Mineraalien kasvava tarve korostaa kestävän kaivostoiminnan kehittämisen tarpeita – myös paikallisella tasolla

Tarvitsemme mineraaleja arjen toimintoihin – teknologiaan, infrastruktuuriin, energiaan ja liikkumiseen – ja siksi myös kaivostoiminta on yhteiskunnalle välttämätöntä. Mineraalien tarve on kasvussa ja niillä on erityinen merkitys huoltovarmuuden kannalta Suomessa ja Euroopassa. Samalla korostuu tarve kehittää malminetsintää ja kaivostoimintaa tavoilla, jotka ovat kestäviä sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta. Suomessa mineraalivarat ovat merkittäviä, mutta elinkeinorakenteet, paikalliset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet sekä ympäristötekijät vaihtelevat suuresti alueittain. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella, miten kaivostoiminta ja malminetsintä koetaan paikallisesti ja millaisia vaikutuksia niillä on yhteisöihin ja ympäristöön eri puolilla maata sekä erityisesti aluilla, joissa ympäristöllä on erityisiä arvoja.
maisemakuva Kallunkijärvelle

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkijoiden Sanna Ojalammin, Ossi Kotavaaran ja Jari Joutsenvaaran tutkimusartikkeli “Reflections on mineral exploration, mining and environment through people's attachments and sense of place in Northern Finland” tarkastelee näitä kysymyksiä Pohjois-Suomessa kohdealueena Rovaniemi, Kuusamo ja erityisenä tarkastelun kohteena omaleimainen ja monimuotoisen luonnon kannalta rikas Käylän kylä.

Tutkimus perustuu haastatteluihin ja kyselyyn, jossa hyödynnettiin paikallistason erityispiirteitä tarkastelevia karttapohjaisia kysymyksiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin asukkaiden paikkasuhdetta sekä sen yhteyttä kokemuksiin ja näkemyksiin kaivannaistoiminnasta.

Tutkimukseen valitulla kohdealueella paikallistason näkökulmissa korostuvat ympäristön ja luonnonmaiseman muutokset ja kaivostoiminnan haitalliset sosiaalis-taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Toisaalta tarkasteluissa tulevat esille myös kaivostoiminnan mahdollisuudet elinkeinoelämän ja työpaikkojen kehitykseen.

”Malmin etsintä ja siitä syntyvä mahdollinen kaivostoiminta muokkaavat asukkaiden suhdetta paikkaan ja ihmisten paikkaan kiinnittymistä erityisesti asuinalueilla. Kaivostoiminnan ennakoidut sosio-ekologiset vaikutukset ja ympäristön muutokset voivat herättää epävarmuutta esimerkiksi elinkeinojen jatkuvuudesta, luonnon kestävyydestä sekä kaivosyhtiöiden ympäristövastuusta”, toteaa tutkija, dosentti Sanna Ojalammi.

”Karttapohjaiset kyselyvastaukset korostavat asukkaiden näkemyksiä paikkaan kiinnittymisestä, ympäristönsuojelusta sekä tulevaisuuden toiveista. Karttavastaukset auttavat ymmärtämään kaivostoiminnan sosiaalisia ja ympäristöllisiä ulottuvuuksia paikallistasolla sekä priorisoimaan maankäytön alueellisia arvoja esimerkiksi suhteessa asumiseen, matkailuun ja vapaa-ajan toimintoihin sekä kaivannaisalan tuotannollisiin investointeihin”, sanoo tutkimusjohtaja, dosentti Ossi Kotavaara.

”Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaivoshankkeiden ja niihin liittyvän maankäytön suunnittelussa on keskeistä vahvistaa avointa tiedonvaihtoa ja huomioida paikallistason tarpeita sosiaalisesti ja ympäristöllisesti oikeudenmukaisella ja vastuullisella tavalla”, toteaa kehityspäällikkö Jari Joutsenvaara.


Tutkimusartikkeli on julkaistu tasokkaassa Geografiska Annaler: Series B, Human Geography -julkaisusarjassa ja on luettavissa vapaasti tämän linkin kautta.

Luotu 11.3.2026 | Muokattu 11.3.2026