Digitaalinen holografia mikroskooppi 3D eturauhassyöpä soluviljelyiden dynaamisessa kuvantamisessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
F101
Väitöksen aihe
Digitaalinen holografia mikroskooppi 3D eturauhassyöpä soluviljelyiden dynaamisessa kuvantamisessa
Väittelijä
Filosofian maisteri Saara Koivusalo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Disease Networks
Oppiaine
Biokemia
Vastaväittäjä
Tohtori Matthew Jones, Plymouthin yliopisto, Englanti
Kustos
Professori Aki Manninen, Oulun yliopisto
Digitaalinen holografia mikroskooppi 3D eturauhassyöpä soluviljelyiden dynaamisessa kuvantamisessa
Organoidit ovat potilaan omista soluista kasvatettuja kolmiulotteisia rakenteita, jotka järjestäytyvät itsestään ja jäljittelevät alkuperäisen kudoksen ominaisuuksia. Tämän vuoksi organoidit ovat lupaava tutkimusmalli syöpätutkimuksessa. Niiden käyttöä kuitenkin rajoittaa kolmiulotteisten rakenteiden haastava analysointi.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkittiin potilaiden eturauhassyöpäkasvaimista kasvatettuja organoideja. Tulokset osoittivat, että organoidit säilyttävät suurelta osin alkuperäisen kasvaimen geneettiset ominaisuudet sekä kudosrakenteen.
Tutkimuksen toisessa osassa kehitettiin digitaaliseen holografiseen mikroskopiaan perustuva analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan tarkasti mitata kolmiulotteisesti kasvatettujen solurakenteiden muotoa. Menetelmä mahdollistaa kolmiulotteisen tiedon tallentamisen yhteen kuvaan, mikä vähentää merkittävästi kuvantamisessa syntyvän tiedon määrää. Lisäksi kuvia voidaan tarkentaa digitaalisesti jälkikäteen, mikä helpottaa solurakenteiden pitkäaikaista kuvantamista.
Kehitetyn menetelmän avulla havaittiin, että 3D:nä kasvatetut solut muodostavat pallomaisia rakenteita, jotka pyörivät kasvunsa alkuvaiheessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös hemidesmosomien vaikutusta tähän pyörimisliikkeeseen. Hemidesmosomit ovat proteiinikomplekseja, jotka kiinnittävät solut niitä ympäröivään tukirakenteeseen. Tulokset viittaavat siihen, että hemidesmosomien puuttuminen pidentää pyörimisliikkeen kestoa. Koska hemidesmosomien häviäminen on yleistä eturauhassyövässä, voi niiden tutkiminen tulevaisuudessa tarjota uuden keinon arvioida eturauhassyöpäorganoidien pahanlaatuisuutta.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkittiin potilaiden eturauhassyöpäkasvaimista kasvatettuja organoideja. Tulokset osoittivat, että organoidit säilyttävät suurelta osin alkuperäisen kasvaimen geneettiset ominaisuudet sekä kudosrakenteen.
Tutkimuksen toisessa osassa kehitettiin digitaaliseen holografiseen mikroskopiaan perustuva analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan tarkasti mitata kolmiulotteisesti kasvatettujen solurakenteiden muotoa. Menetelmä mahdollistaa kolmiulotteisen tiedon tallentamisen yhteen kuvaan, mikä vähentää merkittävästi kuvantamisessa syntyvän tiedon määrää. Lisäksi kuvia voidaan tarkentaa digitaalisesti jälkikäteen, mikä helpottaa solurakenteiden pitkäaikaista kuvantamista.
Kehitetyn menetelmän avulla havaittiin, että 3D:nä kasvatetut solut muodostavat pallomaisia rakenteita, jotka pyörivät kasvunsa alkuvaiheessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös hemidesmosomien vaikutusta tähän pyörimisliikkeeseen. Hemidesmosomit ovat proteiinikomplekseja, jotka kiinnittävät solut niitä ympäröivään tukirakenteeseen. Tulokset viittaavat siihen, että hemidesmosomien puuttuminen pidentää pyörimisliikkeen kestoa. Koska hemidesmosomien häviäminen on yleistä eturauhassyövässä, voi niiden tutkiminen tulevaisuudessa tarjota uuden keinon arvioida eturauhassyöpäorganoidien pahanlaatuisuutta.
Luotu 20.11.2026 | Muokattu 20.11.2026