Nainen istuu sohvalla koira vieressään ja kirjoittaa läppärillä

Yritykset ratkaisevat monipaikkaisuuden kehityksen

Koronapandemian akuutissa vaiheessa monet yritykset ja organisaatiot siirtyivät yleisten suositusten seurauksena osittain tai kokonaan etätyöskentelyyn. Ennen koronakriisiä kaksi kolmasosaa palkansaajista ei ollut tehnyt lainkaan etätyötä ja säännöllistä etätyötä teki noin joka viides palkansaaja. Yhtäkkiä talvella ja keväällä 2020 työn tekemisen paikat ja muodot muuttuivat nopealla aikataululla. Väestömäärään suhteutettuna monipaikkaisia henkilöitä on eniten maaseudulla, vaikka määrällisesti monipaikkaisia työntekijöitä onkin eniten suurien kaupunkien keskustoissa. Maaseudulla toimivilla yrityksillä on merkittävä rooli monipaikkaisuuden kehittämisessä.

Etätyötä, monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta

Ihmisten arjessa tapahtuneiden muutosten myötä myös yleiseen kielenkäyttöön vakiintui nopeasti uusia käsitteitä. Etätyö on ansiotyötä, jota tehdään satunnaisesti tai jatkuvasti joissain muissa paikoissa kuin varsinaisessa työpaikass. Monipaikkaista työtä voidaan tehdä varsinaisen työntekopaikan ohella esimerkiksi kotona, työnantajan eri toimipaikoissa, asiakkaan tai yhteistyökumppanin tiloissa tai esimerkiksi julkisissa tiloissa kuten kahviloissa tai hotellihuoneessa. Mobiili, monipaikkainen työntekijä kuljettaa mukanaan työvälineitään ja työskentelee tarvittaessa eri työpisteissä. Paikkariippumatonta työtä tehdäänkin työntekijälle sopivimmassa paikassa hänelle soveltuvien aikataulujen mukaisesti.

Etätyön edellytykset ja vaikutukset vaihtelevat

Suomen Yrittäjät (2021) toteuttivat keväällä 2021 kyselyn jäsenyritystensä etätyön toteutumisesta. Kyselyyn osallistui yli 1100 yritystä, joista 59 % oli tehnyt korona-aikana etätöitä. Reilu kolmasosa mikroyrittäjistä aikoi lisätä monipaikkaista työskentelyä, mutta toisaalta 39% kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei uskonut etätyötä tehtävän jatkossa ollenkaan heidän yrityksessään. Arviot etätyöskentelyn laajuudesta olivat korkeampia pääkaupunkiseudulla kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myönteisten kokemusten ja asenteiden muutosten ohella etätyön käyttöönotto oli toisaalta vaikeuttanut työn ja vapaa-ajan erottamista (39% vastaajista) sekä lisännyt työn teknisiä ongelmia (35%) ja stressiä työyhteisössä (28%). Johdon ja esimiesten osaamiselle etätyöskentely luo uusia vaatimuksia, ja heidän merkityksensä korostuu (28%).

Käynnissä verkkokysely Pohjois-Pohjanmaan yritysten etätyöstä ja monipaikkaisuudesta

Monipaikkaisuuden vaikutuksia alueiden elinvoimaisuuteen ei tunneta kovin hyvin. Siksi tarvitsemme lisää ymmärrystä yrittäjien kokemuksista ja asenteista etätyöskentelyyn, monipaikkaisuuteen ja digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin liittyen. Oulun yliopisto kerää parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yrittäjien kokemuksia etätyön lisäämisen ja monipaikkaisen työskentelyn nykytilanteesta ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksista sekä esteistä. Yrittäjien vastaukset auttavat tunnistamaan uusia keinoja ja tarvittavia kehittämistoimia, joiden avulla voidaan edistää erityisesti maakunnan maaseudun kehittymistä houkuttelevana, vetovoimaisena ja monipuolisena asuin- ja työympäristönä keskellä globaalia digitaalista muutosta.

Yrittäjille suunnattu verkkokysely on avoinna 30.11.2021 saakka. Toivomme näkemyksiä myös niiltä yrittäjiltä, jotka eivät ole jostain syystä soveltaneet etätyötä tai monipaikkaisuutta omassa yrityksessään.

LINKKI KYSELYYN

Selvitys on osa ”Maaseudun monipaikkaisen asumisen, yrittämisen ja etätyöskentelyn edistämisen keinot Pohjois-Pohjanmaalla” (MOPPI) -hanketta. Hankkeessa toteutetaan lisäksi selvitykset monipaikkaisuuteen ja etätyöhön liittyen myös maakunnan asukkaiden ja kuntien näkökulmista. Yhdessä nämä muodostavat arvokkaan tilannekuvan maaseutumaisten alueiden kehittämistarpeista, joiden toimeenpanoon tarvitaan lähiaikoina resursseja. Hankkeen toteuttaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö yhteistyössä Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn kanssa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 kautta.

Kirjoittaja:
Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja
Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

Last updated: 8.11.2021