Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Ari Uusitalo

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, historia
0294 480 000

Oppiaine

Historia

Väitöstilaisuus

4.6.2015 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kuusamonsali (YB 210)

Aihe

Hyvästit, potkut vaiko lobbauksen hedelmä? Yhdysvaltain suhtautuminen Filippiinien itsenäisyyskysymykseen ja sen ratkaisuun 1929-1934

Vastaväittäjä

Dosentti Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto

Filippiinien itsenäisyys suuren lamakauden seurausta

Väitöskirja tarkastelee Filippiinien itsenäistymiseen johtanutta poliittista prosessia Yhdysvalloissa. Filippiinit kuuluivat Yhdysvalloille vuosina 1898–1946. Maiden välinen suhde oli hyvin kiistanalainen alusta alkaen. Yhdysvallat oli sitoutunut saariston taloudelliseen ja demokraattiseen kehittämiseen. Vuonna 1929 puhjennut vaikea talouden alamäki loi liittovaltion maatalousväestön keskuudessa voimakkaita pyrkimyksiä saarivaltion irrottamiseen liittovaltiosta. Yhdysvaltain hallinnossa sekä maan sanomalehdistössä katsottiin, että Filippiinit eivät suinkaan olleet taloudellisesti eivätkä hallinnollisesti valmiita itsenäisyyteen. Tästä huolimatta maatalouspiirejä edustava poliittinen blokki sai aikaan kongressissa lain, joka irrotti Filippiinit Yhdysvalloista itsenäiseksi valtioksi.

Tutkimuksessa osoitetaan, että tosiasiallisesti Filippiineiltä tuotava sokeri ja kookosöljy eivät olleet uhka liittovaltion viljelijöille. Lain hyväksyntää edesauttoi osaltaan Japanin luoma turvallisuuspoliittinen uhka Kaukoidässä sekä maahanmuuttovastaisuus, joka kohdistui filippiiniläisiin siirtotyöläisiin. Kotimaan viljelijäväestön lisäksi Kuuban sokerintuotantoon investoineet amerikkalaiset sijoittajapiirit kokivat Filippiinien tullivapaan tuonnin vievän heiltä markkinoita. He katsoivat, että Filippiinien itsenäisyys takaisi paremmat markkina-asemat liittovaltion sokerimarkkinoilla ja pyrkivät edistämään itsenäisyyslain mahdollisimman pikaista säätämistä.

Tutkimus tuo esille miten suhteellisen pieni poliittinen piiri voi saada suuren demokraattisen valtion lainsäädännössä tahtonsa läpi. Se on samalla myös osoitus siitä, miten suhteellisen pieni joukko pystyy saamaan aikaan lain, joka ajaa heidän omaa taloudellista etuaan vaikka vaakakupissa on toisella puolella kokonaisen kansakunnan tulevaisuus. Tapahtunut poliittinen prosessi osaltaan osoittaa miten yhteiskunnallinen moraali on joustava taloudellisten seikkojen edessä. Tutkimus tuo myös esille etujärjestöjen voimakkaan vaikutusvallan Yhdysvaltojen kaltaisessa läntisessä demokratiassa.

Tutkimus perustuu Yhdysvaltain hallinnon asiakirjoihin, kongressin asiakirjakokoelmiin, ulkoasiainhallinnon asiakirjakokoelmiin, lehdistöön, muistelmiin sekä lähdeteoksiin.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 26.5.2015