Vierailu Pyhäsalmen kaivoksessa
Kesäkuussa Jari Joutsenvaara ja Henna-Maria Karjalainen Kerttu Saalasti Instituutista esittelivät Pyhäsalmen kaivosta Suomessa vierailevalle professori Verônica Angélica Freitas de Paulalle Uberlândian yliopistosta. Kaivos on syvin edelleen toimiva kaivos Euroopassa, mutta seuraavina vuosina sen toiminta tulee muuttumaan uraanuurtavasti toisiin käyttötarkoituksiin. Freitas de Paulalle tämä oli ensimmäinen kerta maanalaisessa kaivoksessa. Kierroksemme aikana tutustuimme päätasoon ja syvemmällä sijaitsevaan laboratorioon. Maan alle pääsee joko noin kahdessa ja puolessa minuutissa hissillä Timonkuilun kautta tai autolla noin 40 minuutissa. Ennen kierroksen alkua meille näytettiin videoita kaivoksen historiasta ja turvatoimista.
Turvallisuus on luonnollisesti kaivosten suurin huolenaihe. Sopivan varustuksen pitäminen, kuten kypärien ja turvalasien, ja työntekijöillä happinaamarit sisältävät turvallisuuspakkausten kantaminen on pakollista. Muihin turvallisen työympäristön takaaviin toimiin kuuluu turvahuoneet, joita voidaan käyttää hätätapauksien sattuessa, esimerkiksi tulipalojen aikana. Varotoimien ansiosta maan alla oleminen on yllättävän tavallisen ja turvallisen tuntuista, vaikka ajatus siitä voi tuntua epämukavalta. “Henkilökunta on uskomatonta: aina valpasta, ystävällistä, toisten turvallisuudesta huolehtivaa ja valmiina selittämään ja näyttämään miten kaikki oikeasti toimii kaivoksessa”, toteaa Freitas de Paula. Hänen mielestään maan alla oli yllättävän hiljaista, puhdasta ja mukavaa.
1410 metriä maapinnan alapuolella sijaitseva päätasolla on kaivostoiminnassa käytettyjä alueita, useita varastoja ja työtiloja sekä ravintola Retka. Kaivos toimii edelleen, joen näimme osan kaivamisessa käytetyistä valtavista koneista. Monia voidaan ohjata sekä manuaalisesti että etäältä, mikä parantaa kaivamisen turvallisuutta. Myös manuaalinen ohjaus on turvallinen: tapaturman sattuessa ohjaaja selviäisi, sillä koneet ovat tarpeeksi vahvoja kestämään romahduksen.
Tunneleita pitkin uudenlaisiin työtiloihin
Kaivoksen lopettaessa toimintaansa ja Callio-projektin pyrkiessä tilojen uusiokäyttöön, osa maanalaisista tiloista on jo hyödynnetty toisiin käyttöarkoituksiin, minkä huomasimme kierroksen aikana. Tutustuttuamme päätasoon pidimme kahvitauon Retkassa, joka oli yllättävän mukava ja vaikutti tavanomaiselta taukotilalta, jopa ilman luonnonvaloa. Meille esiteltiin koneiston etäohjaushuonetta, jonka laitteet muistuttivat videopelien ohjaimia. Retkassa on myös ennätyksellinen sauna, joka sijaitsee syvimmällä maailmassa. Oppaidemme mukaan sitä käytettävän pääosin eläke- ja syntymäpäiväjuhlien aikana Retkassa.
Retkan jälkeen kohteemme oli Lab 2, joka on täydellinen esimerkki kaivoksen työtiloista 1430 metriä maapinnan alapuolella. Viime vuosien ajan sitä käytettiin fysiikan kokeisiin, joissa mitattiin ympäröivästä kalliosta tulevaa luonnon säteilyä. Nyt fysiikan mittauslaitteet siirretään päätasolle ja Lab 2:n täyttävää pian sirkkojen kasvatus. Tämä heijastaa Callio-projektin kahta keskeistä lopputulemaa, eli monipuolisia työtiloja yhtä lailla kaupalliseen kuin tieteelliseenkin käyttöön. Kaivoksen merkitystä alueelleen ja sen asukkaille ei voida korostaa liikaa, ja Callion innovatiiviset ratkaisut pyrkivät ylläpitämään teollisuutta ja yritteliäisyyttä vielä kaivostoiminnan loppuessa. ”Uskon, että tulevaisuudessa on monia mahdollisuuksia kaivoksen alueella, joka on myös kaunis paikka”, sanoo Freitas de Paula. Hän kertoo päässeensä todella kokemaan, kuinka työtä ja tutkimusta voidaan tehdä kaivoksessa eikä olisi koskaan voinut kuvitella vierailun olevan kokemansa kaltainen.