Holvin kertomaa: inkunaabelit painettujen kirjojen ensiaskeleina

Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan inkunaabeleista? Mitä eroa inkunaabeleilla on käsikirjoituksiin? Millaisia kirjoja 1400-1600 -luvuilla julkaistiin? Tiedekirjasto Pegasuksen Maisemasalin pienoisnäyttelyyn on koottu muutamia valokuvia Pegasuksen harvinaiskirjakokoelman helmistä, jotka pysyvät tavallisesti visusti niille tarkoitetussa säilytystilassa, eli kirjaston holvissa.

Holvin ilmankosteus ja lämpötila on tarkasti kontrolloitu ja aineiston haurauden vuoksi kokoelmaan kuuluvia kirjoja ei voi viedä pois tiloista. Tutkijoiden on kuitenkin mahdollista saada aineistoa lukusalikäyttöön. Arvokkaimpien teosten käytöstä sovitaan aina erikseen ja asiakkaan on allekirjoitettava erikoiskokoelmien käyttösopimus. Pegasuksen näyttelyssä tähän aineistoon pääsee kurkistamaan kuvien kautta.

Mikä ihmeen inkunaabeli?

Inkunaabeleista puhutaan, kun tarkoitetaan ennen vuotta 1501 painettuja kirjoja. Termi “inkunaabeli” tulee latinankielisestä sanasta “incunabula”, joka tarkoittaa kehtoa. Inkunaabeli tarkoittaa siis kehtopainatetta. Termi vakiintui, sillä inkunaabelit merkkaavat modernin kirjan ensiaskeleita.

Kirjapainotaito syntyi kiihtyvässä sosiaalisessa muutoksessa 1400-luvulla. Uusia yliopistoja perustettiin ja jo olemassa olevat yliopistot kasvoivat kooltaan ja opiskelijamääriltään. Tämän lisäksi hengellisyys uudistui pohjoismaissa. Näiden yhteiskunnallisten muutosten valossa tarve kirjoista kasvoi, eikä käsinkirjoitus pystynyt tyydyttämään tätä tarvetta tarpeeksi nopeasti.

Johannes Gutenbergia pidetään kirjapainon keksijänä. Tässä ensimmäisessä kirjapainossa oli useaan kertaan käytettävät metalliset irtokirjakkeet, jotka mahdollistivat useamman käyttökerran. Laitteessa oli painin, jonka avulla painolevy puristettiin paperia varten. Gutenbergin laite oli vastaus ajan vaatimuksiin.

Raamattuja, selitysteoksia ja matkakertomuksia

Holvin kätköissä säilytettävän kirjaston harvinaiskokoelman vanhin teos on lehtinen vuodelta 1460. Se on ollut alun perin osa laajempaa teosta, Balbus de Januan Catholiconia. Catholicon toimi apuvälineenä Raamatun tulkintaan. Muut 1400-luvun teokset ovat kokonaisia inkunaabeleita.

Ricardus de Mediavillan teos Commentarius in quartum librum Sentetiarum on painettu 1489 Venetsiassa. Sen tarkoituksena oli toimia selitysteoksena vuonna 1100 julkaistuun teologian oppikirjaan, Sentensseihin.

Kokoelman toinen selitysteos on Aristoteleen filosofiaa kommentoiva Cursus optimarum questionum super philosophiam Aristotelis. Se on vuodelta 1495 ja sen ovat kirjoittaneet Aristoteleen filosofiaan erikoistunut Thomas Bricot ja Georges de Bruxelles. Aristoteles oli tärkeä hahmo keskiajan filosofiassa.

Näyttelyssä esitellään myös vuonna 1495 painettu Margarita Poetica. Teokseen on koottu pätkiä runoilijoiden, puhujien ja antiikin filosofien teksteistä. Teos oli tarkoitettu itseopiskeluun ja oppaaksi argumenttien sekä puheiden muodostamiseen.

Inkunaabeleiden lisäksi näyttelyssä esitellään kirjoja 1500-1600 -luvuilta. Ne ovat pääasiassa hengellisiä tekstejä. Tunnetuin on todennäköisesti Mikael Agricolan Se wsi testamenti vuodelta 1548.

Kokonaisia Raamattuja kirjaston harvinaiskokoelmassa on mm. Kuningatar Kristiinan Raamattu, joka on ensimmäinen kokonainen Raamatun käännös. Sotaraamattu on tästä selkeytetty versio vuodelta 1685. Muuta uskonnollista 1600-luvun lopun kirjallisuutta edustaa Johannes Tornaeuksen Manuale Lapponicum. Se on vuodelta 1648. Samalla se on kirjaston kokoelmien vanhin saamenkielinen julkaistu.

Mielenkiintoinen poikkeus kokoelmassa on vuoden 1555 Pohjoisten Kansojen historia, joka on Olaus Magnuksen matkakertomus pohjoismaista. Teoksen suomalaisia koskevat kuvaukset on suomennettu.

Kirjoittaja:
Hanna Laitinen, harjoittelija
Oulun yliopiston kirjasto

Lähteet:

• Oulun yliopiston kirjaston Harvinaiskokoelmat-opas https://libguides.oulu.fi/c.php?g=652550&p=4738194
• Treasures of the McDonald Collection : the incunable era. Special Collections & Archives Research Center, Oregon State University Libraries. https://scarc.library.oregonstate.edu/omeka/exhibits/show/mcdonald/incunabula/gutenberg/
• Kilgour, Fredrick G. (2023): The evolution of the book. Oxford University Press.
• Kallinen, Maija: Kappale kirjan varhaishistoriaa. Käsikirjoituksesta kirjaksi. http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/maalis02/4984054.html (Sanomalehti Kalevassa julkaistu kirjoituskokonaisuus perustuu Maija Kallisen inkunaabelin luovutustilaisuudessa pitämään juhlaesitelmään)