Etiikka on saman kyseenalaistumista. Opettamisen etiikan uudelleenajattelua Emmanuel Levinasin kanssa

Katja Castillo tutki väitöskirjassaan opettamisen etiikkaa perehtymällä 1900-luvulla eläneen ranskanjuutalaisen filosofin Emmanuel Levinasin ajatteluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvatuksen eettisyyttä opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa ja opettamisen ilmiössä.

Tutkimuksen keskeiset tulokset kutsuvat ajattelemaan uudelleen kasvatuksen tavoitteita sekä opettamisen oikeutusta erityisesti kyseenalaistumisen näkökulmasta. Eettisyys kyseenalaistumisena haastaa ajattelemaan pedagogista suhdetta ensisijaisesti suhteena, jossa sekä opettaja että kasvatettava tulevat toinen toistensa kyseenalaistamiksi. Kyseenalaistuminen merkitsee oman olemisen asettumista toisen haastamaksi, avoimuutta muutokselle. Kyseenalaistuminen tekee tilaa vastuullisuudelle, joka samalla mahdollistaa saman ja toisen välisen jännitteisen suhteisuuden. Opettamisen järjestyksessä ja rakenteessa oppilaan kysymykset haastavat opettajan lisäksi myös yhteiskuntaa, minkä vuoksi opettamiseen sisältyy kutsu muokkaamaan näkemystä tulevasta yhteiskunnasta. Tutkimuksen avoin pohdintaosuus nostaa esiin uusia kysymyksiä opettamisen etiikasta.

Väitöstutkimuksen ensimmäinen artikkeli käsitteli koloniaalisuuden haasteita globaalikasvatuksen kontekstissa. Se tukeutui jälkikoloniaaliseen ja dekoloniaaliseen ajatteluun sekä kriittiseen kasvatusteoriaan. Tutkimuksessa havaittiin, että jälkikoloniaalinen tutkimus on oivallinen työkalu nostamaan esille kasvatuksen toiseuttavia prosesseja. Artikkeli argumentoi Levinasin eettis-fenomenologisen ajattelun kanssa, että eettiset subjektifikaation prosessit mahdollistuvat, kun toiseutta lähestytään ensisijaisesti eettisenä haasteena, kyseenalaistumisena.

Väitöksen ydintutkimusaineistoksi valikoituivat Levinasin julkaisemattomat ranskankieliset muistiinpanot. Väitöksen toisessa osatutkimuksessa tutkimus keskittyi kyseenalaistumisen käsitteeseen analysoimalla opettajan ja oppilaan välistä suhdetta. Analyysissa tutkittiin Levinasin pääteoksissa Totality and Infinity sekä Otherwise than Being sekä julkaisemattomissa muistiinpanoissa, Carnets de captivité et autres inédits, hahmottuvaa kyseenalaistumisen käsitettä sekä sen merkitystä opettajan ja oppilaan väliselle suhteelle. Väitöksen kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin opettamisen ilmiötä Parole et Silence -teoksessa ilmestyneiden aiemmin julkaisemattomien konferenssimuistiinpanojen kautta.