Auringon ilmastovaikutusten yhteys yhteiskunnan energiankulutukseen ja -tuotantoon

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

IT116-sali, Linnanmaan kampus

Väitöksen aihe

Auringon ilmastovaikutusten yhteys yhteiskunnan energiankulutukseen ja -tuotantoon

Väittelijä

Filosofian maisteri Veera Juntunen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Fysiikka

Vastaväittäjä

Professori Radan Huth, Kaarlen yliopisto, Tsekin tasavalta

Kustos

Professori Timo Asikainen, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Auringon ilmastovaikutusten yhteys yhteiskunnan energiankulutukseen ja -tuotantoon

Talviajan energiankulutus ja -tuotanto ovat merkittävästi riippuvaisia talven sääolosuhteista. Kylminä ja tuulettomina talvipäivinä sähkönkulutus on yleisesti suurta ja tuulienergian tuotanto puolestaan pientä, mikä nostattaa sähkön hintaa, jos muut energiantuotantotavat eivät pysty kasvanutta kulutusta paikkaamaan. Auringosta aurinkotuulen mukana Maan lähiavaruuteen kulkeutuva ja lopulta ilmakehään satava hiukkassäteily tutkitusti vaikuttaa talviajan säätilaan polaaripyörteen välityksellä. Tässä tutkimuksessa yhdistetään ensimmäistä kertaa nämä Auringon ilmastovaikutukset säätilariippuvaiseen sähkönkulutukseen ja -tuotantoon, ja osoitetaan, että hiukkassateella on merkittävä vaikutus energiasektorille talviaikana.

Auringon ollessa aktiivinen, esimerkiksi nopean aurinkotuulen ja suurten auringonpurkausten aikaan, korkeaenergisten elektronien sadanta eli energeettinen elektronipresipitaatio (EEP) ilmakehään kiihtyy. Ilmakehässä elektronisateen seurauksena syntyy otsonia tuhoavia vety– ja typpiyhdisteitä. Näiden yhdisteiden vaikutuksen seurauksena otsonikato viilentää noin 15-50 km korkeudella maanpinnasta sijaitsevaa stratosfääriä voimistaen siellä kiertävää voimakasta tuulisysteemiä, polaaripyörrettä. Polaaripyörteen voimistumisen seurauksena lämpimämpää ja kosteampaa ilmamassaa pääsee kulkeutumaan Pohjois-Eurooppaan aiheuttaen leutoa ja tuulista talvisäätä.

EEP:n vaikutus talvisäähän on voimakkainta, kun päiväntasaajan stratosfäärin tuulet (ns. QBO-tuulet) puhaltavat idästä, jolloin ilmakehässä lähes pystysuoraan etenevät planetaariset aallot pääsevät etenemään napa-alueelle. Planetaariset aallot saattavat ajoittain rikkoa polaaripyörteen kokonaan, jolloin napa-alueen stratosfääri yhtäkkisesti lämpenee niin kutsutuissa SSW-tapahtumissa (sudden stratospheric warming), jolloin kylmä ja tuuleton ilmamassa pääsee Pohjois-Eurooppaan lisäten merkittävästi sähköntarvetta ja -kulutusta jopa useamman viikon ajaksi.

Väitöstutkimuksessa osoitetaan, että lisääntynyt EEP on yhteydessä leudompaan, tuulisempaan ja pilvisempään talvisäähän Pohjois-Euroopassa QBO-tuulten ollessa itäisiä, mikä johtaa vähentyneeseen sähkönkulutukseen ja lisääntyneeseen tuulivoimatuotantoon. Etelä-Euroopassa on tällöin selkeämpää, mikä puolestaan lisää aurinkovoiman tuotantoa. Vastaavasti, vähentynyt EEP johtaa Pohjois-Euroopassa kylmään ja tuulettomaan talvisäähän, mikä lisää sähkönkulutusta ja samanaikaisesti vähentää tuulivoimatuotantoa, ja Etelä-Euroopassa pilvisempään säähän ja vähentyneeseen aurinkovoimatuotantoon. Tulokset voivat auttaa ennakoimaan talven sähkönkäytön kustannuksia, ja siten hyödyttää kaikkia sähkönkäyttäjiä.
Luotu 18.11.2026 | Muokattu 20.11.2026