Eläinten hyvinvointi osana laadukkaita ja vastuullisia hevospalveluja

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu toteuttaa parhaillaan HUMMAVA (Hevosten hyvinvoinnin laatutyötä hevospalveluihin) -hanketta, joka pyrkii edistämään hevosten hyvinvointia suomalaisissa hevospalveluissa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän, Kpedun, kanssa ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tässä blogitekstissä avataan hankkeen alustavia tuloksia hevosalan yrittäjien haastatteluihin perustuen.

Hevosala on Suomessa merkittävä maaseudun elinkeino, jonka palvelut ulottuvat matkailusta ratsastuksen opetukseen ja hevosavusteiseen toimintaan. Eläinten hyvinvointiin kohdistuvien odotusten kasvaessa hevosten hyvinvoinnista on tullut tärkeä osa palvelujen laatua, vastuullisuutta ja yritysten kilpailukykyä. HUMMAVA-hanke edistää hevosten hyvinvoinnin arviointia osana hevosalan yritysten laatutyötä ja kehittää välineitä vastuullisuusviestintään. Hankkeeseen osallistuu 18 pilottitallia Pohjois-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Lapista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin hevosalan yrittäjiä hevosten hyvinvointiin, hyvinvoinnin arviointiin sekä hyvinvointiviestintään liittyen.

Hevosten hyvinvointi on yrittäjille tärkeä arvo ja kilpailuetu

Haastatteluun osallistuneet hevosalan yrittäjät pitävät hevosten hyvinvointia tärkeänä. Monille yrityksille eläinten hyvinvointi on perusarvo, joka näkyy kaikessa toiminnassa. Hyvinvoiva hevonen on turvallisempi, toimintakykyisempi ja paremmin työhönsä soveltuva. Näin ollen hevosten hyvinvointi on olennainen osa asiakkaiden palvelukokemusta ja yrityksen toiminnan laatua.

Hevosalan yrittäjät uskovat pääsääntöisesti, että heidän hevosensa voivat hyvin. Hyvinvointia arvioidaan muun muassa seuraamalla hevosen käytöstä, olemusta ja ilmeitä. Lisäksi hyvinvointia peilataan siihen, millaiset olosuhteet hevosille tarjotaan, kuten ravinnon ja veden saanti sekä laumatovereiden läsnäolo. Haastattelujen perusteella yrittäjät luottavat hyvinvoinnin arvioinnissa pitkälti omaan ja henkilökuntansa ammattitaitoon ja kokemukseen. Systemaattinen hyvinvoinnin mittaus ei vaikuttaisi vielä olevan kovin yleinen toimintatapa suomalaisilla talleilla.

Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia hevosten hyvinvoinnista, mutta eivät välttämättä osaa tulkita sitä

Hevosalan yrittäjät kokevat, että hevosten hyvinvointi on tärkeä tekijä myös asiakkaiden näkökulmasta. Yrittäjien mukaan asiakkaita kiinnostaa muun muassa minkälaisissa olosuhteissa hevoset elävät, kuinka paljon ne työskentelevät ja miten niitä hoidetaan.

Samaan aikaan yrittäjät nostivat kuitenkin esiin, että asiakkaiden tiedot ja valmiudet arvioida hevosten hyvinvointia vaihtelevat huomattavasti. Erityisesti asiakkailla, joilla ei ole aiempaa kokemusta hevosista, voi olla rajallinen ymmärrys hevosten käyttäytymisestä ja lajityypillisistä tarpeista. Myös kulttuurierot voivat vaikuttaa hyvinvoinnin tulkintaan.

Haastattelujen perusteella hevosten hyvinvointi kiinnostaa asiakkaita yhä enenevissä määrin, mutta ihmisten ymmärrys hevosista ja valmiudet arvioida niiden hyvinvointia vaihtelevat huomattavasti. Tämä luo hevosalan yrityksille haasteen: hyvinvoinnin tulee paitsi toteutua käytännössä myös näyttäytyä asiakkaille ymmärrettävällä tavalla.

Hyvinvointiviestintä on tärkeää, mutta haastavaa

Vaikka hevosten hyvinvointi nähdään tärkeänä osana palvelun laatua ja vastuullisuutta, siitä viestiminen koetaan usein haastavaksi. Keskeisiä haasteita ovat ajan, resurssien ja osaamisen puute. Monet hevosalan yritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, joten viestintää hoidetaan muiden tehtävien ohessa ilman erillistä viestintävastaavaa. Hyvinvoinnista viestitään yleisimmin sosiaalisessa mediassa ja yritysten verkkosivuilla. Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin väärinymmärrysten, kärjistyneiden keskustelujen ja polarisoituneen ilmapiirin riski. Siksi viestinnässä ollaan varovaisia ja joitakin aiheita saatetaan välttää kokonaan.

Haasteita aiheuttaa myös asiakaskuntien moninaisuus. Hevospalvelujen asiakkaat vaihtelevat lapsista aikuisiin ja aloittelijoista kokeneisiin harrastajiin. Erityisesti matkailupalveluissa asiakkaat tulevat myös erilaisilta maantieteellisiltä ja kulttuurisilta alueilta. Asiakkaiden käsitykset hevosten hyvinvoinnista ja hyvinvointiviestinnän tulkinnat voivat siten poiketa huomattavasti toisistaan. Kaikkien kohderyhmien huomioiminen viestinnässä voi olla haastavaa.

Haastatellut yritykset katsoivat, että hevosten hyvinvoinnin konkreettisempi osoittaminen, esimerkiksi sertifikaatilla, voisi tukea vastuullisuusviestintää. Monien yrittäjien mukaan tällainen järjestelmä puuttuu Suomesta. Yhtenäiset käytännöt voisivat lisätä hyvinvoinnin arvioinnin läpinäkyvyyttä, vahvistaa viestinnän uskottavuutta ja helpottaa palveluntarjoajien vertailua.

Kohti näkyvämpää ja mitattavampaa hyvinvointia

Haastattelujen perusteella hevosten hyvinvointi nähdään hevosalan yrityksissä sekä eettisenä vastuuna että liiketoiminnallisena mahdollisuutena. Vaikka hyvinvointia pidetään tärkeänä osana palvelun laatua ja yrityksen vastuullisuutta, sen näkyväksi tekeminen asiakkaille koetaan usein haastavaksi. HUMMAVA-hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen kehittämällä työkaluja, ohjeistuksia ja toimintamalleja, joiden avulla hevosten hyvinvointia voidaan arvioida ja kehittää sekä jotka helpottavat viestintää. Hankkeen alustavat tulokset viittaavat siihen, että sekä hyvinvoinnin systemaattisemmalle arvioinnille että yhtenäisemmälle hyvinvointiviestinnälle on alan yrittäjien näkökulmasta konkreettinen tarve.

Kirjoittajat

Matilda Moilanen, tutkimusapulainen
José-Carlos García-Rosell, liiketoimintaetiikan professori
Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikkö
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Linkki HUMMAVA-hankkeen sivuille: Hummava - Hevosten hyvinvoinnin laatutyötä hevospalveluihin - Maaseutuverkosto

Luotu 2.11.2026 | Muokattu 2.11.2026