Rehtori Niinimäen kirje Kekkoselle: "Haluan ilmaista kiitolliset ajatukseni Teille"

Hyvä presidentti Kekkonen,

Kirjoitan Teille kesällä 2019, jolloin Oulun yliopisto on aloittamassa 60. toimintavuottaan. Päätoimipaikkamme Linnanmaalla ja Kontinkankaalla ovat heräilemässä syksyyn. Linnanmaalle rakentui 1970-luvulta alkaen merkittävä tieteen ja innovaatioiden keskittymä, jonka peruskiveä olitte muuraamassa. Teillä oli varmasti jo silloin visio, millaiseksi alue muotoutuisi. Kokonaisuus on täydentynyt 2000-luvun alkuun saakka uusilla rakennuksilla. Tällä ainutlaatuisella sisäkampuksella monenlaiset toimijat kohtaavat saman katon alla. Kontinkankaalla työskentelemme tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa.

Oulu on kasvanut yli 200 000 asukkaan kodiksi ja on tällä hetkellä Suomen kaupungeista viidenneksi suurin. Pitkälle on tultu niistä yliopistomme perustamisen ajoista, jolloin Oulussa oli noin 50 000 asukasta. Elämme monenlaisten mukavuuksien ja keksintöjen keskellä. Puhelimella voi nykyisin soittaa ilman johtoa. Itse asiassa tämä langaton tietoliikennetekniikka on ollut yliopistomme menestystarinoita, ja meillä Oulussa kehitettyä teknologiaa käyttää maailmassa liki kolme miljardia ihmistä päivittäin.

Herra presidentti, olette pohjoisen ystävä ja itsekin kuuluisa kirjeiden kirjoittaja. Tällä kirjeellä haluan ilmaista kiitolliset ajatukseni Teille, kun ajattelen kaudellanne tehtyä päätöstä Oulun yliopiston perustamisesta. Jo helmikuussa 1947 olitte mukana allekirjoittamassa eduskunta-aloitetta, jossa esitettiin valtion yliopistoa Pohjois-Suomeen. Pääministerinä vuonna 1953 olitte päättämässä väliaikaisen opettajakorkeakoulun sijoittamisesta Ouluun. Oulu voitti sijoituspaikkana Tampereen valtioneuvoston äänestyksessä äänin 9–7. Vuonna 1956 luennoitte itse Oulun kesäyliopistossa aiheesta ”Pohjois-Suomen taloudellinen kehittäminen”. Toimitte taustavoimana ja tuitte tinkimättömästi opetusministerinä ollutta Kerttu Saalastia, joka joutui käymään kovan taistelun Oulun yliopiston perustamiseksi tuon jälkeen.

Poliittinen valtapeli oli 1950-luvulla häikäilemätöntä. 1900-luvun alkupuolella toistakymmentä kaupunkia oli havitellut itselleen yliopistoa tai korkeakoulua. Pääkaupungissa ja vanhoissa opinahjoissa vastustettiin kaikin voimin resurssien jakamista näin kauas pohjoiseen. Useat hallituksen ministerit jarruttivat hanketta voimakkaasti, etujärjestöt kirjelmöivät ja etelän lehdistön iva oli avointa. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden pakinassa varoitettiin perustamasta elinkelvottomia kääpiöyliopistoja ja kannettiin huolta tieteellisen tason säilymisestä. Pakinan vieressä oli Erkki Tantun pilapiirros, jossa hämmentynyt jumalatar Pallas Athene katsoo käryävää tiedon soihtua, taustallaan häkkiin suljettu pöllö.

Oulun yliopiston kohtaloksi oli koitua myös poliittinen epävakaus, kun pääministeri V. J. Sukselaisen hallitus kaatui välikysymykseen äärimmäisen niukasti lokakuussa 1957. Opetusministeri Saalasti sai vietyä Oulun yliopistoa koskevan lain presidentin esittelyyn vain sen ansiosta, että hallituskriisi pitkittyi ja hallitus jatkoi toimitusministeristönä. Toinen täpärä tilanne syntyi, kun eduskuntakäsittely saatiin valmiiksi vain viikkoa ennen valtiopäivien päättymistä ja uusia vaaleja.

