Suomelle tarvitaan kirkas, ennakkoluuloton kansallinen yrittäjyysvisio

Kevään 2020 aikana Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyysi lausuntoja poikkihallinnolliseen yrittäjyysstrategialuonnokseen. Hallitusohjelman mukaisesti strategian on tarkoitus sisältää näkemyksiä mm. yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämiseen, yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemiseen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävään vienninedistämiseen. Yrittäjyysstrategia on yksi keskeisimmistä toimenpidekokonaisuuksista hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi –teemassa.

Yrittäjyyskasvatus ja yrittävä kulttuuri teemaksi kansalliseen yrittäjyysstrategiaan

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin antamassa lausunnossa yksi keskeinen ehdotus on yrittäjyyskasvatuksen ja yrittävän kulttuurin ottaminen strategiseksi teemaksi kansalliseen yrittäjyysstrategiaan.

Luonnoksessa nostettiin esille yhtenä huolena yrittäjyyden vähäinen suosio uravaihtoehtona. Instituutin ehdotuksen mukaan yrittäjyysstrategian tulee sisältää yhtenä keskeisenä toimenpiteenä myönteisen ja realistisen kuvan luominen yrittäjyydestä ja yrittäjyyden esitteleminen houkuttelevana uravaihtoehtona.

Suomeen tarvitaan lisää uusien yritysten perustamisaktiivisuutta. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa perustetaan alle puolet uusia osakeyhtiöitä verrattuna Ruotsiin. Maailmanpankin tilastojen mukaan Suomessa perustetaan vain 4,3 uutta yritystä tuhatta asukasta kohden, kun vastaava luku vastaavana ajankohtana oli Ruotsissa 7,2, Norjassa 8,6, Islannissa 9,8, Tanskassa 9,9 ja Virossa 24,6 (World Bank 2020).

Suomen Yrittäjien Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -selvityksen mukaan 33 % yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistuttuaan. Tärkeimmät syyt yrittäjyyshalukkuudelle ovat mahdollisuus toteuttaa itseään sekä päättää itsenäisesti työstä. Näiden toiveiden mahdollistavilla toimenpiteillä voidaan edistää yrittäjäksi alkamista. Toisaalta ainoastaan 14 % opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä.

Sitä saa, mitä mittaa ja mistä palkitsee

Kansallisen yrittäjyysstrategian ja sen pohjalta tehtävän tiekartan tavoitteet voivat toteutua, jos strategia elää toimijaverkoston arjessa ja jos tavoitteiden toteutumista seurataan selkeillä mittareilla. Tulosten saavuttamisesta tulee myös palkita.

Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittävän kulttuurin kehittämisen näkökulmasta keskeisiä mittareita voisivat olla mm. eri koulutusasteilta yrittäjäuran valitsevien määrä ja osuus ikäluokasta sekä Maailmanpankin seuraama uusien yritysten perustamisaktiivisuus.

Suomi oli mukana vuoteen 2016 asti kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -aineiston tuottamisessa. Suomesta ei ole tämän jälkeen osallistuttu GEM-tutkimukseen. Instituutin lausunnon mukaan Suomen olisi tarpeellista ottaa uudelleen aktiiviseen käyttöön ja seurantaan kansainvälisesti tunnustettu vertailukelpoinen yrittäjyyden mittaristo, joka omalta osaltaan mahdollistaa näyttöön perustuvat toimenpiteet ja yrittäjyysstrategian vaikutusten seurannan.

Mikroyritysten merkitys uusien työpaikkojen luomisessa viimeisten viidentoista vuoden aikana on ollut ratkaisevan tärkeä. Rakennemuutoksissa ja mm. globaalissa koronapandemiassa ketterä mikro- ja pk-yrityssektori vaimentaa suurten yritysten irtisanomisten vaikutuksia ja rakentaa uudessa tilanteessa kestävää ja kasvavaa liiketoimintaa. Mikroyritysten toimintaedellytyksistä on erityisen tärkeää pitää kiinni tässä muutoksessa ja tukea niiden kasvua ja kansainvälistymistä.

Työpaikkojen ja uudistuvan yritystoiminnan mittareita voisivat olla mm. mikroyritysten ja pk-yritysten tuottamat työpaikat, ensimmäisen työntekijän palkkaavien yritysten lukumäärä/vuosi, uusien yritysten elinvoimaisuus (mikä osuus kolme vuotta sitten perustetuista yrityksistä selviytyy) sekä mikro- ja pk-yritysten tuottama absoluuttinen vienti ja osuus kokonaisviennistä.

Mielellämme mukana jatkotyössä

Kansallisen yrittäjyyskasvatusstrategian työstämiseen voi tutustua tarkemmin TEM:n sivuilla (https://tem.fi/yrittajyysstrategia). Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin lausunto kokonaisuudessaan ja muut lausunnot löytyvät lausuntopalvelusta.

Osallistumme mielellämme jatkotyöhön. Ajattelen, että erityisesti Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE:n osaaminen antaa lisänäkökulmia kansalliseen valmisteluun.

 

Eija-Riitta Niinikoski, kehityspäällikkö
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Last updated: 23.6.2020