Apulaisprofessori Katriina Heikkilä etsii elämänvaiheita, joissa sairauksien kasautumiseen voidaan vaikuttaa
Miksi sairaudet kasautuvat samoille ihmisille? Monisairastavuutta tutkitaan paljon, mutta sen syitä tunnetaan edelleen yllättävän heikosti. Erityisen vähän tiedetään siitä, miten sairauksien kasautuminen alkaa ja millaiset tekijät eri elämänvaiheissa vaikuttavat sen kehittymiseen.
Juuri tätä tutkii Oulun yliopiston apulaisprofessori Katriina Heikkilä. Hän on epidemiologi ja terveydenhuollon tutkija, jonka tutkimus tähtää terveyden parantamiseen koko väestön tasolla.
”Aikuisten kohdalla monisairastavuuden syistä tiedetään jonkin verran, lasten kohdalla ei juuri mitään. Minä pyrin ymmärtämään, miten monisairastavuus kehittyy elämänkaaren varhaisessa vaiheessa ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat”, Heikkilä kertoo.
Etsinnässä hetket, joissa sairauksien kertymiseen voi vaikuttaa
Heikkilä toimii apulaisprofessorina Health Dimensions -tutkimusohjelmassa, jossa ihmisen terveyttä tarkastellaan koko elinkaaren aikana. Hänen luotsaamassaan tutkimusteemassa selvitetään, miten pitkäaikaissairaudet kehittyvät elämän eri vaiheissa ja miksi ne kasautuvat samalle henkilölle.
”Minusta on kiinnostavaa, miten ihmisille kehittyy erilaisia fyysisten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden yhdistelmiä keskenään eri ikävaiheissa. Tätä kehitystä haluan pystyä kuvaamaan, mittaamaan ja ennustamaan paremmin”, Heikkilä kertoo.
Lapsuus- ja nuoruusajan sekä varhaisaikuisuuden sairastavuuden mekanismien tutkimus on tärkeää, sillä ne hahmottamalla voidaan tunnistaa vaiheita, joissa sairauksien etenemiseen voidaan vaikuttaa. Lasten ja nuorten kohdalla puhutaan jopa sairauksien estämisestä kokonaan.
”Sairastuvuus ja terveysriskit alkavat rakentua jo varhaisessa elämässä. Haluan löytää kohtia, joissa lasten ja nuorten terveyteen voidaan vaikuttaa niin, että monisairastavuuden kehittyminen hidastuu, sairauksien puhkeamista voidaan siirtää myöhemmäksi tai jopa estää”, Heikkilä kertoo.
Kasvuympäristö antaa suunnan terveydelle
Lasten ja nuorten kohdalla kasvuympäristöllä on suuri vaikutus siihen, millaiset elämäntavat lapsi omaksuu ja miten terveenä hän kasvaa.
”Tutkimusten mukaan elämäntyyli ja elintavat periytyvät. Liikkuvien vanhempien lapsille liikunnasta tulee helposti tapa”, Heikkilä antaa esimerkin.
Epidemiologina Heikkilää kiinnostaa terveyden parantaminen koko väestön tasolla. Hän lähestyy terveenä kasvamista yksittäistä lasta ja perhettä laajemmasta näkökulmasta ja nostaa esiin yhteiskunnan vastuun.
”Sen sijaan, että me tehdään ympäristöstä sellainen, että töihin ja päiväkotiin on helppo kulkea autolla, niin ympäristö voisi olla sellainen, että lasten on helppo kävellä tai pyöräillä itsekseen.”
Katse sairauksista ihmiseen kokonaisuutena
Heikkilän mukaan monisairastavuuden tutkimus haastaa tarkastelemaan ihmistä kokonaisuutena yksittäisten diagnoosien sijaan.
”Terveyden kannalta on hyödyllisempää, että henkilöä ei pompotella usean eri lääkärin välillä erillisten vaivojen kanssa, vaan hoidetaan kerralla koko ihmistä”, Heikkilä sanoo.
Lasten ja nuorten kohdalla näkökulman muuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että huomioidaan miten johonkin sairauteen määrätty lääke voi vaikeuttaa toiseen vaivaan tarkoitettujen hoito-ohjeiden toteuttamista tai koulupäivän sujumista.
”Suunnataan huomio lapsen ja nuoren elämään ja arkeen kokonaisuutena”, Heikkilä sanoo.
Heikkilä haluaa, että hänen tutkimuksensa tuloksista on hyötyä terveydenhuollon suunnittelussa ja käytännön työssä lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvoinnin tukemisessa.
”Sitä minä teen tutkijana: tuotan hyödyllistä ja käyttökelpoista tietoa, jonka avulla ihmisten terveyttä voidaan tukea elämän eri vaiheissa.”
Kuka?
Katriina Heikkilä
- Epidemiologian apulaisprofessori Oulun yliopiston Health Dimensions -tutkimusohjelmassa.
- Työskennellyt suuren osan urastaan Isossa-Britanniassa Oxfordin yliopistossa, London School of Hygiene & Tropical Medicinessa ja Royal College of Surgeons of Englandissa.
- Suomessa työskennellyt muun muassa Turun ja Tampereen yliopistoissa, Työterveyslaitoksella ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
- Väitellyt tohtoriksi Bristolin yliopistossa Isossa-Britannissa vuonna 2008 aiheenaan tulehduksen yhteys syövän syntyyn, tunnistamiseen ja ennusteeseen.