Rakentamisen kiertotaloutta edistetään yhteistyöllä – Oulun alueelle uusi PURKU-hankkeen tukema Rakennetun ympäristön kiertotalous -ryhmä

”Rakennus- ja purkujätteet ovat määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji. Jätedirektiivin tavoitteena on hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä". (Ympäristöministeriö)

Rakennusala kuluttaa lähes puolet maapallon luonnonvaroista sekä tuottaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle merkittävän työkalun hillitä ilmastonmuutosta ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Kiertotaloutta rakentamiseen

Uusi Rakentamislaki 751/2023 pyrkii edistämään kiertotaloutta vaatimalla muun muassa purkukohteissa tarkempaa purkumateriaalien selvittämistä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti purettavista rakennuksista voidaan näin hyödyntää huomattavia määriä materiaaleja uudelleen tai kierrättää niitä. Tämä säästää luontoa ja vähentää päästöjä tukien samanaikaisesti resurssiviisasta ja pitkäikäistä rakentamista.

Viime vuosina kiertotalousratkaisujen tutkimus on ollut nousussa niin kotimaassa kuin maailmalla, ja Suomesta löytyy kiitettävästi esimerkkejä rakennusosion uudelleenkäytöstä ja purkumateriaalipankkien kehittämisestä. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa rakennusmateriaalien uudelleenkäytettävyyteen ja kierrätykseen on tunnistettu tapahtuvan jo suunnitteluvaiheessa. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen PURKU-hanke pyrkii kehittämään uudenlaista toimintamallia purkukiviaineksen hyödynnettävyyden tehostamiseksi infra- ja kiinteistörakentamisessa. Toimintamallissa purkaminen liitetään osaksi rakentamisen elinkaaren alkuvaihetta, ja purkukiviaines murskataan uusiokäyttöön kohteessa tai sen läheisyydessä, jotta materiaalia ei tarvitsisi kuljettaa käsiteltäväksi muualle.

”On tärkeää, että purkamista ei nähdä enää rakentamisen elinkaaren loppupisteenä, vaan sen alkuna. PURKU-hankkeessa on havaittu useita merkittäviä tekijöitä, jotka hidastavat purkujätteiden hyödyntämistä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoisuutta ja samalla testaamme uudenlaisia toimintamalleja", toteaa PURKU-hankkeen projektipäällikkö Anne Tuomela Oulun yliopistolta.

"Tavoitteena on, että jatkossa purkaminen kaava-alueella voitaisiin toteuttaa taloudellisesti ja ympäristö huomioiden järkevämmin, luonnonkiviaineksia säästäen. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että vastuullisilla ratkaisuilla – kuten paikallamurskauksella ja materiaalien hyödyntämisellä kohteessa tai sen läheisyydessä – voidaan vähentää päästöjä ja samalla laskea hankkeiden kokonaiskustannuksia. Usein hankkeet jaetaan liian pieniin osiin, jolloin kokonaistaloudellisuus jää huomioimatta. Muutosta ajattelu- ja toimintamalleihin tarvitaan".

Oulun alueelle perustettiin Rakennetun ympäristön kiertotalous -ryhmä

Yksi merkittävimmistä rakentamisen kiertotalouden haasteista liittyy purku- ja rakennuskohteiden tarpeiden yhteensovittamiseen materiaalimäärien ja -laatujen sekä aikataulujen ja sijantien suhteen. Haasteiden ratkaisemiseksi ja laajemmin kiertotalousteeman esille nostamiseksi rakennetussa ympäristössä on Oulun alueelle perustettu Rakennetun ympäristön kiertotalous -ryhmä, RYSKE. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat, osana PURKU-hanketta, ovat olleet mukana tukemassa ryhmän toiminnan käynnistämistä.

RYSKE-ryhmä kokoaa yhteen Oulun alueen keskeiset toimijat eri toimialoilta ja sektoreilta edistämään purkumateriaalien hyödyntämistä. Ryhmällä on vahva yhteinen tahtotila kehittää purkumateriaalien kiertotalouden käytäntöjä ja toimintamalleja eteenpäin, ja se tavoittelee muun muassa konkreettisia esimerkkejä rakennusten purkumateriaalien hyödyntämisestä sekä yhteistyön kautta liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä kiertotalouden ympärille.

”Ryhmän kokoonpano on osoittautunut hyväksi kombinaatioksi yritysten edustajia, julkisen sektorin toimijoita sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijoita. Keskusteluissa saadaan monipuolisesti tuotua eri näkökulmia esille, mutta joukkoon mahtuisi ja kaivattaisiin vielä lisää yritysten edustajia”, pohtii työryhmässä Oulun ammattikorkeakoulun edustajana toimiva Sanna Tyni.

RYSKE-ryhmän viides tapaaminen järjestettiin Oulun kaupungintalolla 13.10.2025. Tapaamiseen osallistuivat Oulun ammattikorkeakoulun johtava tutkija Sanna Tyni, Oulun kaupungin kiertotalousasiantuntija Petteri Tuuttila, Kiertokaaren projekti-insinööri Teemu Turpeinen, INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja Janne Mäenpää sekä Rakennusvalvonnan ilmasto- ja korjausneuvoja Tommi Riippa. Tilaisuutta fasilitoivat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat Tuula Lehtimäki ja Tero Huhtala.

Tällä hetkellä RYSKE-ryhmä työskentelee aktiivisesti tulevaisuuden toimenpiteiden tunnistamiseksi ja toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenet, jotka ovat kiinnostuneita rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisestä Oulun alueella. Yhteistyöllä haluamme vauhdittaa kestävien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakentamisessa!

Kirjoittajat

Outi Keränen, tutkijatohtori
Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikkö
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Juho Rasmus, tutkijatohtori
Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö
OIA Jäte- ja sivuvirtojen uudet ratkaisut -kärkiohjelman vetäjä

Blogikirjoitus pohjautuu osittain Oulun ammattikorkeakoulun aikaisempaan julkaisuun, ja se liittyy Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun PURKU (Purkaminen osaksi kaupunkirakentamista - Ekotehokas purkumateriaalin hyödyntäminen infra- ja kiinteistörakentamisessa) -yhteishankkeeseen, jota rahoittaa Euroopan rakennerahastot - Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) sekä osarahoittaa Oulun kaupunki, Oulu Innovation Alliance ja Metso.