Koettu saavutettavuus vaikuttaa kaupunkilaisten luontokäyntien tiheyteen
Kaupunkien viheralueet ovat keskeisiä ihmisten ja luonnon vuorovaikutukselle ja ne tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluja. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon ihmisille tarjoamia etuja, jotka ovat välttämättömiä hyvinvoinnille, kuten veden puhdistaminen, puun ja muiden raaka-aineiden tuotanto sekä mahdollisuus nauttia ulkoilusta. Ekosysteemipalvelujen tarjonnan ja kysynnän välillä on usein alueellisia eroja.
Kaupungistumisen kiihtyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää, mitkä tekijät kannustavat ihmisiä hakeutumaan luontoon ja mitä piirteitä he arvostavat kaupunkien viheralueissa. Tämä tieto on olennaista, jotta kaupunkisuunnittelulla voidaan samalla tukea kestävyyttä ja vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia.
Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat tutkimuksessaan Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä toteutettua osallistavaa paikkatietokyselyä. Kyselyssä asukkaat merkitsivät kartalle puistot ja muut kaupunkien viheralueet, joilla he vierailivat vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten viheralueiden mitatut ominaisuudet, kuten metsien monimuotoisuus ja kevyen liikenteen reitit, ja toisaalta koetut ominaisuudet, kuten alueen käyttötapa, laatu ja koettu saavutettavuus vaikuttivat luontokäyntien vuosittaiseen määrään.
Tulokset osoittavat, että koettu saavutettavuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa luontokäyntien määrään kaikissa tutkituissa kaupungeissa. Lisäksi viheralueilla ja niiden lähistöllä sijaitsevalla infrastruktuurilla näytti olevan vaikutusta käyntitiheyteen: mitä kattavammin alueella oli esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, sitä useammin ihmiset vierailivat alueilla.
Toisaalta ihmiset vierailivat harvemmin metsissä, joilla oli korkeimmat biodiversiteettiarvot sekä paikoissa, joita he pitivät rauhallisina, hiljaisina ja kauniina ympäristöinä. Tämä ei todennäköisesti johdu siitä, että he arvostaisivat näitä vähemmän, sillä vastaajat korostivat usein kauniita maisemia ja rauhallista ja hiljaista ympäristöä tärkeinä ominaisuuksina. Alhaisemmat käyntimäärät voivat johtua esimerkiksi siitä, että tällaiset paikat sijaitsevat usein kauempana asuinalueista ja ovat vaikeammin saavutettavissa. Tämän vuoksi niissä vieraillaan harvemmin, vaikka yksittäiset käyntikerrat voivat olla pidempiä.
”Tutkimuksemme osoittaa, että usein toistuvien vierailujen kannalta ihmisten henkilökohtaisilla kokemuksilla on yhtä suuri merkitys kuin viheralueiden fyysisillä ominaisuuksilla”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Anita Poturalska Oulun yliopistosta. ”Tutkimuksemme mukaan kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota paitsi viheralueiden kattavaan infrastruktuuriin, myös asukkaiden kokemuksiin saavutettavuudesta ja viheralueiden tarjoamista hyödyistä. Subjektiiviset kokemukset näyttävät vaikuttavan merkittävästi siihen, kuinka usein he vierailevat viheralueilla.”
Uusi viheralueita koskeva tutkimus julkaistiin 7.2.2026. Poturalska, A., Ala-Hulkko, T., Artell, J. Juutinen, A., Kangas, K. Exploring the subjective and objective characteristics affecting the frequency of human-nature interactions in urban green spaces: a case study from Finland. Urban Ecosystems (2026).
Viheralueiden tutkimus on osa Poturalskan väitöskirjaa: Ekosysteemipalveluiden arviointi eri mittakaavoissa: Tuotanto- ja kulttuuripalveluiden potentiaali, tarjonta ja kysyntä. Suomen kaupunkien viheralueiden lisäksi väitöskirjassa tarkastellaan puuntuotantoa ja -kulutusta Euroopassa ja tutkitaan sen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa ajallisesti ja eri kuljetusmatkoilla.
Poturalskan väitöskirja osoittaa, kuinka tärkeää on kartoittaa metsien ekosysteemipalvelujen, kuten puuvarojen potentiaalin, tarjonnan ja kysynnän kehityssuuntia sekä arvioida niiden epäsuhtia saatavuusanalyysin avulla. Tutkimustieto tukee Euroopan metsien tilan seurantaa ja edistää entistä kestävämpiä ratkaisuja ekosysteemien tarjoaminen palvelujen hallintaan. Samalla väitöskirja korostaa koetun saavutettavuuden merkitystä ihmisten ja luonnon välisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa kaupungeissa ja niiden lähialueilla.
Väitöstilaisuus to 19.2.2026 klo 12 ja väitöskirja ovat nähtävillä verkossa