Lohkoketjusta luottamuspääomaa

Lohkoketju on reilun kymmenen vuoden ikäinen teknologia, joka esiteltiin alkujaan virtuaalivaluutta Bitcoinia varten. Se on pysynyt melko pitkään otsikoissa, joskaan eivät kaikki siitä vieläkään tiedä, vaikka sen on ennakoitu mullistavan markkinoita kuten PC, kännykät ja varsinkin internet konsanaan. Samalla tavalla saattoi toki 1990-luvulla mennä monilta ohi korvien puhe informaation valtatiestä, joka sitten realisoitui kuluvan vuosituhannen alkuvuosina netin ja somen myötä.

On arvioitu, että koko maailman bruttokansantuotteesta on 2030-lukua lähestyttäessä yli kymmenen prosenttia sidoksissa lohkoketjuihin. Kyse ei siis ole mistään pikkuasiasta. Ei ole ollut internetinkään tapauksessa, sen merkitystä tuskin kukaan osasi ennakoida aikoinaan liian suureksi.

Lohkoketjun avulla yritykset, viranomaiset ja me kaikki, olimmepa kuinka tuttuja tai vieraita tahansa toisillemme, voimme luotettavasti toteuttaa yhteisiä toimenpiteitä, transaktioita. Läheisiin ja hyvin järjestettyihin yhteistyöverkostoihin painottunut liiketoiminnan traditio on jossain määrin väistänyt niin sanottua transaktiokoulukuntaa, jossa liikesuhteita on tarkastelu enemmän kilpailun kuin pitkäaikaisten kumppanuuksien kautta. Transaktiokustannusten analyysiä on pidetty yksinkertaistettuna näkymänä liiketoimintaan eikä tilaus-toimitusketjujen tapahtumien hallinta ole ollut kovin muodikasta asiakasyhteistyön syväluotauksiin verrattuna.

Transaktioiden revanssi

Lohkoketju voi kuitenkin olla eräänlainen transaktioiden revanssi. Digitalisoitunut toimintaympäristö, täysin sähköiset tarjoamat ja kaikkialla hajaantunut toiminta ovat jo tuoneet transaktiot näkyville monissa erilaisissa kohteissa. Kun hoidamme liiketoimia ja muitakin asioita netin avulla koska ja missä tahansa, toimimme aina muutama klikkaus kerrallaan ja niin meitä ohjataan toimimaan.

Yhteistyöverkostoja kehittyy, mutta ei välttämättä entisen kaltaisten suljettujen kahdenvälisten suhteiden joukkona, vaan monien pienten yhteyksien myötä avoimessa ja joukkoistuneessa toimintaympäristössä: mistä tietoa, palveluja ja tavaroita löytyy, miten niihin pääsee käsiksi, vastaako tarjoama odotuksia ja siitä annettua informaatiota, voiko itse osallistua informaation jakamiseen tai jopa tarjoaman tuottamiseen, mitä mieltä muut ovat. Verkosto muovautuu kaiken aikaa dynaamisesti kiinnittyen tilanteisiin ja toimintaan eikä niinkään muutaman tahon keskenään järjestämiin kanaviin ja rakenteisiin.

Hyvästit välikäsille

Liiketaloustieteessä transaktion perusmerkitys on vaihto osapuolten kesken. Tietotekniikassa transaktio on taas yhtenäinen haku- ja talletustoimenpiteiden sarja tietokantaan. Kun nämä merkitykset tulevat yhteen lohkoketjussa, niin transaktioita perinteisesti valvonut kolmas taho menettää merkitystään. Liiketoiminnassa sellaisia tahoja, Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkäsen kummastelemia välikäsiä, on vielä käytössä runsaasti. Eivät ne ole vieraita tiedonhallinnassakaan.

Vaikka välikäsien katoaminen lienee ainakin ensi alkuun lohkoketjun näkyvimpiä seurauksia, niin lohkoketjun avoimuus ja seurattavuus eli luottamuspääoman karttuminen on paljon tärkeämpää. Mainitun pääoman puute on nimittäin digitalouden suurin kustannuserä, kun hyödykkeiden haku-, monistus- ja jakelukustannukset käytännössä nollautuvat.   

Teknologia + sovellukset = liiketoimintamalli

Mitä lohkoketjulle pitäisi sitten tehdä? Yliopistolaisena voin vastata tähän helposti, että sitä pitää tutkia ja opettaa hyödyntämistä varten. On selvää, että lohkoketjun sovelluskohteita on virtuaalivaluutan ohella todella paljon. Siksipä eräänlainen peruskysymys on, miten tuoda lohkoketjun ja sen käyttökohteiden osaaminen yhteen. Kokemus on osoittanut, ettei tällaiselle ole yhtä oikeaa tapaa.

Onneksi ainakin liiketoimintamalli tarjoaa teknologian ja sovellusten oheen kolmannen, yhdistävän, ulottuvuuden. Ehkäpä juuri se on luottamuspääoman kartuttamisen ja nauttimisen avaintekijöitä, vaikka on varmaa, että lohkoketju muovaa myös liiketoimintamalleja merkittävästi.

Oulun yliopisto on käynnistänyt lohkoketjuja koskevan teknisen, liiketoiminta- ja sovellusosaamisen edistämisen kahdellakin eri rintamalla, sekä sisäisenä koulutuksen strategisena kehittämisenä että yhteistyöhankesuunnitelmana kolmen muun korkeakoulun kanssa – mukaan lukien myös muun muassa sääntelyosaaminen, data-alustat sekä finanssi- ja energia-alan sovellukset.

Teksti: Veikko Seppänen

Kuvat: Mikko Törmänen

Last updated: 24.2.2020