Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutusten kokonaisvaltainen arviointi vesi-energia-ruoka-yhteydessä globaalissa etelässä ja rajat ylittävissä jokialueissa. Katsaukset, mallinnus ja sosiohydrologiset skenaariot

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen yhteisvaikutuksia vesi–energia–ruoka-nexukseen globaalissa etelässä sekä valtioiden rajat ylittävissä jokialueilla hyödyntäen systemaattisia kirjallisuuskatsauksia, systeemidynaamisia mallinnuksia ja sosiohydrologisia viitekehyksiä. Tutkimus tunnistaa ilmastonmuutoksen keskeisimmäksi luonnonvarojen saatavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi biofysikaalisten prosessien kautta, kun taas kaupungistuminen vaikuttaa resurssien kysyntään sosioekonomisten tekijöiden välityksellä. Yhdessä ne lisäävät luonnonvarojen epävarmuutta. Keski-Aasian Amu Darjan ja Syr Darjan vesistöalueisiin keskittyvä tutkimus tunnistaa vesi–energia–ruoka-nexus-kokonaisuuden keskeisiksi haasteiksi monikansallisen hallinnon, kastelun ja vesivoiman. Aiempi tutkimus on keskittynyt pääosin valtioiden väliseen mittakaavaan ja perustunut määrällisiin tutkimusmenetelmiin. Skenaarioanalyysit osoittavat, että kestävät ilmastopolut tukevat kestävyyttä sekä veden saatavuuden, maataloustuotannon ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvua.

Sen sijaan korkean päästötason mallit johtavat vakavaan veden niukkuuteen, maatalouden heikkenemiseen, väestön vähenemiseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Qosh Tepan kanavan rakentaminen yhdistettynä ilmastonmuutoksen aiheuttamaan virtaamien vähentymiseen koettelee suhteettoman voimakkaasti alavirran alueita, jotka ovat riippuvaisia kastelusta. Tämä johtaa merkittäviin vähennyksiin kastellun viljelymaan määrässä viljelijää kohden, lisää toimeentuloon kohdistuvaa painetta ja voi aiheuttaa laajamittaista muuttoliikettä. Tutkimus osoittaa, että hallinnolliset heikkoudet ja hydro-hegemonia ovat keskeisiä tekijöitä luonnonvarojen epätasa-arvoisen jakautumisen voimistumisessa. Tulosten perusteella vesi–energia–ruoka-nexus-kokonaisuuden tehokas toteuttaminen edellyttää integroituja ja eri mittakaavat huomioivia hallintamalleja, monimenetelmällisiä tutkimusasetelmia, parempaa tiedon avoimuutta sekä linjausta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat konkreettisia näkökulmia päätöksentekijöille, ammatinharjoittajille ja tutkijoille, jotka pyrkivät edistämään joustavaa, oikeudenmukaista ja kestävää luonnonvarojen hallintaa globaalin etelän haavoittuvilla alueilla ja rajat ylittävillä valuma-alueilla.