Kuolema metsässä – Suhtautuminen Kainuun metsiin kaatuneiden sotilaiden leposijana ja sodan muistamisen paikkana

Hankkeemme tutkii metsää, jossa mennyt sota ja sotavainajien läsnäolo vaikuttavat kulttuuriperintöön ja nykyiseen metsäsuhteeseen. Tutkimus keskittyy Kuhmon ja Suomussalmen alueelle, jossa sodan muisto on yhä läsnä fyysisessä metsäympäristössä ja henkisenä perintönä. Lähestymme aihettamme monitieteisesti yhdistämällä etnografiaa, lingvistiikkaa, kulttuuriperinnön tutkimusta ja arkeologiaa.

Rahoittajat

Metsän puolella logo

Projektin tiedot

Projektin kesto

-

Rahoittaja

Muu kotimainen

Projektin rahoittaja

Koneen säätiö

Rahoituksen määrä

368 900 EUR

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

Muut henkilöt

Projektin kuvaus

Hankkeemme tutkii metsää, jossa mennyt sota ja sotavainajien läsnäolo vaikuttavat sekä kulttuuriperintöön että nykyiseen metsäsuhteeseen. Fokus on Kainuun metsämaisemassa ja siinä, kuinka talvisota ja sodassa kaatuneet neuvostosotilaat ja heidän hautapaikkansa näkyvät maisemassa ja ihmisten kokemuksissa metsästä. Tutkimus keskittyy Kuhmon ja Suomussalmen alueelle, jossa kuoli talvisodan aikana tuhansia Neuvostoliiton sotilaita, ja jossa sodan muisto on läsnä sekä fyysisessä metsäympäristössä että henkisenä perintönä.

Lähestymme aihettamme monitieteisesti yhdistämällä etnografiaa, lingvistiikkaa, kulttuuriperinnön tutkimusta ja arkeologiaa kahdessa osatutkimuksessa: 1) haastateltavien metsäsuhde ja suhtautuminen sotavainajiin, 2) metsä paikkana: fyysinen metsämaisema sotavainajien leposijana ja sodan kontekstina ja muistamisen paikkana. Käytämme tutkimuksessa monipuolisia aineistoja, kuten etnografisia haastatteluja, media-aineistoja, arkeologisia maastohavaintoja ja arkistoaineistoja. Analysoimme aineistoja kunkin tieteenalan soveltuvilla menetelmillä. Hankkeessamme tiede ja taide yhdistyy, sillä valokuvaaja dokumentoi projektia valokuvin ja videoin.

Hankkeemme luo kerroksellisen, menneisyyden tapahtumia ja nykyistä maailmanpoliittista tilannetta yhdistävän kuvan siitä, miten sodan ja sotavainajien muistaminen näkyy ympäristössä ja ihmisten kokemuksissa. Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka yhtäältä itse metsä osana nykyistä luontoa konkreettisesti säilöö muistoa sodasta. Toisaalta se paljastaa, kuinka sota ja sotavainajat näkyvät ihmisen metsään liittämänä henkisenä ja materiaalisena kulttuurina, esimerkiksi tarinoissa sekä toimintatavoissa, joilla sotavainajia kohdellaan ja muistetaan.