Joustavan ydinnaulauksen indikaatiot kyynärvarren ja värttinäluun yläosan murtumissa sekä niiden epidemiologia

Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaitsimme merkittävän muutoksen lasten ja nuorten murtumien ilmaantuvuudessa: kyynärvarren keskiosan murtumat lisääntyivät viisinkertaisiksi 20 vuoden aikana (2000–2019). Joka kolmas näistä murtumista tapahtui trampoliinivamman seurauksena, ja onnettomuus trampoliinilla oli suurin yksittäinen syy kyynärvarsimurtumiin. Yllättäen tutkimuksessa havaitsimme myös, että tyttöjen osuus potilaista kasvoi merkittävästi tarkastelujakson lopulla, mikä on poikkeavaa, koska murtumia yleensä sattuu enemmän pojille.

Kyynärvarren keskiosan murtumat muodostavat alle 10 prosenttia kaikista lasten murtumista, mutta ne ovat usein vakavia ja vaikeasti hoidettavia murtumia, ja murtumien moninkertaistuminen on erityisen huolestuttavaa. Koska kyynärvarren keskialueen murtumat ovat vakavia, tutkimme tyypillistä kirurgista leikkaushoitoa ja onnistuimme kehittämään tavan, jolla helpotetaan jokaiselle potilaalle parhaiten soveltuvan leikkausmenetelmän valintaa. Tutkimuksessa osoitimme, että lapsen murtuman röntgenkuvassa on havaittavissa sellaisia luuston kypsymisvaiheelle tyypillisiä löydöksiä, jotka auttavat kirurgia valitsemaan oikean leikkausmenetelmän kullekin potilaalle. Pienille lapsille soveltuvat leikkausmenetelmät, jotka perustuvat hyvin joustaviin ydinnauloihin, eivät esimerkiksi ole sopivia murrosikäisille nuorille sitten, kun tietty luuston kypsymisvaihe on saavutettu.

Väitöstutkimuksessa vertasimme myös toisen vaikeahoitoisen lasten murtuman, värttinäluun yläosan murtuman kahta erilaista leikkaustekniikkaa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa uudella ydinnaulatekniikalla leikatut murtumat parantuivat paremmin kuin perinteisellä ohuita murtuman läpi vietyä teräspiikkejä käyttäen leikatut murtumat.

Yläraajamurtumat ovat lasten ja nuorten kaikkein tavallisimpia murtumia. Väitöstutkimuksessa löysimme parannuskeinoja näiden vammojen hoitoon, ja havainnoista on hyötyä erityisesti vaikeasti vammautuneille, jotka joutuvat leikkaushoitoon. Valtaosa lasten ja nuorten murtumista on onneksi lieviä ja kipsituennalla hoidettavia.

Väitöstutkimus korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta trampoliinivammojen riskeistä ja kehittää edelleen hoitokäytäntöjä lasten ja nuorten vaikeiden murtumien hoitoon, erityisesti myös siksi, että ne vaikuttavat olevan lisääntymässä.