Perunantuotannon agroilmastollisten vaaratekijöiden, satoshokkien ja vesienhallinnan sopeutumisratkaisujen kokonaisvaltainen arviointi
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Luentosali L5, Linnanmaan kampus
Väitöksen aihe
Perunantuotannon agroilmastollisten vaaratekijöiden, satoshokkien ja vesienhallinnan sopeutumisratkaisujen kokonaisvaltainen arviointi
Väittelijä
Diplomi-insinööri Mojtaba Saboori
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikka
Oppiaine
Prosessi- ja ympäristötekniikka
Vastaväittäjä
Professori Paul T. Gremillion, Northern Arizona University, Yhdysvallat
Kustos
Professori Ali Torabi Haghighi, Oulun yliopisto
Liikaa sadetta, liian vähän vettä: uusia keinoja suojata perunantuotantoa sään ääri-ilmiöiltä
Perunanviljelyä uhkaa kaksijakoinen vesiongelma: kasvukauden eri vaiheissa pelto voi olla joko liian märkä tai liian kuiva. Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitetaan, että sään ääri-ilmiöiden ajankohta ja yhdistelmät ovat tärkeitä, kun arvioidaan heikkoihin perunasatoihin liittyviä sääoloja.
Tutkimus kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, joissa tarkasteltiin Euroopan ilmasto-oloja, viljelykasvien satoja ja vesienhallintaa Suomessa. Lämpötilan sekä sateen ja lämpötilan yhteisten ääri-ilmiöiden kartoitus osoitti, että Pohjois-Euroopassa kylmyyteen liittyvät olosuhteet korostuvat, kun taas kuumuus ja kuivuuden kanssa esiintyvät hellejaksot painottuvat etelämmäksi. Sääaineistoja verrattiin satotietoihin, jotta voitiin tunnistaa poikkeuksellisen heikkoihin satoihin liittyviä sääolosuhteita. Suomessa merkittäviksi nousivat kasvukauden alku- tai loppuvaiheen liiallinen märkyys sekä keskikesän vedenpuute. Euroopan laajuisessa vertailussa todettiin myös, että perunan, vehnän ja maissin kannalta haitalliset sääolot vaihtelevat alueittain.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi mahdollisia sopeutumiskeinoja. Temmesjoen valuma-alueelle laaditulla mallilla arvioitiin, miten märkinä aikoina kertyvää kuivatusvettä voitaisiin varastoida kuivien jaksojen varalle. Tulosten perusteella sopivasti mitoitettu vesivarasto voisi vähentää vedenpuutetta. Malli soveltuu vesivarastoinnin alustavaan suunnitteluun, ei suoraan yksittäisen altaan tekniseen mitoitukseen. Erillisessä osatutkimuksessa arvioitiin maankosteuden ennustamista muutamaksi päiväksi eteenpäin mittausten ja säätietojen avulla. Tällaiset ennusteet voisivat tulevaisuudessa tukea kastelun ajoitusta.
Yhdessä tulokset auttavat tunnistamaan paikallisia ilmastoriskejä ja suunnittelemaan veden varastointia sekä käyttöä aiempaa paremmin. Tutkimuksessa ei toteutettu valmista kastelujärjestelmää, vaan kehitettiin tietopohjaa ilmaston vaihteluun varautuvalle perunanviljelylle.
Tutkimus kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, joissa tarkasteltiin Euroopan ilmasto-oloja, viljelykasvien satoja ja vesienhallintaa Suomessa. Lämpötilan sekä sateen ja lämpötilan yhteisten ääri-ilmiöiden kartoitus osoitti, että Pohjois-Euroopassa kylmyyteen liittyvät olosuhteet korostuvat, kun taas kuumuus ja kuivuuden kanssa esiintyvät hellejaksot painottuvat etelämmäksi. Sääaineistoja verrattiin satotietoihin, jotta voitiin tunnistaa poikkeuksellisen heikkoihin satoihin liittyviä sääolosuhteita. Suomessa merkittäviksi nousivat kasvukauden alku- tai loppuvaiheen liiallinen märkyys sekä keskikesän vedenpuute. Euroopan laajuisessa vertailussa todettiin myös, että perunan, vehnän ja maissin kannalta haitalliset sääolot vaihtelevat alueittain.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi mahdollisia sopeutumiskeinoja. Temmesjoen valuma-alueelle laaditulla mallilla arvioitiin, miten märkinä aikoina kertyvää kuivatusvettä voitaisiin varastoida kuivien jaksojen varalle. Tulosten perusteella sopivasti mitoitettu vesivarasto voisi vähentää vedenpuutetta. Malli soveltuu vesivarastoinnin alustavaan suunnitteluun, ei suoraan yksittäisen altaan tekniseen mitoitukseen. Erillisessä osatutkimuksessa arvioitiin maankosteuden ennustamista muutamaksi päiväksi eteenpäin mittausten ja säätietojen avulla. Tällaiset ennusteet voisivat tulevaisuudessa tukea kastelun ajoitusta.
Yhdessä tulokset auttavat tunnistamaan paikallisia ilmastoriskejä ja suunnittelemaan veden varastointia sekä käyttöä aiempaa paremmin. Tutkimuksessa ei toteutettu valmista kastelujärjestelmää, vaan kehitettiin tietopohjaa ilmaston vaihteluun varautuvalle perunanviljelylle.
Luotu 4.11.2026 | Muokattu 4.11.2026