Alustat ja me – liiketoiminnan muutosten tutkimuksesta, Veikko Seppänen, blogi

Alustat ja me – liiketoiminnan muutosten tutkimuksesta

Alustalla on suomenkielessä uusi merkitys. Ennen oli talojen alustoja ja autojen alustat ruostesuojattiin pitkää käyttöikää varten.  Nyt alusta ei enää kanna vain rakennuksia ja kulkuvälineitä, vaan myös uutta liiketoimintaa ja globaaleja markkinoita. Alustatalous kiinnostaa ja pelottaakin yrityksiä, tutkimuskohteena sen intressi syntyy meistä kaikista.  

Talouden ja liiketoiminnan muutokset ovat tavattoman helppoja tunnistaa jälkikäteen, mutta erittäin vaikeita ennakoida ja usein työläitä hallita niiden tapahtuessa. Vaikka uudet teknologiat, tuotantovälineet ja prosessit sekä avautuvat markkina-alueet vaikuttavat kehittymiseen, ennen muuta sitä tekevät ihmiset kodeissa ja niiden ulkopuolella.

Nykyään liiketaloustieteilijän ei kuitenkaan tarvitse tutkia kotitalouksia vain kulutusyksikköinä, vaan hän voi esimerkiksi kysyä vaikuttaako ihmisen geenien vaihtelu riskihakuisuuden kautta ilmastonmuutokseen ja sen myötä energiamarkkinoihin. Miljoonan ihmisen otoksella saattaa löytyä parin prosentin monigeeninen indeksi, joka on tutkimuksen kannalta kiinnostava yhteys. On löytynytkin.

Tuottajakuluttajat alustoilla

Suomen ja muunkin maailman yrityksistä valtaosa on yhden tai parin ihmisen mikroyrityksiä. Monilta niistä on puuttunut globaali markkina ja asiakkaita on ollut kymmeniä vuodessa eikä satojatuhansia viikossa. Tässä alustojen tuoma ero entiseen on huima, mutta vieläkin suurempi se on liiketoiminnan dynamiikassa. 

Kun kaikki maailman kodit, autot ja ihmiset tai edes suuri osa saadaan kulloisetkin tarpeet ja tarjonnan yhteen tuovien alustojen kautta tuottamaan ja kuluttamaan, yhteyksiä syntyy paljon ja samalla kokonaan uusia ansaintalogiikoita. Entiset tavat toimia voivat romahtaa hetkessä. Joitakin alustayrityksiä on ehkä syystä moitittu saalistajiksi, mutta ne ovat silti lyhyessä ajassa uudistaneet radikaalisti eri aloja ja palveluja.

Kotien ja monien yritysten talous on alustojen myötä muuttumassa tuottajakuluttajien liiketoiminnaksi. Se on tutkimuskohteena tärkeä ja mielenkiintoinen, olipa kyse omadataperustaisista hyvinvointipalveluista, viidennen sukupolven mikro-operaattoreista tai kierrätyksestä. Esimerkiksi mainitut mikro-operaattorit tullevat mullistamaan mobiiliverkkojen hallinnan ja palvelut.

Suomessa on nyt vain kourallinen verkko-operaattoreita. Tulevaisuudessa niitä voi olla lukemattomia, kun uudet verkot vyöryvät eri käyttökohteisiin kaivinkoneista kauppoihin ja tehtaisiin. Tuttu ”horisontaalinen” verkko hajaantuu moniin ”vertikaaleihin” ja osin ”vinoihin” eli tapauskohtaisesti räätälöityviin tarpeisiin. Sellaisia ovat vaikkapa Qstock Kuusisaaressa ja vuotuiset Pesti-päivät yliopistolla.

Tutkimusvälineet – nauhurista tekoälyyn

Alustatalouden ja lähes reaaliaikaisen liiketoiminnan tutkimuksissa eivät jo tapahtunutta luotaavat teemahaastattelukehikot enää riitä, vaan tarvitaan tehokkaammat työkalut. Tutkimusaineisto on paitsi saatava puhumaan nyt, olipa siinä satoja tai satoja tuhansia otoksia, myös jäsennettyä ja tulkittua sellaisena liiketoiminnan harjoittamisena, jossa tuottajan, kuluttajan ja välittäjän roolit eivät ole ilmiselviä ja staattisia. Tässä tarvitaan sekä ekosysteemisten liiketoimintamallien näkökulmaa että aivan uudenlaisia monitieteellisiä yhteyksiä, kuten tulevaisuuden tutkimus.

Tekoäly voi auttaa aineistojen ja jo tehtyjen tutkimusten systemaattisessa analysoinnissa, vaikka ilman käsityötä ei selvittäne vielä aikoihin. Analytiikka on silti yhtä jännittävä mahdollisuus kuin internet aikanaan. Kaikkea tai ehkä ei juuri mitään tarvitse etukäteen tarkasti rajaten valikoida työpöydälle, vaan pikemminkin päinvastoin. Tutkimusaineistojen avaaminen ja jakaminen ovat silti alkutekijöissään, samoin kuin uudenlaiset tavat tehdä tutkimustyötä kansalaisten kanssa.  

Pompeji vai Rauhallisuuden meri?

Koska alustat rakentuvat meille ja meistä, niiden varassa muotoutuva liiketoiminta on yhtä moni-ilmeistä kuin ihmiskuntakin. Käytännössä monet kontekstit eli toimintaympäristöt kuten nykyiset toimialat segmentteineen muuttuvat.   Tutkijan pitää uppoutua niihin ymmärtäen, että entiset rakenteet eivät välttämättä ole enää relevantteja eikä niiden muutos tapahdu vaiheittain. Onko kyseessä Pompejin tuho vai ainutlaatuinen ensimmäinen kuukävely, selviää kyllä aikanaan. Jälkimmäisestä tulee heinäkuussa kuluneeksi 50 vuotta, edellisestä elokuussa 1940 vuotta.  

 

 

Last updated: 11.3.2019

Add new comment