Vientiyritykset voivat menestyä ja kasvaa maaseutumaisilla alueilla

Maaseudulla kasvaa kotimaisen ruoan lisäksi vientiyrityksiä. Vaikka harvaan asuttujen alueiden yritykset ovat yleensä hyvin pieniä, kansainvälisiä kasvuyrityksiä löytyy esimerkiksi Nivala-Haapajärven alueelta huomattava määrä. Yritykset luovat työtä ja alueet tarjoavat mahdollisuuksia. Euroopan unioni tukee alueiden älykästä erikoistumista, mikä tarkoittaa käytännössä strategista laaja-alaista panostamista kunkin alueen omiin vahvuuksiin. Yritysten tarpeisiin keskittyvällä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja investointien kautta työtä ja kasvua eli alueen elinvoimaisuutta.

Resilienssistä on tullut ajankohtainen ja jopa muotisana

Resilienssi voidaan suomentaa muutosjoustavuudeksi. Alueen resilienssi tarkoittaa alueen kykyä ennakoida ja palautua esim. suuren yrityksen lopettamisen aiheuttamasta rakennemuutoksesta, ja sitä voidaan vahvistaa mm. koulutuspoliittisin ratkaisuin. Keskittyminen oman alueen vahvuuksiin tulee olla määrätietoista, mutta ei liian kapea-alaista. Oulun kyky nousta Nokian matkapuhelintoiminnan kaatumisen jälkeen on kansainvälisesti tunnettu esimerkki alueellisesta resilienssistä. Tällainen nousu on maaseutumaisilla alueilla haastavampaa kaikkien resurssien ja yrityskannan ollessa ohuempia, joten ennakoinnin, riskien riittävän hajauttamisen ja alueen määrätietoisen kehittämisen rooli korostuu.

Yritykset mukana tutkimuksessa

Nivala-Haapajärven alueelle kohdennetussa tutkimuksessa haastateltiin vientiyrityksiä osana monikansallista tutkimus- ja aluekehityshanketta. Kansainvälisille markkinoille ponnistaminen vaatii erinomaisen tuotteen, oikean ajoituksen eli kyvyn toimia sekä nopeasti että pitkäjänteisesti. Tässä alueen eri toimijoiden aito yhteistyö voi olla merkittävä mahdollistaja, sillä hyvät paikalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat keskeinen resurssi menestykseen. Haastattelututkimuksen pääviesti oli hyvin myönteinen. Vientiyritykset eivät kokeneet sijaintinsa olevan merkittävä tekijä menestyksen ja kasvun kannalta. Poikkeuksellisen haastavasta maailmanajasta huolimatta haastatelluilla yrityksillä meni kokonaistilanteeseen nähden hyvin.

Euroopan ja Suomen mittakaavassa syrjäisyys tai sijainti rakennemuutosalueella ei ole esteenä menestykselle. Maaseudun yritysten sijoittumisen ratkaisee pääosin yrittäjän oma asuinpaikka. Tätä mahdollisuutta voidaan aluepoliittisesti tukea erityisesti panostamalla koulutukseen. Haastatteluista noussut haaste olikin nuoriin ikäluokkiin kohdistuva veto- ja pitovoiman puute. Tätä tulee tukea riittävän lähellä olevilla ja laadukkailla ammattikorkeakoulu- ja ammattikoulutasoisilla koulutusmahdollisuuksilla.

Tutkimuksessa mukana olleet yritykset panostivat tutkimukseen ja kehittämiseen määrätietoisesti, mutta yhteistyötä esim. korkeakoulujen kanssa niillä oli vähän. Suurella osalla kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevista yrityksistä oli systemaattinen strategia kansainvälistymiseen. Perheyrityksissä omistajanvaihdos tuo usein uudistamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen uutta virtaa. Digitaalisuutta yrityksissä hyödynnetään varsin vaihtelevasti. Oman tuotteen vientiä harjoittavat yritykset joutuvat panostamaan digitaalisuuteen selviytyäkseen markkinoilla. Tässä koulutus ja tutkimus ovat hyvinä kumppaneina.

Yhteisten toimintamallien kehittämistä tarvitaan

Väestön keskittyminen haastaa kehittämään aluepolitiikkaa löytämään uusia ratkaisuja maaseutumaisten alueiden tukemiseen. Tarvitaan tukitoimenpiteitä ja alueen kehittäjien kykyä kohdentaa ne oikein. Haasteiden edessä on ennenkin onnistuttu. Rakennemuutosalueiden yritysten kilpailukyvyn kannalta osaava työvoima on haaste, ja tähän tarpeeseen voidaan vastata toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen tarjonnalla. Vahvana tukijalkana tässä on laadukkaan perustutkimuksen luoma pohja soveltavalle tutkimukselle ja jatkuvalle oppimiselle. Oulun yliopiston vastaa haasteeseen kehittämällä jatkuvasti keinoja, joilla yritykset ja muut toimijat voivat hyödyntää tutkittua tietoa oman menestymisensä tukena.

Katariina Ala-Rämi, FT, erikoistutkija, Ossi Kotavaara, FT, dosentti tutkimusjohtaja ja Valtteri Laasonen, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Kirjoitus on julkaistu 31.1.2021 Keskipohjanmaa-lehdessä osana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin henkilöstön kirjoitussarjaa.

Last updated: 3.3.2021