Allekirjoititte eduskunnan hyväksymän lain Oulun yliopistosta heinäkuussa 1958, ja yliopiston ensimmäisten tiedekuntien toiminta alkoi seuraavana vuonna. Tätä päätöstä on kuvattu jopa Suomen merkittävimmäksi aluepoliittiseksi päätökseksi. Kuluneet vuosikymmenet ovat tuoneet valtavan määrän osaamista, hyvinvointia ja menestystä Pohjois-Suomeen. Olisi mahdotonta kuvitella Pohjois-Suomea ilman niitä lähes 60 000 korkeakoulutettua osaajaa, jotka ovat valmistuneet meiltä. Olemme ”puolen Suomen yliopisto”. Oulun yliopiston synnystä alkoi koko yliopistolaitoksen hajasijoittaminen, jossa yliopistoverkosto sai nykyisen muotonsa.

Mainitakseni jonkin tämän hetken kohokohdan Oulusta, saimme viime vuonna johdettavaksemme kuudennen polven tietoliikennetekniikkaa kehittävän 6G-lippulaivaohjelman. Tämä on yliopistomme kaikkien aikojen tiedepanostus, jonka rahoitus nousee kahdeksan vuoden aikana jopa yli 10 miljardiin markkaan, mitattuna vuoden 1959 rahan arvossa. Vierailin nyt alkukesästä Kalifornian Piilaaksossa, joka on maailman johtava keskus tekniikan järjestelmien kehittelyssä ja rakentamisessa. Jopa siellä on yleisesti tunnettua, että Oulun yliopisto johtaa kehitystä uusien sukupolvien langattomassa tietoliikennetekniikassa. Piilaaksossa työskentelee noin sata Oulun yliopiston alumnia.

Aloitimme taipaleemme hyvin tekniikkapainotteisena yliopistona. Sitä olemme edelleen, mutta tarjontamme on vähin erin monipuolistunut merkittävästi. Myös humanistinen tutkimuksemme on viime aikoina menestynyt erittäin hyvin, ja meillä on jo yksi Suomen parhaista humanistisista tiedekunnista. Unohtaa ei voi myöskään lääketieteitä, biotieteitä, luonnontieteitä, kasvatustieteitä tai kauppatieteitä.

Arvoisa presidentti. Keskeisenä tehtävänämme on vastata nuorison tiedonjanoon ja yliopistolain mukaan ”kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”. Tässä hengessä vietämme myös juhlavuottamme, jonka teema on for the next generation. Voisi jopa sanoa from the past generations, for the next generation. Kiitän sydämellisesti Teitä visionäärisestä ajattelusta sekä tieteen, sivistyksen ja koulutuksen hyväksi tekemästänne työstä.

 

Kunnioittavin terveisin

Jouko Niinimäki

Oulun yliopiston rehtori

 

Tiedekirjeet-blogisarjassa julkaistaan Oulun yliopiston tutkijoiden kirjoittamia kirjeitä menneisyyden suurille tieteentekijöille ja merkkihenkilöille. Kirjeet juhlistavat Oulun yliopiston 60-vuotista taivalta ja ottavat kantaa mielenkiintoisiin ilmiöihin, historian suuriin hetkiin sekä yhteiseen tulevaisuuteemme. Sarjan avaa rehtori Jouko Niinimäki.

 

Kuva 1: Presidentti Urho Kekkonen allekirjoittaa esityksen laiksi Oulun yliopistosta 25.10.1957, esittelijänä Kerttu Saalasti.

Kuva 2: Presidentti Kekkonen muuraamassa Linnanmaan yliopistoalueen peruskiveä 26.5.1972.

Kuva 3: Presidentti Kekkonen osoitti kiinnostusta Oulun yliopistoa kohtaan myös sen perustamisvaiheiden jälkeen. Hän vieraili yliopistossa muun muassa 16.12.1968, jolloin muurattiin yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikan peruskivi ja vietettiin sairaalan lämpökeskuksen harjannostajaisia. Presidentti tutustui samalla Välkkylän opiskelijakylään, jossa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Vilho Lantto esitteli ylioppilaskunnan toimintaa. Tässä yhteydessä Lantto luovutti Kekkoselle yhden Välkkylä-hankkeen rahoittajista, isokokoisen Manimyyrä-maskotin, jonka valtionpäämies asetti päähänsä. Taustalla myhäilevät eturivissä maaherra Niilo Ryhtä ja kenraaliluutnantti Olli Korhonen. Kuva: Kalevan arkisto

Last updated: 27.8.2019

Add new comment