Päätalon maailma vei mennessään
Kirjailija, professori Kaarlo Alvar (Kalle) Päätalo (1919–2000) täyttäisi sata vuotta nyt vuonna 2019. Oulun yliopisto viettää kunniatohtorinsa juhlavuotta julkaisemalla kirjaston blogissa Päätaloon liittyviä kirjoituksia. Ensimmäinen teksti julkaistaan Lainan päivänä 8. helmikuuta 2019.
Muutama poiminta Minnan kantilta
Minna Canth (1844-1897) sai ensimmäisenä suomalaisnaisena oman liputuspäivän 19.3., jota vietämme myös tasa-arvon päivänä. Mitä voi sanoa Minna Canthista? Oliko hän se jäykän näköinen matroona, joka istuu kiveen veistettynä kuopiolaisessa puistossa vai nuori nainen, joka katsoo vakavana kameraan kihlakuvassaan, kädet torjuvasti puuhkassa. Kurkistetaan pinnan alle.
Laskiaislaivan vetoa ja sledparteja
Mäkeä laskettiin puna-sini-valkoisten valtakunnan lippujen liehuessa ja värillisten tivolilyhtyjen loisteessa. Laskiaismäen viereen pystytetyssä teltassa särveerattiin kahvia, teetä ja limonaadia. Vuokravossikalla ajettiin Raattiin, Stuureen tai Pellepyyhyn syömään, ryyppäämään ja tanssimaan.
Kivestä ja kokoelmista
Suomi100 –juhlavuoden kunniaksi haluamme tuoda päivänvaloon Oulun yliopiston kirjaston kulttuurihistoriallisesti merkittäviä erikoiskokoelmia. Niiden ei soisi jäävän pelkiksi kuriositeeteiksi vaan toimivan jatkossa entistä paremmin hyödynnettävinä, potentiaalisina tutkimusaineistoina.
Nellistä ja Oulasta Oula-Finna
Syyskuun alusta lähtien kirjasto on tarjonnut tietoaineistojen hakua ja omien lainaustietojen hallintaa varten Oula-Finna palvelun. Oula-Finna on osa kansallista kokonaisuutta. Jokaisella korkeakoulukirjastolla on oma Finnansa ja lisäksi on valtakunnallinen Finna.fi, joka kokoaa samaan hakuliittymään museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistoa. Syksyn ajan Oula-Finnan rinnalla kulkivat vanhat tutut Oula ja Nelli. Vuodenvaihde ravisutteli molempia.
Puhetta e-kirjoista
Millainen on suhteesi e-kirjoihin? Kuulutko heihin, joiden mielestä e-kirjojen lukeminen näytöltä rasittaa silmiä, niiden käyttöön liittyy ergonomisia ongelmia, sähköisen tekstin omaksuminen on työläämpää kuin painetun tekstin? Ehkä olet pannut myös merkille, että erityisesti opiskelussa tarvittavia nimekkeitä ei ole riittävästi tarjolla e-kirjoina. Ja jos se oikea kirja löytyykin, niin tarjolla on tietysti liian vähän kappaleita. Surkuhupaisimmillaan teosta voi lukea vain yksi käyttäjä kerrallaan.
Avoimuutta ja maksumuureja
Vuoden 2016 Open Access -viikko on nyt vietetty. Tietoisuutta tieteen avoimuudesta eri näkökulmista on levitetty useissa yliopistoissa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tieteellisen julkaisemisen täydelliseen avoimuuteen on vielä matkaa, sillä suurin osa tutkimusartikkeleista julkaistaan kustantajien maksumuurien ja rinnakkaistallenteiden embargojen takana.