Koulutuspolitiikka on tärkeintä aluepolitiikkaa
Oulun alueen nousu Nokian matkapuhelintoiminnan jälkeen on hieno esimerkki siitä, kuinka suuri on osaajien merkitys. Kun suuri määrä ammattilaisia vapautui työmarkkinoille, monet yritykset näkivät tilanteen mahdollisuutena ja sijoittuivat tai avasivat toimipisteitä Ouluun. Samaan aikaan syntyi merkittävä määrä uusia yrityksiä, joilla on mahdollisuuksia kasvaa ja tähdätä kansainväliseen menestykseen. Ilman noita alueeseen sitoutuneita ammattilaisia Oulun olisi saattanut käydä köpelösti.
Muuttuva ympäristö vaatii ketteriä organisaatioita
Maailma on muuttunut. Stabiilit ajanjaksot ovat lyhempiä ja muutoksia on vaikeampi ennustaa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa uusia haasteita organisaatioiden toiminnalle. Kyky tehdä päätöksiä on organisaatioiden toiminnan elinehto. Yksin hyvät päätökset eivät riitä, vaan ne on pystyttävä laittamaan myös toimeksi. Toimeenpanossa avainsana on johtaminen, jonka voisi määritellä toiminnaksi, jossa haluttuja asioita saadaan aikaan ihmisten kanssa. Käytännön tasolla johtaminen sisältää paljon päätösten tekemistä.
Tekoäly, automaatio ja robotisaatio ratkaisevia
Tekoälyn, automaation ja robotisaation odotetaan mullistavan yhteiskuntaa monella tavalla. Vaikutukset tulevat näkymään jokapäiväisessä elämässä ja työnteon sisällössä. Kehityksellä on suuri vaikutus tarjolla olevan työn määrään, laatuun ja tuottavuuteen. Lyhyellä aikavälillä työpaikkojen määrän vähentyminen ja tarvittavan osaamisen rakenteellinen muutos ovat visaisia ongelmia, pidemmällä aikavälillä jopa suuria mahdollisuuksia.
Henkilökunnan rekrytointi on yliopistojen tärkein tehtävä
Helsingin Sanomat luonnehti uutisessaan 26.2.2017 yliopistojen rekrytointia mielivaltaiseksi ja epäjohdonmukaiseksi kähminnäksi. Jutussa haastatellun henkilön näkemykset eivät muodosta oikeaa kuvaa tilanteesta. Yliopiston rekrytointi on monimutkainen menestyksen näkökulmasta kriittinen kokonaisuus, jota pohditaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhä vaativampia olosuhteita.
Yliopistokaupungin tulee olla opiskelijoiden silmissä vetovoimainen
Jos yliopiston menestymisen edellytyksiä täytyisi kuvata yhdellä sanalla, niin se sana on vetovoimaisuus. Opiskelijavetovoima on keskeinen menestystekijä. Mitä enemmän yliopistoon on hakijoita eli alan slangilla hakupainetta, sitä enemmän opiskelijoiksi valikoituu henkilöitä, joilla on kova tahto valmistua ja päästä työelämässään pitkälle. Tutkintonsa suorittaneet opiskelijat luovat yliopistolle arvokkaan alumniverkoston ja myös henkilöstön rekrytointipohjan.
Tiedepolitiikassa korostettava laatua ja laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Suomen Akatemian Tieteen tila -katsauksen julkistaminen on merkkihetki joka toinen vuosi. Tieteen tila 2016 -katsaus* tarjoaa jälleen kiinnostavan näkymän Suomen tutkimuksen tasosta suhteessa vertailumaihin ja tiedepolitiikan takana oleviin tilastoihin.
Kohti yhteistä tutkimuksen ja koulutuksen visiota
Korkeakoulujärjestelmä on tällä hallituskaudella voimakkaan rakenteellisen kehittämisen kohteena. Kehittämiselle on kaivattu yli hallituskausien ulottuvaa visiota, joka ohjaisi työtä pidemmällä aikajänteellä ja lisäisi laajempaa ymmärrystä yhteisistä tavoitteista. Yhteinen näkemys tulevaisuudesta myös nopeuttaisi rakenteellista kehitystä.
Vaikea matka tilivirastosta julkisoikeudelliseksi yliopistoksi
Yliopistoja koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2010 alusta alkaen. Uudistuksella pyrittiin antamaan yliopistoille aiempaa paremmat toimintaedellytykset. Uuden lain myötä yliopistot pystyvät paremmin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa, kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta, tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kohdentamaan resursseja huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihinsa sekä vahvistamaan tutkimus- ja opetustoimintansa laatua.
Päätöksenteko vaatii luotettavaa tietoa
Kaiken päätöksenteon tulee perustua hyvään tilanneanalyysiin ja tutkittuun tietoon. Niin julkisessa toiminnassa kuin yksityisen sektorin päätöksenteossakin on näinä aikoina varaa vain parhaille ratkaisuille.
Rehtorin blogi: Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ei ole ohi
Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen tulosneuvotteluiden alla keskusteltiin paljon yliopistojärjestelmän rakenteellisesta uudistamisesta. Keskustelun ytimessä olivat mahdolliset fuusiot ja työnjako, jolla pieniä koulutusohjelmia keskitettäisiin suurempiin kokonaisuuksiin. Yliopistojen välillä käytiin aktiivista keskustelua koulutusvastuiden vaihtamisesta, mutta suhteessa odotuksiin muutokset jäivät melko pieniksi.