Perunantuotannon agroilmastollisten vaaratekijöiden, satoshokkien ja vesienhallinnan sopeutumisratkaisujen kokonaisvaltainen arviointi

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali L5, Linnanmaan kampus

Väitöksen aihe

Perunantuotannon agroilmastollisten vaaratekijöiden, satoshokkien ja vesienhallinnan sopeutumisratkaisujen kokonaisvaltainen arviointi

Väittelijä

Diplomi-insinööri Mojtaba Saboori

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikka

Oppiaine

Prosessi- ja ympäristötekniikka

Vastaväittäjä

Professori Paul T. Gremillion, Northern Arizona University, Yhdysvallat

Kustos

Professori Ali Torabi Haghighi, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Liikaa sadetta, liian vähän vettä: uusia keinoja suojata perunantuotantoa sään ääri-ilmiöiltä

Perunanviljelyä uhkaa kaksijakoinen vesiongelma: kasvukauden eri vaiheissa pelto voi olla joko liian märkä tai liian kuiva. Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa osoitetaan, että sään ääri-ilmiöiden ajankohta ja yhdistelmät ovat tärkeitä, kun arvioidaan heikkoihin perunasatoihin liittyviä sääoloja.

Tutkimus kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, joissa tarkasteltiin Euroopan ilmasto-oloja, viljelykasvien satoja ja vesienhallintaa Suomessa. Lämpötilan sekä sateen ja lämpötilan yhteisten ääri-ilmiöiden kartoitus osoitti, että Pohjois-Euroopassa kylmyyteen liittyvät olosuhteet korostuvat, kun taas kuumuus ja kuivuuden kanssa esiintyvät hellejaksot painottuvat etelämmäksi. Sääaineistoja verrattiin satotietoihin, jotta voitiin tunnistaa poikkeuksellisen heikkoihin satoihin liittyviä sääolosuhteita. Suomessa merkittäviksi nousivat kasvukauden alku- tai loppuvaiheen liiallinen märkyys sekä keskikesän vedenpuute. Euroopan laajuisessa vertailussa todettiin myös, että perunan, vehnän ja maissin kannalta haitalliset sääolot vaihtelevat alueittain.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi mahdollisia sopeutumiskeinoja. Temmesjoen valuma-alueelle laaditulla mallilla arvioitiin, miten märkinä aikoina kertyvää kuivatusvettä voitaisiin varastoida kuivien jaksojen varalle. Tulosten perusteella sopivasti mitoitettu vesivarasto voisi vähentää vedenpuutetta. Malli soveltuu vesivarastoinnin alustavaan suunnitteluun, ei suoraan yksittäisen altaan tekniseen mitoitukseen. Erillisessä osatutkimuksessa arvioitiin maankosteuden ennustamista muutamaksi päiväksi eteenpäin mittausten ja säätietojen avulla. Tällaiset ennusteet voisivat tulevaisuudessa tukea kastelun ajoitusta.

Yhdessä tulokset auttavat tunnistamaan paikallisia ilmastoriskejä ja suunnittelemaan veden varastointia sekä käyttöä aiempaa paremmin. Tutkimuksessa ei toteutettu valmista kastelujärjestelmää, vaan kehitettiin tietopohjaa ilmaston vaihteluun varautuvalle perunanviljelylle.
Luotu 4.11.2026 | Muokattu 4.11.2026