Riitta Forsten-Astikainen

Seutukaupungeissa on todellisia matkailun timantteja

Moni maaseutumaisen alueen matkailuyritys on asiakaslähtöinen edelläkävijä


Koronapandemia esti suomalaisten matkustamisen ulkomaille vuonna 2020. Moni poti matkakuumetta ja kiinnostui enenevässä määrin Suomen eri kolkista, paikallisista elämyksistä ja nähtävyyksistä. Matkalle oli päästävä, joten lähialueiden tarjonta alkoi kiinnostamaan.

Visit Finlandin mukaan suomalaisten motiivit kotimaan matkailuun ovat moninaiset: nähtävyydet, luontoelämykset ja monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet, paikalliskulttuuri, henkilö- ja paikallishistoria tapahtumineen, ihmisineen ja rakennuksineen sekä ruoka ja ruokaperinne. Periaatteessa samoja kiinnostavuustekijöitä kuin mitä ulkomaalainen turistikin arvostaa.

Suomessa matkailuelinkeino kasvaa ja kehittyy erityisesti aktiivisten ja kekseliäiden kasvu- ja kehityshakuisten yrittäjien myötä. Matkailualalla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, eikä kotimaisen lähimatkailun roolia pidä väheksyä, vaikka ulkomaalaiset matkailijat nyt puuttuvatkin.

Seutukaupunkien yritysverkostot -hankkeessa matkailu on ollut yksi kärkiteemoista. Seutukaupungit, nuo elinkeinoelämänsä hyvin tuntevat ja ketterät omien alueidensa keskukset, tarjoavat erinomaiset toimintamahdollisuudet matkailualan yrityksille. Seutukaupunkeihin onkin syntynyt todellisia matkailun timantteja. Hanke on omalta osaltaan nostanut esiin näitä paikallisia helmiä. Samalla työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa hankkeessa on edistetty alueellisten matkailutoimijoiden ja matkailuyritysten keskinäistä verkostoitumista valtakunnallisesti.

Hankkeessa mukana olleet matkailutoimijat kokoontuivat vuoden 2020 matkamessujen yhteydessä. Tapaamisessa ideoitiin kaikkia tahoja hyödyntävää toimintaa. Ideoinnin tuloksena päätettiin etsiä matkailun edelläkävijäyrityksiä, jotka tuottavat luovasti ja innovatiivisesti ratkaisuja ja elämyksiä erilaisten matkailijoiden tarpeisiin.

polkupyöriä tienristeyksessä
Kuva: Riitta Forsten-Astikainen

Keräsin syksyn 2020 aikana 21 seutukaupungin 30 matkailuyrityksestä hyviä käytänteitä matkailun ympärivuotisuudesta, vastuullisuudesta sekä digitaalisuudesta. Vastuullisuusteema ymmärrettiin laajasti sosiokulttuurisena, taloudellisena ja ekologisena vastuullisuutena. Kohdeyritysten parhaista käytännöistä koottiin sähköinen julkaisu, joka käännettiin englanniksi ja ruotsiksi.

Tulokset ovat matkailijaa palvelevia ja matkailuyrityksen imagoa vahvistavia. Monet maaseutumaisten alueiden matkailuyritykset yllättävät asiakkaansa juurevalla paikallisuudella, omintakeisuudella ja kulttuurihistorian hyödyntämisellä. Paikalliset tavat, sanonnat ja murteen hyödyntäminen markkinoinnissa tuovat kaivattua persoonallista ripausta markkinointiin. Vanhojen rakennusten uusiokäyttö kiertotalousajattelun hengessä on oiva tapa korostaa vastuullisuutta yritystoiminnassa sekä antaa hyväksi havaitulle rakennukselle uusi elämä. Tällaisesta ihmiset pitävät. Moni asiakas saa tyydytystä nostalgian nälkäänsä.

Digitaaliset sujuvat asiakaspolut ovat matkailijoiden suosikkeja. Kauneutta ja persoonallisuutta unohtamatta selkeät ja informatiiviset kotisivut ovat saavutettavuuden ehdoton edellytys. Varauskalenterit ja verkkokauppa ovat tarpeellisia täydentäviä toimintoja. Digitalisaation hyödyntämisessä on paljon etuja sekä yrittäjälle että matkailijalle: nopeus, vaivattomuus, helppous ja sujuvuus. Yrittäjälle jää aikaa kohdata asiakas kiireettömästi ja henkilökohtaisesti. Näin toimien hän tuottaa lisäarvoa yritykselleen ja sen palvelujen käyttäjille.

Suomi on monimuotoinen ja kiinnostava matkailumaa. Lukuisat ainutlaatuiset kohteet saattavat löytyä isojen kaupunkien ulkopuolelta, sieltä, minne ehkä johtaa monttuinen tie ja pusikoitunut ojan varsi. Mutta perillä matkailija palkitsee uniikki paikallinen yritys – seudun vetovoimainen helmi!

Monet maaseutumaisten alueiden matkailuyritykset yllättävät asiakkaansa juurevalla paikallisuudella, omintakeisuudella ja kulttuurihistorian hyödyntämisellä.


Kirjoittaja: 
Riitta Forsten-Astikainen
projektitutkija ja verkostokoordinaattori, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE

Tämä teksti on alun perin julkaistu Keskipohjanmaa-lehden Yläkerta-artikkelina 28.8.2021.
 

 

Last updated: 6.9.2021