Tunteiden tasolla tulevaisuus on lupauksiaan laimeampi
Olen elänyt tulevaisuudessa suuren osan elämääni. Koululaisena odottelin yleensä joululoman tai kesäloman alkua. Urheilijana suurta voittoa, mieluiten olympiavoittoa, saapuvaksi. Lukiolaisena koko koulunkäynnistä vapautumista. Yliopistossa mahdollisuutta päästä tekemään tutkimusta omista lähtökohdista. Suomessa asuessani ulkomaille ja mahdollisimman suureen metropoliin pääsyä. Ulkomailla ollessani paluumuuttoa. Listaa olisi helppo jatkaa.
Tiede tarvitsee portinvartijansa niiden puutteista huolimatta
Albert Einstein järkyttyi pahemman kerran, kun amerikkalainen tieteellinen lehti lähetti hänen artikkelinsa ulkopuoliselle asiantuntijalle kolmekymmentäluvun alussa. Ketä tahansa nykyajan tieteilijää tällainen reaktio todennäköisesti hämmästyttäisi. Ulkopuolisesta arvioinnista on tullut lähes yleismaailmallinen osa sekä tieteellisten julkaisujen että rahoitushakemusten käsittelykäytäntöä.
Discovering the meaning of attitude in Arctic science
I’m not really a hard-core outdoorsman like many environmental scientist are. I’m more what true field scientists make fun of (politely behind our backs) - a modeler. Nonetheless, in March of 2019 I found my bags packed for a month-long fieldwork expedition to the remote wilderness of Arctic Alaska. During this time I was to take part in week-long snow mobile traverse with winter camping, a sampling road trip along the infamous “Haul road” highway all the way up to the Arctic ocean, and flying on small aircraft to measurement sites inside the majestic Brooks Range mountains.
Kasvatustiede on tärkeämpää kuin moni tulee ajatelleeksi - kasvatuksessa on kyse koko elämänmuotomme edellytyksistä
”Helpottavaa jäädä eläkkeelle, olen väsynyt tappelemaan psykologien kanssa resursseista!” Näin totesi eräs eurooppalainen kollegani, kasvatusfilosofi, joka on uransa aikana hankkinut runsaasti tutkimusrahoitusta. Hän on myös yksi aikamme viitatuimmista kasvatusfilosofeista. Hän on kirjoittanut ”psykologisoinnin” vaaroista kasvatusajattelussa ja korostanut, että kasvatusta tulisi tarkastella yhteiskunnallisten, historiallisten ja kulttuuristen rakenteiden näkökulmasta.
Terve järki ei ole välttämättä järkevää
Syyttäjä Benito Mussolinin Italiassa totesi vuonna 1926, että ”meidän on estettävä hänen aivojensa toiminta kahdeksikymmeneksi vuodeksi”. Aivot kuuluivat filosofi Antonio Gramscille, joka passitettiin tiilenpäitä lukemaan noin vuosikymmeneksi. Aivot eivät kuitenkaan lakanneet toimimasta, vaan Gramsci kirjoitti kaltereiden takana ulkomaailmaan salakuljetetut mittavat vankilavihkot.
Smartphones, social skills and smombies: mobile device use in everyday communication
You might not know what a “smombie” is, but you have certainly already met one today. In public streets and places, the so-called “smartphone zombies” regularly cross our ways. They walk slowly, in peculiar ways, their eyes and fingers focused on their smartphone displays. While some cities have already introduced specific walking lanes or ground-level traffic signs for smartphone users “on the go”, it is not only road safety that is at stake.
Sustainable cement for generation now and next
Urbanization and continuous infrastructure growth globally are current indicators for increasing demand of ordinary Portland cement. And at current trend of demand, the consumption of limestone, a non-renewable material source for cement production is not sustainable. Portland cement production over the years has shown to be a double-edged sword; with favorable and unfavorable impacts on humanity and the ecosystem.
Historia ja paikallisuus kulkevat nuorten mukana
Äitin kanssa just monesti puhutaan kaikenlaisesta saamelaispolitiikasta tai historiasta tai sitte ku mie olen tosi kiinnostunu minun suvusta. Olen aina ollu. Että missä kaikkialla meillä on sukulaisia ja ketkä kaikki on serkkuja, vaikka pikkuserkkuja.
Iso-Britannia tarjoaa opettavaisen farssin – suvereenisuus on suhteellista
Astuessani lentokoneeseen ajattelin, että tulee jännittävä matka. Enää kaksi päivää sopimuksettomaan brexitiin. Ihmiset varmasti hamstraavat lääkkeitä, Parman kinkkua ja vessapaperia logististen ongelmien pelossa. Kenties jotkut lähtevät kaduille ilmaisemaan tyytymättömyyttään. Kuutisen tuhatta virkamiestä ja tuhansia sotilaita oli asetettu valmiuteen. Hätätilakomitea Cobra vahti silmä kovana tilanteen kehittymistä. Mahtavatko lentokoneetkaan enää lentää?
Kestääkö Linnén perintö?
Vuonna 1758, siis noin 260 vuotta sitten, tapahtui jotain minkä seuraukset ulottuvat tänä päivänä kaikkialle. Tuona vuonna ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné julkaisi teoksensa Systema Naturae kymmenennen painoksen. Melkein tasan sata vuotta sen jälkeen Charles Darwin julkaisi oman merkkiteoksensa Lajien synty, mitä taas pidetään evoluutioteorian perustana. Tuskinpa mitkään muut teokset ovat vaikuttaneet biologiseen tutkimukseen yhtä merkittävästi.