Taloustieteen nobelistien tutkimus ajankohtaista Suomessa
Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, jossa talouskasvu on viime vuosina ollut hidasta. Kotimaan talousnäkymät puhuttavat laajalti, ja esimerkiksi Kaleva on haastattelut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professoreja suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä sekä Suomen kasvavan julkisen velan syistä ja hallituksen toimista sen hillitsemiseksi.
Suomen talous nojaa vahvemmin teollisuuteen useisiin OECD-maihin verrattuna, ja innovaatioiden merkitys korostuu erityisesti uusien yritysten ja teknologioiden syntymisessä.
”Innovaatioiden ja talouskasvun tutkimus on Suomen kannalta nykytilanteessa hyvin relevantti ja tärkeä aihe, sillä kipuilemme talouskasvun kanssa”, toteaa taloustieteen professori Elias Oikarinen.
”Talouskasvua olisi hyvä saada liikkeelle innovaatioiden avulla ja sitä kautta edistettyä talouden uudistumista. Loppujen lopuksi julkisten palveluiden rahoitus turvataan talouskasvun myötä”.
Hänen mukaansa uudet innovaatiot voivat tehdä kasvusta entistä kestävämpää: ”Talouskasvun ei tarvitse olla sellaista, joka tuhoaa ympäristöä”, hän jatkaa.
Tuoreet nobelistit lähestyvät talouskasvua mikrotaloustieteen näkökulmasta. Talouskasvun tutkimus on saanut aiemminkin tunnustusta Nobel-raadilta: esimerkiksi vuonna 2018 taloustieteen Nobelin voittanut Paul Romer palkittiin makrotaloustieteen työstään, jossa hän osoitti, että ideat ja teknologinen kehitys voivat syntyä taloudellisista kannustimista, kuten tutkimusrahoituksesta ja koulutuksesta.
Myös Suomesta löytyy yksi taloustieteen Nobelin saaja, sillä ekonomisti, Massachusetts Institute of Technologyn professori Bengt Holmström palkittiin tunnustuksella sopimusteorian tutkimuksesta vuonna 2016 yhdessä Oliver Hartin kanssa.