UNICin taiteen ja kulttuurin teemalinja kokosi kansainvälisen opiskelijajoukon Corkiin tutkimaan kaupunkimuutosta

Kaupunki voi kätkeä kerroksia, joita ei näe ensi silmäyksellä – historiaa, muistoja, poissulkemista ja vastarintaa. Näitä piilotettuja ulottuvuuksia tutkittiin joulukuun alussa Irlannin Corkissa, kun UNICin (The European University of Cities in Post-Industrial Transition) Arts, Creativity and Culture -teemalinja järjesti Blended Intensive Programin (BIP), jossa taiteelliset menetelmät avasivat uusia tapoja ymmärtää kaupunkimuutosta.
ihmisiä tekemässä ryhmätöitä pöydän ääressä

Työpajojen sarja oli nimeltään Hidden cities: artistic methodologies at advanced levels to explore urban transformation (public arts garage cork). Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi University College Cork (UCC), ja se keräsi yhteen 73 maisteri- ja tohtoritason opiskelijaa kymmenestä eri maasta. Mukana olivat UNIC-yliopistojen lisäksi muun muassa Université de Rennes ja Universitat de Barcelona.

Ennen fyysisiä kohtaamisia työpajoja oli alustettu verkkoluentojen sarjalla loka-marraskuussa joka maanantai. Ohjelma haastoi osallistujat tarkastelemaan kaupunkia uusista näkökulmista. Corkin kadut ja piilotetut tilat avautuivat aistien kautta, kun opiskelijat kulkivat itseohjautuvilla kierroksilla ja etsivät kaupungin eri kerroksista vielä kertomatonta historiaa. Työpajoissa pureuduttiin siihen, miten taiteelliset menetelmät voivat muuttaa kaupunkikokemusta ja luoda tilaa kohtaamisille. Päivien aikana syntyi improvisaatiota, spekulatiivisia suunnitelmia ja keskusteluja siitä, miten kaupunkitila voi olla avoin myös niille, jotka eivät tunne sen tarinoita.

Ohjelman päätteeksi opiskelijat esittelivät taiteellisia konsepteja, jotka oli suunniteltu Corkin kaupunkikulttuuriin sopiviksi. Näiden interventioiden tarkoituksena oli kutsua mukaan ihmisiä, jotka eivät yleensä ole osa kaupungin kulttuurista keskustelua – uusia asukkaita, ohikulkijoita, sattumalta paikalla olijoita eli niitä, joiden suhde tilaan on toisenlainen.

Oulun yliopistosta mukana oli tutkijatohtori Markus Rytinki (Kerttu Saalasti instituutti), joka veti työpajan taiteilijaresidenssien hyödyntämisestä kaupunkikehittämisessä ja yritystoiminnassa. Suuren kiinnostuksen vuoksi työpaja järjestettiin kolme kertaa, ja se avasi keskustelua siitä, miten residenssit voivat toimia kaupunkien uudistumisen moottoreina. Tämä kehitystyö jatkuu myös Oulussa kulttuuripääkaupunkivuonna 2026, jolloin kaupungin residenssitoimijat kerääntyvät yhteen kehittämään yhteistä residenssitoimintaa Oulussa ja myöhemmin myös koko maakunnan alueella.

Teksti ja kuva: Markus Rytinki, projektipäällikkö (Luova Triangeli -hanke), tutkijatohtori

Luotu 8.12.2025 | Muokattu 8.12.2025