Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta
Leipä on tärkeä osa suomalaista ruokaperinnettä. Jokaisella paikkakunnalla on leivottu omanlaistaan leipää ja jokaisella emännällä on ollut oma tunnusomainen hapanjuurensa. Vuonna 2016 ruisleipä valittiin äänestyksellä kansallisruuaksemme. Perinteiset leivontamenetelmät ja -ainekset ovat nousseet arvoon, kun artesaanileipomot ja kotileipurit ovat innostuneet hapanjuurileivonnasta ja kehittelevät moderneja variaatioita perinteisistä resepteistä.
Suomalaisen leivän historiaa ei ole järjestelmällisesti kerätty, vaan kansanperinne ja muistitieto on ripoteltuna arkistoihin ja kokoelmiin. Nyt leipomiseen liittyvää muistitietoa ja nykykokemuksia kerätään ensimmäistä kertaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Oulun yliopiston toteuttamassa Limpuista levaineihin -muistitietokeruussa.
Keruu toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston monilajisia koteja tarkastelevan HOMINGS-hankkeen ja monitieteisen Leivän juurella -ryhmän kanssa.
Tutkijat toivovat mahdollisimman monenlaisia tarinoita eri-ikäisiltä ihmisiltä ja eri puolilta Suomea. Muistitietokeruun lisäksi tutkijat haastattelevat juurileipureita ja tekevät mikrobianalyysejä kodeissa.
”Monitieteinen ryhmämme pystyy tarkastelemaan leipomista niin muuttuvan ympäristön ja ruokailutottumusten kuin keittiöiden mikrobikantojen näkökulmasta”, Oulun yliopistossa asumisen luontokulttuureja tutkiva tutkijatohtori ja sosiologi Veera Kinnunen iloitsee.
Leivontakokemuksia keräävään tutkimusryhmään kuuluvat myös ruokahistorioitsija Ritva Kylli ja ympäristöhistorioitsija Esa Ruuskanen Oulun yliopistosta, tutkija-taiteilija Aliisa Talja ja kotien ekologiaa tutkiva biologi Tuomas Aivelo Leidenin yliopistosta.
Keruu on avoinna 31.3.2026 saakka. Vastauslomake on Suomen kirjallisuuden seuran sivulla, missä on myös lisätietoa keruusta.