Tohtorit työelämässä – He johtavat, luovat liiketoimintaa ja tuovat teollisuuteen uusia tapoja ajatella
Oulun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 160–200 tohtoria ja määrä on tasaisessa nousussa. Yhä useampi heistä työskentelee akateemisen maailman ulkopuolella ja tuo yhteiskunnan käyttöön tutkijakoulutuksessa syntynyttä osaamista, tutkimukseen perustuvaa tietoa ja uusia ajattelutapoja.
Tässä jutussa tohtorialumnimme Tuomas Lohi, Joanna Kaski ja Juha-Antti Rankinen kertovat, miten tutkijaopinnot ja väitöskirjan tekeminen ovat auttaneet heitä urallaan eteenpäin ja miksi yhteiskuntamme tarvitsee tohtoreita.
Kuntaa johdetaan ihmisiä kuuntelemalla
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohen uralla tohtorintutkinto on ollut ratkaiseva tekijä. Polku kunnanjohtajaksi alkoi Muhokselta, jossa 23-vuotias historian tohtoriksi väitellyt uskonnonopettaja erottui joukosta, kun kunnan lukioon valittiin uutta rehtoria.
Väitöstutkimusta tehdessä opitut tutkijan perustaidot, kuten kirjoittaminen ja tiedon etsiminen, ovat Lohen nykyisessä työssä oleellisia taitoja. Yksi tärkeimpiä tohtorikoulutuksesta saatuja oppeja on hänen mukaansa taito hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja perata laajasta tietomassasta olennainen.
”Kunnanjohtajan pöydällä liikkuu asioita laidasta laitaan. Pienet asiat voivat olla paikallisesti yhtä tärkeitä, kuin isot. Pitää ymmärtää, mikä on juuri nyt tärkeää ja vaatii edistämistä.”
Humanistisen alan ihmisläheinen ajattelutapa on Lohen mielestä hyvä tausta kunnallisella alalla työskentelevälle. Kunnanjohtajana hän on tekemisissä suoraan kuntalaisten ja heidän arkeensa vaikuttavien asioiden kanssa.
”Tehtäväni kunnanjohtajana on tulkita kuntalaisten tuntoja ja hahmottaa, mihin ollaan tyytyväisiä ja mihin ei.”
Lohi näkee tohtoriopintojen ja korkeakoulutuksen merkityksen siinä, että kouluttautumisen myötä ihmisen ajattelu kypsyy ja kehittyy. Tohtorikoulutus valmentaa analyyttiseen ajatteluun, jota tarvitaan monessa työssä.
”Tohtorikoulutus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että ihminen olisi hyvä johtaja. Kuntapuolella painottuvat sosiaaliset taidot, täällä menestyäkseen pitää pärjätä ihmisten kanssa ja olla vähän ekstrovertti.”
Tohtorintutkinto rohkaisi perustamaan puheterapiayrityksen
Turkulaisen Pragma Terapia Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Joanna Kaski haaveili oman puheterapia-alan yrityksen perustamisesta jo logopediaopintojensa aikana. Unelman toteuttamista varten hän keräsi kokemusta puheterapeutin töistä kunnallisella ja yksityisellä puolella. Ratkaisevan osaamisen yrityksen pystyttämiseen hän hankki väitöskirjaprosessin kautta.
Oma yritys sai alkunsa samana vuonna, jolloin Kaski väitteli Oulussa logopedian tohtoriksi.
”En osannut ajatella, miten paljon tohtoriopinnot ja väitöskirjatutkimuksen tekeminen valavat rohkeutta. Niiden kautta kerryttämäni tiedot ja taidot antoivat uskallusta tehdä isoja asioita ja kovan luoton omaan osaamiseen”, Joanna Kaski kertoo.
Väitöskirjaa tehdessään Kaski oppi liudan asioita, joita hän pystyy suoraan hyödyntämään yrittäjänä. Yksi niistä on oman työn johtaminen.
”Väitöskirjatutkijana pitää itse osata asettaa omat tavoitteensa ja seurata niiden toteutumista. Tätä samaa taitoa tarvitaan yrityksen johtamisessa. Pitää ymmärtää, mihin milloinkin kannattaa keskittyä.”
Tutkijakoulutus antaa Kasken mielestä valmiuksia arvioida saatavilla olevaa tietoa kriittisesti ja tehdä siihen perustuen itsenäisiä päätöksiä. Niin tutkijan kuin yrittäjän pitää osata hahmottaa kokonaisuuksia ja keskittyä olennaiseen.
”Jotta päätöksiä voi tehdä ja asioita saa valmiiksi, ei voi jäädä jumiin yksityiskohtiin. Tutkijaopinnot ovat opettaneet ymmärtämään asioiden yhteyksiä, mikä auttaa yrityksen toiminnan suunnittelussa.”
Yrittäjälle olennaisiin viestintä- ja esiintymistaitoihin tohtorikoulutus toi myös varmuutta, kun omaa työtään pääsi esittelemään ja perustelemaan sen merkitystä.
”Päivittäisessä työssäni olen jatkuvasti esillä, kun puhun yhteistyökumppaneille ja omille työntekijöilleni. Oma näkemys on osattava perustella”, Kaski kertoo.
Rakennusala tarvitsee uusia tapoja ajatella
Tuore tuotantotalouden tohtori Juha-Antti Rankinen on päässyt hyödyntämään väitöskirjaprosessissa oppimiaan asioita heti väiteltyään. Hän työskentelee rakennuttajakonsulttina suurissa julkisen rakentamisen hankkeissa Boost Brothersilla.
Rakennusala on Suomen suurimpia teollisuuden aloja, mutta sen kehitys on vuosikymmenten aikana ollut heikkoa verrattuna moniin muihin aloihin. Korkeasti koulutetut osaajat tuovat yrityksiin uusia ideoita, joilla kehityksessä päästään eteenpäin.
”Rakennusalalla on paljon toimijoita, jotka haluavat aidosti kehittää tekemisen tapoja. Tuotantotalouden tohtorina tuon osaamista siihen, miten asioita voi tehdä fiksummin, tehokkaammin ja tuottavammin”, Rankinen kertoo.
Rankinen tutki väitöskirjassaan suurten rakennushankkeiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa muun muassa Oulun yliopistollisen sairaalan uudistushankeessa. Väitöstutkimusta tehdessään hän oppi tarkastelemaan rakennushankkeita monelta kantilta ja on vienyt oppimiaan ajatusmalleja suoraan käytännön työhön.
”Tutkijakoulutukseni avulla tuon rakennushankkeiden eri osapuolille uusia näkökulmia. Osaan katsoa asioita suurina kokonaisuuksina ja miettiä, miten asia olisi paras käytännössä toteuttaa”, hän sanoo.
Rankiselle oli selvää, että hän haluaa työskennellä väitöstutkimuksen jälkeen teollisuudessa. Tohtorintutkinto avasi ovet Boost Brothersilla, jonka tohtoreiksi itsekin väitelleet perustajat arvostivat tutkijakoulutuksen kautta hankittua uutta rakennushankkeisiin liittyvää tietoa.
”Työmarkkinatilanne hieman jännitti, mutta onnekseni löysin positiivisesti tutkimukseen ja kehitykseen suhtautuvan työnantajan.”