Muuttuva ilmasto ja ulkoilman altisteet haastavat rakennusterveyttä

EU Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitetun InChildHealth-projektin (Identifying determinants for indoor air quality and their health impact in environments for children: measures to improve indoor air quality and reduce disease burdens) osatutkimuksessa Oulun yliopiston tutkijat tarkastelivat ilmanvaihtoa ja sisäilman kosteutta 16 eteläsuomalaisessa alakoulussa. Ilmavirrat mitattiin 156 luokkahuoneessa, ja 32 luokkahuoneessa seurattiin jatkuvasti muun muassa hiilidioksidia, lämpötilaa, kosteutta ja pienhiukkasia lämmityskaudella 2024–2025.

Ilmanvaihto oli yleisesti riittävää: mediaani oli 9,5 litraa sekunnissa henkilöä kohden, ja hiilidioksidipitoisuudet pysyivät kansallisen toimenpiderajan alapuolella. Suhteellinen kosteus oli kuitenkin talvella tavallisesti vain 20–30 prosenttia. Pieni ero sisä- ja ulkoilman absoluuttisessa kosteudessa viittasi siihen, että runsas ilmanvaihto kuivatti sisäilmaa.

”Tulosten perusteella ilmaston lämpeneminen voi lisätä talviajan kosteutta, mutta ei yksin ratkaise kuivuusongelmaa”, kiteyttää tutkimustuloksia professori Ulla Haverinen-Shaughnessy Oulun yliopistosta.

Kosteus tulisikin huomioida nykyistä paremmin ilmanvaihdon suunnittelussa ja ohjauksessa. Ratkaisuja voivat olla kosteutta talteen ottava ilmanvaihto ja tarpeenmukainen ohjaus, jossa seurataan hiilidioksidin lisäksi kosteutta. Samalla on ehkäistävä rakenteiden kosteus- ja homevaurioita.

Seminaarissa kuullaan myös alustavia tuloksia koulujen ilmanvaihdon ja infektioriskin välisistä yhteyksistä sekä liikuteltavien ilmanpuhdistimien ja ilmanvaihtolaitteiden vaikutuksista luokkahuoneiden ilmanlaatuun.

Ulkoilman altisteet vaikuttavat myös sisäympäristöön

Useista eri lähteistä rahoitetussa, tutkimusjohtaja Otto Hännisen koordinoimassa tutkimuksessa arvioitiin ja ennustettiin liikenteen ilmansaasteisiin liittyvää kuolleisuuskuormaa 27 EU-jäsenmaassa vuonna 2030. Tarkastelussa olivat pienhiukkaset, typpidioksidi, musta hiili, ultrapienet hiukkaset ja sekundaariset orgaaniset aerosolit sekä eri liikennemuodot, polttoaineet ja pakokaasujen ulkopuoliset päästöt.

Tieliikenne oli kaikilla mittareilla suurin liikenteen päästölähde, ja dieselpakokaasujen osuus oli huomattava. Liikenteen sähköistyminen vähentää pakokaasupäästöjä, mutta renkaiden, jarrujen ja tienpinnan kulumisesta syntyvien hiukkasten suhteellinen merkitys kasvaa.

Rakennusten käyttäjät altistuvat ilmansaasteiden lisäksi myös muille ulkoilman ympäristötekijöille. Liikennemelu voi häiritä unta ja lisätä terveyshaittoja, kun taas hellejaksot kasvattavat sisätilojen lämpökuormaa ja ylikuumenemisen riskiä. Ilmastonmuutos voi voimistaa näitä vaikutuksia.

Koska ihmiset viettävät valtaosan ajastaan rakennuksissa, ulkoilman olosuhteet kytkevät liikenne- ja kaupunkisuunnittelun, rakennusten sijainnin, ilmanvaihdon, suodatuksen, ääneneristyksen ja viilennysratkaisut tiiviisti rakennusterveyteen.

”Altisteiden vähentämisen rinnalla tarvitaan rakennusratkaisuja, joilla sisätilojen ilmansaaste-, melu- ja lämpöaltistusta voidaan hallita”, tutkimusjohtaja Otto Hänninen kommentoi.

Julkisivun väri vaikuttaa rakenteen kuivumiseen

Interreg NPA -ohjelman osarahoittamassa, Oulun yliopiston koordinoimassa RIAQ-projektissa (Retrofitting for Improved Air Quality: Promoting Sustainable and Healthy Homes) arvioitiin vaalean, keskitumman ja tumman julkisivun vaikutuksia suomalaisen puurankarunkoisen pientalon kosteus- ja lämpötekniseen toimintaan, energiankulutukseen ja sisäolosuhteisiin. Mittauksilla validoiduissa simuloinneissa verrattiin nykyilmastoa vuoden 2080 krittiseen ilmastoskenaarioon.

Keskitummat ja tummat julkisivut lämpenivät auringossa enemmän ja edistivät ulkoseinän kuivumista. Tulevaisuuden ilmastossa vaalean julkisivun laskennallinen homeindeksi nousi selvästi tummempia julkisivuja korkeammaksi. Tumma pinta puolestaan lisäsi rakenteen lämpörasitusta ja hieman myös sisätilojen ylikuumenemisriskiä. Julkisivuvärin vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen jäi vähäiseksi verrattuna ilmastonmuutoksen vaikutukseen.

Julkisivuväri ei siten ole vain esteettinen valinta. Sen vaikutukset rakenteiden kosteusturvallisuuteen, lämpörasitukseen ja kesäajan sisäolosuhteisiin tulisi huomioida erityisesti aurinkoisilla julkisivuilla puurakenteita suunniteltaessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä tutkijat ehdottavat julkisivuille kultaisen keskitien värejä, kuten esimerkiksi punamultamaalin väriä.

Tutkimustuloksia Rakennusterveysseminaarissa

Rakennusterveysseminaari järjestetään Oulussa 6.-8.10.2026. Otto Hänninen puhuu ulkoilman saasteista sisäilmassa. Santeri Schroderus esittelee energiaremonttien vaikutuksia sekä julkisivuvärin merkitystä nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa. Pentti Kuurola kokoaa kansainvälisen työpajan tuloksia terveellisestä sisäympäristöstä osana vähähiilistä ja kiertotalouden mukaista rakentamista.

Tutustu Rakennusterveysseminaarin ohjelmaan.

Tutkimusartikkelit

Pentti Kuurola, Sanna Kallio ja Ulla Haverinen-Shaughnessy: Ventilation and Indoor Humidity Control in Finnish School Buildings under a Changing Climate: Field Evidence and Implications for Adaptive Design. Journal of Physics: Conference Series, Volume 3302, 14th Nordic Symposium on Building Physics (NSB 2026) 08/06/2026 - 10/06/2026 Tampere, Finland

DOI 10.1088/1742-6596/3302/1/012072

Santeri Schroderus, Filip Fedorik ja Ulla Haverinen-Shaughnessy: Effect of Façade Colour on Hygrothermal, Energy, and Indoor Conditions in Lightweight Timber-Framed House under Current and Future Nordic Climates. Journal of Physics: Conference Series, Volume 3302, 14th Nordic Symposium on Building Physics (NSB 2026) 08/06/2026 - 10/06/2026 Tampere, Finland

DOI 10.1088/1742-6596/3302/1/012045

Otto Hänninen ym.: Health risks related to air pollution by transport categories and vehicle types: Comparison by mortality indicators. Environment International 202 (2025), 109657. https://doi.org/10.1016/j.envint.2025.109657