Pro gradu: Lukivaikeuden merkitys muuttuu elämän aikana – sama kokemus voi olla sekä haaste että voimavara
Tulemme esittelemään Oulun yliopiston erityispedagogiikan opiskelijoiden pro gradu -tutkielmia sivuillamme ja tämä pro gradu-tutkielma aloittaa kyseisen esittelysarjan.
Aikuisten lukivaikeutta on tutkittu vähemmän kuin lasten, ja aikuisten tuki on hajanaista, vaikka elinikäinen oppiminen ja kirjallinen työ ovat työelämän perusta. Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin lukemisen ja kirjoittamisen haasteille annettuja merkityksiä aikuisten elämäkertomuksissa ja siten haasteiden vaikutusta elämään. Tarkastelu tapahtui ei-patologisoivan yksilön kehityksen näkökulmasta. Tutkielmaan haastateltiin neljää työelämässä olevaa lukihaasteita kokevaa aikuista. Aineisto koostui koulupolkua kuvaavista ennakkokertomuksista ja haastatteluista.
Lukihaasteille annetut toistuvat merkitykset rakentuivat viidellä elämänalueella: kirjallisessa työskentelyssä, ihmissuhteissa, toimijuudessa, käsityksissä omasta kyvykkyydestä ja minuudessa. Kunkin haastatellun kohdalla lukihaasteiden merkitys kehittyi elämänkulun aikana pienemmäksi osaksi minuutta, se lieveni, pysyi neutraalina tai mahdollisti oman elämän uudelleentulkinnan. Sama lukikokemus merkityksellistyi usein sekä haasteeksi että voimavaraksi. Kompensointi oli haastatelluille sekä apu että kuorma. Hyvä koulumenestys saattoi peittää sen työmäärän ja tuen tarpeen, jota suoriutuminen vaati. Itsetuntemus auttoi löytämään sopivia työskentelytapoja, mutta ne opittiin usein itsenäisesti ja myöhään. Merkityksiin vaikutti myös se, uskottiinko haastateltuun vai epäiltiinkö häntä. Kaikkiaan lukihaasteiden koettu valta määrittää haastateltuja väheni, vaikka lukihaasteiden merkitys elämänkululle säilyi tai jopa kasvoi.
Tulokset korostavat oppimisprosessiin tarvittavia moninaisia yksilöllisiä sopeutumisen ja ulkopuolisia tukemisen keinoja koko elämän ajalle. Esimerkiksi pelkkä koetilanteeseen myönnetty lisäaika ei riittänyt, sillä kuormitus ja pitkäkestoiset itseen liittyvät käsitykset muotoutuivat koko prosessin aikana. Oman oppimisen edellytysten tunnistamista ja sopivien sopeutumiskeinojen löytämistä olisikin tärkeää jo koulupolun alusta lähtien ja myöhemmin myös työelämässä. Saavutettavan oppimis- ja työympäristön kehittämisessä on vielä työtä.
Luhtaanmäki, S. (2026). ”Kaikki se valo jota emme näe” – Lukivaikeuden muuttuva ja kahtalainen merkitys aikuisten elämäkertomuksissa [Pro gradu -tutkielma]. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, erityispedagogiikka.