Naapurin Kalle
Kalle Päätalon kotitalo Kallioniemi oli äitini kotitalon Lahtelan naapuri Taivalkosken Jokijärvellä siinä missä Iijoki levenee järveksi. Äidin perhe oli muuttanut Vienan Karjalasta Pistojärveltä. Äidin isä, myös Kalle, oli kauppias, laukkuryssä, jonka köyhä sulhasmies ryöstömurhasi.
Tuttu ja tuntematon vaarini
Olen kirjoittanut ja puhunut viimeisten viiden vuoden aikana todella paljon vaaristani. Ei siinä ehkä muuten olisi mitään outoa, mutta minä en oikeastaan edes koskaan tuntenut häntä.
Juhlapuhe 60-vuotiaalle Oulun yliopiston kirjastolle
Kirjasto on ollut mukana Oulun yliopiston toiminnassa alusta alkaen, joten tänä vuonna myös Oulun yliopiston kirjasto täyttää 60 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaisemme Kirjaston blogissa kirjastonjohtaja Minna Abrahamsson-Sipposen juhlapuheen, jonka hän piti Oulun yliopiston kirjaston 60-vuotisjuhlaseminaarissa 23.5.2019.
Kirje pilven reunalle
Rakas Kalle! Mitä kuuluu sinne pilven reunalle? Anteeksi, etten koskaan kirjoittanut Sinulle silloin, kun elelit vielä täällä maan päällä. Kirjoitin kyllä montakin kirjettä mielessäni, mutta en koskaan tullut laittaneeksi sanojani paperille. Sittemmin olen toki kirjoittanut Sinusta ja kirjoistasi vaikka kuinka paljon, mutta nyt kirjoitan ensimmäistä kertaa Sinulle.
Kalareissulla Päätalon kanssa
Nuoruudessani tein usein kala- ja marjastusreissuja Taivalkoskelle ja Pudasjärvelle sekä niiden ympäristökuntiin. Kalle Päätalo, tai oikeammin Iijoki-sarja, toi näihin eräretkiin muutoksen, joka vahvistui sitä mukaa, kuta useampia sarjan osia ilmestyi.
Nöyryytys ja hyvitys
Lapsuudenkodissani kirjahylly alkoi täyttyä Päätaloista, kun pappani alkoi saada jokasyksyisen Päätalon isänpäivälahjaksi. Hän luki romaania aina iltaisin sängyssä kirja kädessään. Vähitellen kirja vaipui alemmas ja alemmas, kunnes pappa nukahti ja Päätalo kopahti lattialle. Huvittuneena seurasin pirtin hetekassa lojuen monena iltana tuota tapahtumaa.
Parempi myöhään kuin ei ollenkaan
Olen nelivuotiaasta lähtien lukenut paljon kaunokirjallisuutta ja kaikenlaisia muitakin tekstejä. Kirjailijoiden määrä ja hyvien lukuelämysten määrä on ollut melkoinen. Silti lukulistalla on aukkoja, joihin kaikkiin ei löydy selitystä, vaikka osan puutteista voikin selittää helposti.
Jalava ja Päätalo
”Jalavan kauppaa pitivät veljekset Nikolai ja Mikko. Näistä Mikko ei juuri liikkeen eteen kättä koukistanut. Hän vietti vanhanpojan elämää, jossa ei tunnettu kiireen kiertämää. Useimmiten Mikko istui kahviluukun päässä ja poltti pillitupakkaa. Hänen päiviensä sisältönä oli kolme asiaa: istua ja ryypätä tämän tästä kuppi kahvia, käydä välillä seisomassa Kultaleima suupielessään pirtin akkunoitten edessä ja – intättää Simos-Iikkaa!” Kalle Päätalo: Kunnan jauhot s. 92.
Päätalo kiinnostaa Iijoen kasvattia
Tämänkertaisen Päätalo-aiheisen blogitekstin on kirjoittanut kalevalainen jäsenkorjaaja Kalle Erkoma, joka on kotoisin Pudasjärveltä. Teksti on Päätaloviikolla pidetty lukijatapahtuman puheenvuoro vuodelta 2010, ja se on ennen tätä julkaistu Päätalosanomissa vuonna 2011. Arvoisat kuulijat! Oli erittäin mieluisaa saada kutsu tähän tilaisuuteen. Useasti olen ollut tulossa, mutta aina on ollut jotain esteitä matkassa. Siihen miksi aikanaan kiinnostuin Kalle Päätalon tuotannosta, on ollut varmaan useampia tekijöitä.
Päätalon maailma vei mennessään
Kirjailija, professori Kaarlo Alvar (Kalle) Päätalo (1919–2000) täyttäisi sata vuotta nyt vuonna 2019. Oulun yliopisto viettää kunniatohtorinsa juhlavuotta julkaisemalla kirjaston blogissa Päätaloon liittyviä kirjoituksia. Ensimmäinen teksti julkaistaan Lainan päivänä 8. helmikuuta 2019.