Yksi merkittävimmistä esteistä on kieli. Tämä haaste on tunnistettu myös useissa aiemmissa tutkimuksissa (Yeasmin & Hasanat, 2022; Yeasmin & Koivurova, 2019), ja se vaikuttaa edelleen maahanmuuttajanaisten arkeen. Tuli esille, että monet keskeiset viralliset prosessit, kuten yrityksen rekisteröinti, pankkiasiointi ja sopimukset, ovat pääosin saatavilla vain suomeksi tai osittain englanniksi. Tämä vaikeuttaa erityisesti yrittäjyyden alkuvaihetta, jolloin oikean tiedon löytäminen vaatii paljon aikaa ja resursseja. Pitkät ja monimutkaiset ohjeistukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa yrittäjä käyttää tuntikausia yksinkertaisiin toimenpiteisiin, kuten yrityksen perustamiseen. Myös yhteydenpito viranomaisiin, palveluntarjoajiin ja yhteistyökumppaneihin voi olla haastavaa ilman riittävää kielitaitoa.
Digitaaliset työkalut ja generatiivinen tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen ei ole vielä ongelmatonta. Vaikka esimerkiksi ChatGPT voi tukea ideointia ja sisällöntuotantoa, sen tuottama kieli ei aina ole riittävän tarkkaa tai kontekstisidonnaista, erityisesti suomeksi. Tämä korostaa tarvetta kehittää sekä teknologista osaamista että kriittistä arviointikykyä. Lisäksi digitaalisen markkinoinnin toteuttaminen voi olla haastavaa, jos yhteinen kieli markkinointitoimiston kanssa puuttuu tai digitaalisten työkalujen potentiaali jää epäselväksi.
Liiketoiminnan arjessa haasteet konkretisoituvat erityisesti markkinoinnissa ja asiakashankinnassa. Suomen markkinoille pääsy edellyttää usein suomen kielen osaamista, sillä pelkkä englanninkielinen markkinointi ei tavoita kaikkia asiakasryhmiä. Lisäksi uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen voi olla vaikeaa, sillä kuluttajat voivat suhtautua varauksella uusiin tai ulkomaisiin toimijoihin. Myös liiketoimintaan liittyvä sääntely, verotus ja hallinnolliset käytännöt edellyttävät monipuolista tiedonhankintaa useista eri lähteistä, jotka ovat usein suomenkielisiä.
Yritystoiminnan näkökulmasta Suomi tarjoaa vakaat ja selkeät rakenteet, mutta järjestelmien monimutkaisuus voi olla haastavaa uusille yrittäjille. Esimerkiksi yrittäjän eläkevakuutus sekä toimialakohtainen sääntely edellyttävät perehtymistä jo ennen yritystoiminnan aloittamista. Samalla korostuu tarve mentoroinnille, yhteisöille ja vertaistuelle, joita ei ole aina helppo löytää.
Älyvoima-hankkeen keskeinen lähtökohta on vastata näihin haasteisiin vahvistamalla yrittäjyysosaamista, digitaalisia valmiuksia ja tekoälyn hyödyntämistä. Tavoitteena ei ole ainoastaan teknisten taitojen kehittäminen, vaan myös osallistujien voimaannuttaminen – kyky tunnistaa oma osaaminen, toimia uudessa toimintaympäristössä ja rakentaa kestäviä liiketoimintaratkaisuja.
Hanke osoittaa, että vaikka esteitä on, niihin voidaan vastata yhdistämällä osaamisen kehittäminen, saavutettavat digitaaliset ratkaisut ja yhteisöllinen tuki. Näin voidaan luoda edellytyksiä inklusiiviselle ja kestävälle yrittäjyydelle, joka hyödyttää sekä yksilöitä että laajemmin yhteiskuntaa.
Älyvoima-hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopisto ja osatoteuttaja Oulun seudun Uusyrityskeskus Oy. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama (JTF).
Kirjoittaja: Nafisa Yeasmin, OTM, YTT, maahanmuuttososiologian dosentti, kehityspäällikkö, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE
Kuva: Cedric Fauntleroy / Pexels
Lähteet:
Yeasmin, N., & Koivurova, T. (2019). A factual analysis of sustainable opportunity recognition of immigrant entrepreneurship in Finnish Lapland: Theories and practice. Journal of Entrepreneurship, Management and Innovation (JEMI), 15(2), 57-84.
Yeasmin, N., & Hasanat, W. (2022). Understanding inclusive entrepreneurship: With special reference to women immigrants in Arctic Finland. Nordic Yearbook of Population Research, 56, 91-114
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.