Paul Crutzenin perintönä on vaatimus ihmisen kehittyneemmästä kriisitietoisuudesta
Tunnettu hollantilainen ilmakehätutkija Paul Crutzen menehtyi tammikuussa 87-vuotiaana. Crutzenia ei muisteltu tiedepiireissä vain hänen Nobelin palkintoon johtaneista, otsonikerrosta käsittelevistä tutkimuksistansa, vaan myös hänen vaikutuksestaan ihmisten kriisitietoisuuden herättelijänä. Siinä Crutzenin vaikutus säteili lopulta hyvin laajalti.
Miten onnistuu postdoc-työ ulkomailla, kun kuviossa on puoliso, neljä koululaista, kissa ja omakotitalo?
Lähtöä edeltävä yö nukuttiin huonosti. Taisin itse jännittää eniten, olimmehan muuttamassa Kanadaan, maapallon toiselle laidalle ja aloittaisin pian uudessa työssäni Brittiläisen Kolumbian yliopistossa. Kesäkuisen aamun viileydessä väsymys kuitenkin väistyi nopeasti, kun autoon nosteltiin rivi matkalaukkuja, kaikkiaan kahdeksantoista!
Korona-aikana yritykset voivat antaa potkua tutkijanuralle
Korona-aikana liikkuvuus on rajallista ja aiemmin luotujen yhteistyöverkostojen arvo on noussut arvoonsa. Etenkin rahoitushakemuksia valmistellessa on paljon helpompi kilauttaa kaverille ja lähteä valmistelemaan rahoitushakemuksia yhdessä kuin kerätä tyhjästä kansainvälisesti korkeatasoinen konsortio.
The efforts and rewards of working abroad
Wanderlust drove us to live and work abroad – after many years of stillness. Much younger, we had both had our fair share of extensive foreign exposure as an expat, an exchange student, a trainee, a volunteer worker, and an au pair. Jumping into the unknown was not new to us, neither were tight budgets and the necessity to adapt fast so that we would benefit at the maximum of a new adventure. What had changed though, were the ties to Oulu - work contracts since the early 2000’s, three young kids, a house and two cute pets.
Viruses affecting health and research now and in the near future
Emerging and known viral infections continue to pose a major threat to global public health. This is especially evident during this ongoing COVID-19 pandemic time, which was declared by the World Health Organization (WHO) as a Public Health Emergency of International Concern. Acute risk of ongoing pandemics makes us to neglect other viruses that are out there and continue to impact humankind like HIV, Zika, Ebola, just to name a few.
Speaking and learning a second language in a pandemic: Why is face-to-face interaction so important?
Moving permanently to a new country brings many challenges. You are suddenly confronted with a new environment, community and, in many cases, a strange language you do not understand.
Ei kaikkea tarvitse ottaa kirjaimellisesti – opettajat uuden digipedagogiikan avaintoimijoina
Yhteiskunnan digitalisaatioon ja sen myötä koulutuksen muutokseen liittyvät keskustelut ovat risteilleet mediassa jo 1990-luvulta asti. Rakennettiin tietoyhteiskuntaa, syntyi virtuaaliyliopisto ja koulut verkotettiin. Opetushallitus kustansi opettajille täydennyskoulutusta, ja joka puolella pyrittiin kehittämään toimintaa, jotta saataisiin tuotettua osaavia ammattilaisia teknologiantäyteiseen maailmaan.
Kestävää kehitystä voidaan edistää tieteellisellä tiedolla ja koulutuksella
Kestävyys on ollut keskeinen kansainvälisen kehityksen ja yhteistyön tavoite jo yli 30 vuotta. Yhä edelleen koko maailma ja sen mukana Suomi ovat ennennäkemättömien ja kasvavien kestävyyshaasteiden edessä. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, biodiversiteettikato ja globaali eriarvoistuminen.
Pohjoisen sulavaa lunta jäljittämässä
Oletko koskaan miettinyt, minne vesi menee, kun lumi sulaa? Kuinka suuri osa keväisestä tulvavedestä, joka joissa virtaa, koostuu juuri maille ja mannuille sulaneesta lumesta? Kuinka suuri osa puuston kesällä haihduttamasta vedestä onkin viime keväänä sulanutta lunta?
Miten uskoa edistykseen
Elämme vuoden pimeintä aikaa, mutta jo tänään alkaa kulku kohti valoisampia päiviä. Joulunajan pimeys voi olla tunnelmallista, mutta lisääntyvä valo tarkoittaa monille konkreettisesti, ja vertauskuvaannollisesti, muutosta parempaan. Ei ole sattumaa, että keskiaikaa on, ehkäpä epäreilusti, kutsuttu pimeäksi ajaksi ja sen väistymistä monilla kielillä valaistumisen ajaksi. Suomeksi tätä ajanjaksoa kutsutaan valistusajaksi, mutta yhtä hyvin voisimme puhua kirkastusajasta.