Opiskelijan jokaiseen tarpeeseen löytyy palvelu, lupaa Kauko Keskisärkkä
”Sinnikkäitä ja toimeliaita. Tosi fiksua porukkaa”, kuvaa johtaja Kauko Keskisärkkä Oulun yliopiston opiskelijoita.
Sinnikkyydellä hän viittaa siihen, että yhteiskunta on laittanut opiskelijat yhä ”tiiviimpään rakoon”. On vaatimus toimeentulon järjestämisestä ja määräajassa valmistumisesta. On keskustelu yhden opiskelupaikan säännöstä ja toisen tutkinnon maksullisuudesta. Opiskelijan uraputki lukkiutuu yhä aiemmin. Samalla yleinen suhdannetilanne on vaikeuttanut työkokemuksen kartuttamista.
Keskisärkkä johtaa Oulun yliopiston uutta Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskusta. Siihen on koottu erilaisia opiskelijoille suunnattuja, opintoja tai hyvinvointia tukevia palveluita: esimerkiksi opiskelu- ja uraohjaus, opintopsykologien palvelut, DigiLukiseula ja UniMoven liikuntapalvelut.
Ennen nykyistä johtopestiään Keskisärkkä ehti toimia kuusi vuotta pääsihteerinä Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Opiskelijoiden tarpeet ja asema olivat tärkeitä jo silloin.
”Nyt pääsen ratkomaan ja kehittämään samoja asioita uudella tulokulmalla.”
Tukea opiskelijoille ja henkilöstölle
Opiskelijan palvelut on tarkoitettu kaikille opiskelijoille, mutta erityisesti niistä hyötyvät he, joilla on oppimisen hidasteita, kuten neuroepätyypillisyyttä tai lukivaikeutta.
”Kannustan kaikkia omien unelmien tavoitteluun. Jos on päässyt yliopistoon, varmasti pärjää myös opinnoissa. Me järjestämme tuen ja autamme miettimään sopeutuksia erilaisiin tarpeisiin”, Keskisärkkä sanoo.
Yliopistolla ja Oamkilla on nykyään yhteisesti palveluksessaan viisi opintopsykologia. Heistä yksi tukee erityisesti väitöskirjatutkijoita. Syksyn aikana on luvassa uusi, joustavampi ajanvarausjärjestelmä opintopsykologin vastaanotolle.
Urapalveluissa puolestaan koetaan kysyntäpiikki aina, kun kesätöiden haku lähestyy. Keskisärkkä vinkkaakin hakemaan neuvontaa jo loppusyksystä, jotta vastaanottoajan odottelu ei muodostu ruuhkassa turhan pitkäksi.
”Kannustamme opiskelijoita oman osaamisen profilointiin samalla, kun oma asiantuntijuus opiskeluaikana rakentuu. Urapalveluissa voi miettiä, miten omasta tutkinnosta voi koostaa erottuvan.”
Opiskelijan palvelupolku ja etenkin kokemus ensimmäisestä opiskeluvuodesta ovat uudelle keskukselle erityisiä kehittämisen kohteita.
”On tärkeää, että opiskelijoita kuunnellaan ja kohdataan aidosti. Tässä tuemme henkilöstöä ja etenkin omaopettajia.”
Keskus järjestää esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointiin ja erityisiin opetusjärjestelyihin liittyviä koulutuksia henkilöstölle.
Kaukomatkoilta pohjoisen luontoon
Intensiivinen johtamistyö vaatii vastapainoa, ja sitä Keskisärkkä löytää vapaa-ajalla etenkin luonnosta. Hän viihtyy perheineen Lapin maisemissa, esimerkiksi Ylläksellä ja sitäkin pohjoisempana. Talvella hän hiihtää.
”Pääasia on päästä ulos, pois rakennetusta ympäristöstä.”
Harrastuksena on myös perusparannettava, vuonna 1963 rakennettu kotitalo, jota Keskisärkkä remontoi vaihe kerrallaan.
Keskisärkkä on syntynyt Oulussa ja opiskellut Oulun yliopistossa kauppatieteitä pääaineenaan johtaminen. Opiskeluaikana tulevaisuuden haaveissa oli merkityksellinen työ esimerkiksi muutosjohtamisen, henkilöstöhallinnon tai kansainvälisen toiminnan alalla.
“En arvannut työskenteleväni korkeakoulutuksen parissa, mutta kun noita ajatuksia peilaa nykytilanteeseen, ne toteutuvat varsin hyvin.”
Nuorempana Keskisärkkä on reilannut ja reissannut, muun muassa usean kuukauden pätkiä Kaakkois-Aasiassa. Vaihto-opiskelujakso vierähti Japanissa.
Entä milloin miehen matkaan tarttui hänen tunnusmerkkinsä, päässä keikkuva baskeri?
”Kaverillani oli aikoinaan pitkä tukka, kuten minullakin. Lähtiessään inttiin hän luovutti baskerinsa minulle. Pidin sitä yhden kesän, ja siitä jäi tapa. En ole koskaan ollut oikein lippis- tai pipoihminen. Baskeri on myös useimpiin tilanteisiin sopiva päähine, jossa ei tule liian kylmä tai kuuma.”
”Olen huomannut, että baskerin käyttö tarttuu. Aikoinaan vaihdossa myös vaihtokaverini hankkivat baskerin, ja yliopistolla on meitä muitakin”, Keskisärkkä hymyilee.
Lue lisää:
Yle 22.5.2025: Moni ei selviä korkeakoulusta ilman oppimisen tukea, epäilevät tutkijat