelle hedelmällisyydelle ja kaiken kaikkiaan he saivat vähemmän lapsia kuin naiset, joilla ei ollut endometrioosia (1,96 vs. 2,35). Mikäli endometrioosia sairastavaa naista hoidettiin hedelmöityshoidoilla, havaittiin, että hän voi saada ensimmäisen lapsensa vastaavassa iässä kuin verrokit.
Endometrioosia sairastavilla naisilla todettiin vielä 46-vuotiaana matalampi kynnys paineen aiheuttamalle kivulle sekä huonompi maksimaalisen kivun sieto verrattuna naisiin, joilla ei ollut todettu endometrioosia. Endometrioosia sairastavilla naisilla esiintyi myös useammin laaja-alaista ja häiritsevää kipua.
Myös elämänlaadun todettiin olevan matalampi endometrioosia sairastavilla naisilla kuin endometrioosia sairastamattomilla. 31-vuotiaana erot havaittiin seuraavissa osa-alueissa: uni, masennus ja ahdistuneisuus. 46-vuotiaana ero havaittiin unen osalta. Kipu, lapsettomuus, masennus ja yleisesti huonoksi koettu terveydentila vaikuttivat elämänlaatua huonontavasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että endometrioosi vaikuttaa hedelmällisyyteen, kivun aistimiseen ja elämänlaatuun. Kivun ja elämänlaadun osalta näiden vaikutusten todettiin ulottuvan myöhäiseen hedelmälliseen ikään saakka, vaikka yleisesti on ajateltu, että endometrioosi koskettaa lähinnä hedelmällisessä iässä olevia naisia. Endometrioosia sairastavat naiset tarvitsevat riittävästi tietoa sairautensa vaikutuksista, kokonaisvaltaista hoitoa ja psyykkistä tukea jo diagnoosihetkestä lähtien.
Luotu 12.11.2026 | Muokattu 13.11.2026