Miksi pystytämme patsaita ja pidämme niitä pystyssä?
Suomessa ei ainakaan vielä ole horjutettu patsaita jalustoiltaan. Tämä on ollut kuitenkin monen entisajan merkkihenkilöä esittävän monumentin kohtalo rajojemme ulkopuolella. Toisia on vain töhritty, kuten Winston Churchillin ja Belgian entisen kuninkaan Leopold II:n patsaita. Orjakaupalla hyväntekeväisyyttä harjoittaneen Edward Colstonin muistomerkki sen sijaan vyörytettiin väkijoukolla jokeen. Joitakin on myös poistettu viranomaisten toimesta.
Älykäs kaupunki suunnitellaan
Mielenkiinto kaupunkisuunnitteluun on kasvanut voimakkaasti kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation myötä. Kaupunkisuunnittelua kannattaakin katsoa muutoksen tekijänä ja yhteistyönä.
Mihin tarvitsemme totuutta?
Totuus on eräs kulttuurimme tärkeimpiä käsitteitä. Se ylevöittää. Jos jonkun sanotaan olevan tosi, sanotun arvo kohoaa niiden sanomisten yläpuolelle, joilta tämä määre puuttuu. Mutta mikä niiltä oikeastaan puuttuu? Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokin on ”totta”?
Tekoäly diagnostiikan supersankarina?
Tekoälystä toivotaan uusia innovaatioita ja apua terveydenhuollon kasvavaan kuormitukseen. Oulun yliopiston AIDMEI-projektissa tutkitaan tekoälyn käyttömahdollisuuksia alaselkäkipujen ja rintasyövän diagnostiikassa.
Keneen luotamme terveysasioissa?
Tänä keväänä olemme sekä yhteiskuntana että yksilöinä joutuneet pohtimaan mihin ja keneen voimme uskoa ja luottaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Covid-19-epidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa läsnä ovat samanaikaisesti virusta ja sen aiheuttamaan sairautta koskevan informaation puute ja sen runsaus.
Keuhkorakkuloiden vaurio yhdistää virusinfektioita ja harvinaisia keuhkosairauksia
Keuhkorakkuloiden diffuusi eli epätarkkarajainen vaurio on tavallisin keuhkovaurion tyyppi virusinfektioiden aiheuttamissa vaikeissa keuhkosairauksissa. Tuoreimmat havainnot aiheesta ovat tältä keväältä, sillä COVID-19 infektioon menehtyneillä on todettu keuhkorakkuloiden vauriota. Saman tyyppistä keuhkorakkuloiden vauriota tavataan myös potilailla, jotka kärsivät harvinaisen ns. interstitiaalisen keuhkosairauden äkillisestä pahenemisvaiheesta.
Itsemittaa arkesi numeroiksi
Itsemittauksella tarkoitetaan erilaisia tapoja kerätä tietoa omasta toiminnasta ja ajatuksista. Sen voi tehdä myös ilman digitaalisia välineitä, mutta nykyään siihen on myös paljon digitaalisia kuluttajatuotteita. Tilastokeskuksen vuonna 2018 julkistaman tiedon mukaan lähes 40% suomalaisista on joskus käyttänyt sovellusta mittaamaan liikuntasuorituksiaan. Itsemittauksen ydin on varsin yksinkertainen: kun käännämme katseemme itseemme antamalla mittarin muuttaa arkemme numeroiksi, monet tiedostamattomat tavat ja rutiinit tulevat näkyviksi.
Entiseen ei ole paluuta
Julkisuudessa on arvuuteltu, milloin on mahdollista palata takaisin entisenlaiseen elämään. Paluuta ainakaan entiseen tuskin tulee. Koronakriisi tuntuu iskeneen ennen kaikkea vanhan maailman turvallisuuden, vapauden ja elämän hallinnan tunteisiin. Se on nostanut esiin monia uusia tai vähintäänkin pinnan alla vaikuttaneita piirteitä ja onnistunut jopa kääntämään yhteiskunnallisten trendien suuntaa. On hyvä hetki muodostaa kokonaiskuva muutoksesta.
6G ei ole tulevaisuuden öljy vaan vesi
Kiitos langattomien teknologioiden digitaalisuus on nykyään läsnä kaikkialla. Kännykät, tabletit, tietokoneet ja mitä erilaisemman päätelaitteet ja sensorit ovat meillä ihmisillä ja yhä enenevissä määrin myös koneilla käytössä ja kytkettyinä sovelluksiin, palveluihin, tietovarantoihin ja alustoihin.
Smooth rides and jolly collaborations
In academia, we are encouraged to inter-, multi- or transdisciplinary research collaboration. But what does that really mean? Although there is a consensus about the need to apply these practices, there is no agreement over definitions, and they are used interchangeably.